Senast publicerat 25-03-2026 17:09

Punkt i protokollet PR 28/2026 rd Plenum Onsdag 25.3.2026 kl. 14.00—15.58

11. Lagmotion med förslag till lag om ändring av hälso- och sjukvårdslagen

LagmotionLM 7/2026 rdHanna-Leena Mattila cent m.fl. 
Remissdebatt
Talman Jussi Halla-aho
:

Ärende 11 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till social- och hälsovårdsutskottet. 

För debatten reserveras i detta skede högst 30 minuter. Om vi inte inom denna tid hinner gå igenom talarlistan avbryts behandlingen av ärendet och fortsätter efter de övriga ärendena på dagordningen. 

Ledamot Mattila frånvarande. — Ledamot Hänninen, varsågod. 

Debatt
15.32 
Juha Hänninen kok :

Arvoisa puhemies! Haluan ensin kiittää lakialoitteen tekijöitä tärkeän aiheen esille nostamisesta.  

Seniorineuvoloiden ideassa on paljon sellaista, jonka merkityksen me kaikki tunnistamme. Väestö ikääntyy, ja yhä useampi suomalainen elää pitkään eläkkeelle jäämisen jälkeen. Se on merkittävä yhteiskunnallinen onnistuminen, mutta se tuo myös uudenlaisia palvelutarpeita, joita emme voi sivuuttaa loputtomiin.  

Arvoisa puhemies! Tiedämme hyvin, kuinka tärkeitä varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat. Iäkkäiden toimintakyvyn tukeminen, kotona asumisen mahdollistaminen ja yksinäisyyden sekä turvattomuuden tunnistaminen oikea-aikaisesti ovat kaikki sellaisia tavoitteita, jotka moni meistä voi allekirjoittaa. Ne ovat inhimillisesti oikeita ja pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti järkeviä.  

Tässä lakialoitteessa esiin nostettu seniorineuvolan idea ei ole uusi. Osa hyvinvointialueista tarjoaa jo nyt tämäntyyppisiä palveluita vapaaehtoisesti, ja kokemukset ovat myönteisiä. Politiikassa tärkeintä on vahvistaa näitä hyviä käytäntöjä, mutta tiedämme myös, että kaikilla alueilla ei ole samanlaisia resursseja tai valmiuksia ottaa käyttöön uusia velvoitteita ilman tarkkaa vaikutusarviointia ja rahoituspohjan varmistamista. Siksi lakisääteisen velvoitteen asettaminen vaatii huolellisen kokonaisarvioinnin, joka huomioi alueiden kantokyvyn ja työvoimatilanteen.  

Arvoisa puhemies! Arvokas vanhuus on jokaiselle kuuluva oikeus. Siksi haluan painottaa, että tämän aloitteen ydinajatus on aidosti tärkeä. Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen ja ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen eivät ole kiistanalaisia asioita. Myös hallitusohjelman linjaukset tukevat näiden palveluiden kehittämistä. Haluan nähdä tämän keskustelun lähtölaukauksena jatkotyölle, jossa selvitetään, millä tavalla ja missä aikataulussa vastaavia tavoitteita voidaan edistää koko maassa. Meidän tulee varmistaa, että ikääntyneet saavat yhdenvertaisesti tukea tavalla, joka on sekä realistinen että kestävä hyvinvointialueiden nykytilanne huomioiden.  

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite antaa meille oivallisen tilaisuuden keskustella arvokkaasta ikääntymisestä. Pidän tämän aloitteen esiin nostamia teemoja tärkeinä. On meidän tehtävämme tunnistaa yhteiskuntaamme vaikuttava väestörakenteellinen muutos ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Rintamäki, olkaa hyvä. 

15.36 
Anne Rintamäki ps :

Arvoisa puhemies! Käsittelemme edustaja Mattilan lakialoitetta, jonka moni muukin meistä on allekirjoittanut. Kysymyksessä on lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta, jonka tarkoituksena on ehdottaa hyvinvointialueille lakisääteistä velvoitetta järjestää seniorineuvontapalveluja osana ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on vahvistaa iäkkäiden yhdenvertaista pääsyä palveluihin, tukea kotona asumista, ylläpitää toimintakykyä sekä vähentää pitkällä aikavälillä kalliimpien hoitopalvelujen tarvetta väestön ikääntyessä. Väestön ikääntyminen onkin yksi keskeisistä yhteiskuntamme haasteista. Viime vuoden elokuussa näimme ensi kertaa tilanteen, jossa vähintään 70-vuotiaita oli peräti miljoona, siis 18 prosenttia koko väestöstämme. 

Arvoisa puhemies! Niin sanotuille seniorineuvolapalveluille ei tosiaan ole lakisääteistä velvoitetta tällä hetkellä. Tarjonta vaihtelee hyvinvointialuekohtaisesti, ja joillain alueilla palvelua onkin vapaaehtoisesti toteutettu. Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja ikäihmiset ovat mielellään käyneet niissä käynneillä. Olisi hyvä, että tässä suhteessa yhdenvertaiset palvelut saataisiin kaikkialle. Käynneillä arvioidaan kokonaisvaltaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanne sekä annetaan yksilöllistä ohjausta. Toiminta on osoittautunut vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi. Se tukee hyvinvointia ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta myöhäisemmässä vaiheessa. 

Ennaltaehkäisy on tässä avainsana. Ikääntyminen saattaa tuoda tullessaan esimerkiksi fyysisen suorituskyvyn heikkenemistä, tapaturma-alttiutta, unihäiriöitä, mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä, turvattomuutta ja niin edelleen. On hyvä, että yhteiskunta ottaa koppia vanhuksista ennen kuin tilanteet pääsevät huonommiksi. Kiitos edustaja Mattilalle tästä tärkeästä aloitteesta. — Kiitos.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Siponen poissa. — Ledamot Wickström, varsågod. 

15.39 
Henrik Wickström :

Värderade talman, arvoisa puhemies! Pakko oli tulla juosten tänne paikalle puhumaan tärkeästä asiasta. Haluan ensiksi kiittää edustaja Mattilaa tästä hyvin tärkeästä lakialoitteesta, koska tämä on ollut sellainen asia, jota tiedän, että keskusta mutta myöskin oma edustamani puolue RKP on jo kauan ajanut, että me saataisiin selkeä lainsäädäntö liittyen seniorineuvolapalveluihin. 

I dagsläget har vi en sådan situation att flera välfärdsområden har olika former av seniorrådgivningsverksamhet, men tyvärr måste vi konstatera att alla välfärdsområden inte har tagit i bruk en form av seniorrådgivning. Det här gör att de äldre i Finland är i olika situationer beroende på var de bor. 

Itse pitäisin tärkeänä, että me saataisiin lakiin määrättyä, että jokainen ikääntynyt on oikeutettu saamaan seniorineuvolapalveluita. Itse pidän tätä asiaa tärkeänä siinä suhteessa, että me tiedetään, että meidän väestö ikääntyy ja meidän pitää enenevässä määrin panostaa juuri ennalta ehkäiseviin palveluihin. On sanomattakin selvää, että kun meidän väestö ikääntyy, niin nykyisillä resursseilla on mahdotonta huolehtia siitä, että me voidaan pitää ja turvata hyvät palvelut kaikille, ellei me nimenomaan panosteta ennaltaehkäisyyn.  

Tässä tilanteessa on myöskin mainittava se, miksi tämä lakialoite on perusteltu, johtuu siitä, että kunnilla on vastuu tällä hetkellä edistää hyvinvointia, kun taas hyvinvointialueet vastaavat sote- ja pelastuspalveluista. Tämä on johtanut siihen tilanteeseen, että kuntien ja hyvinvointialueiden välissä on tämmöinen harmaa alue palveluiden suhteen, ja nimenomaan seniorineuvola on sellainen palvelu, että tietyissä paikoissa myöskin kunnat ovat järjestäneet vastaavia palveluita, pois lukien toki ne palvelut, mitkä kuuluvat taas sitten sote-palveluihin. Siitä syystä pitäisin tärkeänä, että me saataisiin lakiin kirjattua se, että selkeästi hyvinvointialueilla olisi vastuu järjestää nämä seniorineuvolapalvelut.  

Värderade talman! Det som jag anser att är det viktigaste i det här är faktiskt responsen från invånare. Jag kommer själv från Västra Nylands välfärdsområde, där flera kommuner innan vårdreformen hade seniorrådgivning som en del av servicepaletten i kommunerna, och när man har gjort förfrågningar till seniorföreningar om vilken service man saknar från den här tiden så är det oftast den här seniorrådgivningen som kommer fram. Till exempel på min egen hemort hade man en seniorrådgivning och också en person som kunde göra hembesök vid olika tillfällen, och man kunde enkelt greppa om olika utmaningar i livet vid ett tidigt skede. 

Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää, että tätä hallituskautta on jäljellä enää vain vuosi ja on vaikeaa tehdä uusia avauksia, mutta reilun vuoden kuluttua ovat eduskuntavaalit, ja toivon, että moni puolue nostaa nämä seniorineuvolat esiin omissa vaalitavoitteissaan. Nyt meidän täytyy oikeasti nostaa ennaltaehkäisy keskiöön, koska me ei saada meidän taloutta tasapainoon, ellei me oikeasti uskalleta rohkeasti uudistaa palveluita nimenomaan panostamalla ennaltaehkäisyyn.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Sillanpää, olkaa hyvä 

15.42 
Pia Sillanpää ps :

Arvoisa puhemies! Näin perheenäitinä ja kätilönä lastenneuvola on minulle erittäin tuttu asia, kuten varmasti jokaiselle vanhemmalle. Tiedämme kaikki, että Suomessa lastenneuvolan ansiosta olemme saaneet edistettyä lasten ja perheiden tasa-arvoa ja pystyneet tarjoamaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, oli sitten kyse terveydellisestä ongelmasta tai perheen elämäntilanteeseen liittyvästä asiasta. Lastenneuvolan hyödyt ovat kiistattomia, joten miksi keksiä pyörää uudelleen, kun voisimme hyödyntää jo olemassa olevaa palvelumallia myös iäkkäiden kanssa?  

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tavoitteena on se, että jokainen hyvinvointialue velvoitettaisiin järjestämään seniorineuvontapalveluja, niin kutsuttua seniorineuvolaa, joka toimisi ennaltaehkäisevänä palveluna iäkkäille. Aloitteessa on paljon hyvää. Haluamme kaikki, että suomalaiset vanhukset voivat elää mahdollisimman pitkään terveinä, toimintakykyisinä ja omassa kodissaan niin halutessaan.  

Suomalaiset ikääntyvät hyvin nopeasti, ja vanhusten määrä kasvaa kovaa vauhtia. Yli 70-vuotiaiden määrä on kasvanut jo yli miljoonaan, ja siinä samalla lisääntyvät riskit kaatumisille, erilaisille sairauksille, yksinäisyydelle sekä mielenterveyden haasteille. Mitä enemmän pystymme tarjoamaan ennaltaehkäiseviä palveluita, varhaista tukea ja neuvontaa, sitä paremmin ne voivat vähentää raskaita ja kalliita palveluita myöhemmin. Tästä on myös käytännön kokemuksia hyvinvointialueilta, sillä seniorineuvolatoiminta on ollut suosittua, vaikuttavaa ja kustannustehokasta niillä alueilla, missä sitä on jo päästy järjestämään.  

Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen tavoite on ehdottomasti oikea. Siitä on kuitenkin tärkeää käydä keskustelua, sillä aloitteen myötä hyvinvointialueille tulisi uusi lakisääteinen velvoite lisää. Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa ennaltaehkäisevien palvelujen järjestämisen eri tavoilla jo nyt, kuten esimerkiksi seniorineuvolana tai muina sopivina ratkaisuina kyseiselle alueelle. Eli ongelma ei ole siinä, etteikö näitä palveluita olisi mahdollista järjestää, vaan se, että niiden toteuttaminen vaihtelee hyvin paljon riippuen alueesta. Siksi pohdinkin, onko uusi lakisääteinen velvoite oikea ratkaisu tässä tilanteessa, kun painimme julkisen talouden ja vähäisten verorahojen kanssa. Jokainen uusi lakisääteinen tehtävä tarkoittaa käytännössä aina uusia menoja. Vaikeassa taloustilanteessa meidän täytyy olla hyvin tarkkoja siitä, että jokaisen veroeuron kohdalla mietitään hyvin tarkkaan, mihin me sen käytämme. Samalla meidän kuitenkin täytyy varmistaa, että peruspalvelut pyörivät ja ihmiset pääsevät hoitoon.  

Olennaista on se, että senioripalveluissa, kuten monissa muissakin ennaltaehkäisevissä palveluissa, säilyisi alueellinen joustavuus. Hyvinvointialueet ja kunnat tuntevat parhaiten oman alueen asukkaiden tarpeet, ja siksi alueella pitäisi olla mahdollisuus miettiä parhaat ratkaisut aina paikallisesti ilman, että näitä palveluita määritellään jostain ylemmältä taholta. Alueiden hyvä yhteistyö korostuu tässä myös todella paljon, sillä senioritoimintaa voisi järjestää yhdessä alueiden kesken eikä aina vain oman alueen tuotantona. Tässä on mahdollisuus hyödyntää myös teknologian tuomia ratkaisuja.  

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustaja Mattilaa tästä hyvästä aloitteesta. Jo pelkästään tämän asian nostaminen yleiseen keskusteluun voi auttaa hyvinvointialueita miettimään, minkälaisia ennaltaehkäiseviä senioripalveluita he voisivat järjestää, vaikka palveluista ei tulisikaan lakisääteisiä tässä vaiheessa. — Kiitos.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä. 

15.46 
Hanna-Leena Mattila kesk 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Päivän asialista eteni niin valtavaa vauhtia, että en ehtinyt ihan tähän ensimmäiseen puheenvuorooni, mutta nyt tosiaan haluan kiittää kaikkia 60 kansanedustajakollegaa, jotka allekirjoittivat tämän lakialoitteen: kaikki keskustalaiset, kaikki vasemmistoliiton, kaikki vihreitten kansanedustajat ja myös parisenkymmentä hallituspuolueen kansanedustajaa. Se kertoo, että tälle lakialoitteelle ja sen sisällölle ja tavoitteille on kyllä tosiaan kannatusta. 

Ajatus tästä lakialoitteesta oikeastaan juontuu noin parinkymmenen vuoden taakse ja siihen, kun isäni — joka oli ikänsä, vuosikymmeniä, ollut töissä ja kuului niihin suomalaisiin miehiin, jotka menevät vaikka sairaanakin töihin, ja oli hyväpalkkainen pankinjohtaja ja maksoi paljon veroja — sai kutsun tuonne seniorineuvolaan, senaikaiseen aikuisneuvolaan, ja hän oli niin otettu siitä, että ”kerrankin yhteiskunta on kiinnostunut minusta”. Aivan niin kuin pikkupoika hän innostuneesti kertoi, mitä kaikkea siellä oli tehty: oli käyty fyysinen, henkinen ja sosiaalinen elämänpiiri läpi, ja kun tosiaan jotakin tarkistettavaa oli, niin oli sitten ohjattu tämmöisiin elämäntapamuutoksiin. Silloin minä ymmärsin ja minun silmäni avautuivat tajuamaan sen, että tämä oikeasti on hyvä ja merkityksellinen toimintatapa, koska tavoitteena on tosiaan vahvistaa ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia niin, että he pystyisivät asumaan itsellisesti ja elämään laadukasta elämää mahdollisimman pitkään, niin että ympärivuorokautisen hoidon tarve jäisi mahdollisimman lyhyeksi sitten siellä elämän loppupäässä. 

Tosiaan silloin parisenkymmentä vuotta sitten tämä aikuisneuvolatoiminta oli sen sorttista, että koko ikäluokalle tuli tämä kutsu, ja isäni, joka oli vuonna 42 syntynyt, sai 65-vuotiaana tämän kutsun. Tämä neuvola oli jo sen verran juurruttanut toimintaansa, etenkin sitten seuraavien vuosien aikana, että peräti yhdeksän kymmenestä kutsutusta tuli paikalle, elikkä tämä kattavuus oli melkein 90 prosenttia. Tosiaan tämä toimi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän aikana, joka kattoi noin 35 000 asukkaan kokonaisuuden. Nyt tänä päivänä voi sanoa, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Tämä on muuttunut nyt tämän hyvinvointialueen aikana digitaaliseksi, mikä tarkoittaa sitä, että se tavoittaa ainoastaan niitä ihmisiä, jotka ovat digitaitoisia. Yli 65-vuotiaista 40 prosenttia on digitaidottomia. Valitettavasti tämmöinen alennustila on olemassa. 

Mutta jo tämän 20 vuoden aikana, jolloin tätä Raahen alueella kerettiin tekemään, pystyi data osoittamaan sen, että tämmöisessä korkean sairastavuuden maakunnassa, niin kuin Pohjois-Pohjanmaa on, Raahen seutukunnan ikääntyneet olivat terveempiä. Eli tällä oli selvä hyötyvaikutus ja toki myös sitten näihin sotekuluihin ihan selvä vaikutus. Yksi semmoinen ihan merkittävä löytö oli se, että joka kolmannelta kävijältä löydettiin piilevä kakkostyypin diabetes, jonka puhkeamiseen pystyttiin sitten puuttumaan näillä elämäntaparesepteillä eli liikuntaa ja terveellisempää syömistä ja vähemmän alkoholinkulutusta ja niin poispäin. Tämä on sillä tavalla saanut minut vakuuttumaan ja ikään kuin tämmöiseksi lähetyssaarnaajaksi tässä asiassa, koska minä olen niin vakuuttunut siitä ja tästä on dataakin olemassa, että tämä on aidosti hyvä asia, koska tämmöisenä aikana, kun sotekulut ovat tosi kovat, tämä on mitä parhain ja miellyttävin tapa löytää niitä säästöjä sinne sotesektorille. 

Raahen seutukunnassa terveydenhoitajat tekivät näitä tarkastuksia, elikkä nämä ikääntyneet kävivät verikokeissa ennen tätä terveydenhoitajan tapaamista. Se oli oikein laaja verenkuva, josta pystyttiin sitten aika monenlaisia asioita päättelemään. Tällä hoitajan vastaanotolla — jota tehtiin kesäaikana, koska talvella tietenkin terveydenhoitajat tarkastivat koululaisia ja kesällä sitten näitä ikääntyneitä — ei ollut tämmöistä henkilöstökustannusvaikutusta. Viimeisimmät tiedot näistä varsinaisista kustannuksista ovat noin neljän vuoden takaa, kun elettiin vielä sitä hyvinvointikuntayhtymän aikaa: Sata euroa olivat ne laboratoriokustannukset. Koska kiinteistökustannukset olivat joka tapauksessa olemassa ja henkilöstökustannukset olivat ne samat, niin ainoastaan näistä laboratoriokustannuksista tuli se ylimääräinen sata euroa per henkilö. Mutta kun on jo osoittaa 20 vuoden ajalta dataa, että nämä ihmiset ovat seutukunnan alueella terveempiä kuin keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan alueella, niin tämä terveyshyöty on ihan ilmeinen. 

Mutta suurin kanto kaskessa on se, että me päättäjät haetaan varsinkin tässä ajassa tämmöisiä lyhytaikaisia säästöjä, ja niin kävi Pohteellakin. Eli kun siellä eivät olleet ihan samat ihmiset näitä asioita päättämässä viranhaltijoitten joukossa eikä tätä tietämystä ollut päättäjienkään keskuudessa, niin tämä nykyinen alennustila oli mahdollinen. Eli meillä päättäjillä pitäisi aidosti olla enemmän uskoa siihen, että tämmöisillä ennaltaehkäisevillä toimilla saadaan pitkän ajan jänteellä niitä säästöjä ja laadukasta elämää meidän ikääntyville, jotka totisesti sen ansaitsevat. 

Haluan mainita uraauurtavaa työtä tehneen geriatrin nimeltä, elikkä Marja-Liisa Karjulan, joka tiimeineen teki Raahen seutukunnan alueella tätä työtä ja on toki tullut ihan kansallisestikin tunnetuksi ja palkituksi. Se, minkä vuoksi tämä seniorineuvolatoiminta nimenomaan pitäisi tehdä kansalliseksi, on se, että tälläkin hetkellä on tehty tätä aikuisneuvolatoimintaa, seniorineuvolatoimintaa, varsin kirjavalla tavalla eri puolilla Suomea. Sen vuoksi olisi ihan oikeudenmukaisuuskysymyskin, että kaikki ikääntyneet saisivat ihan tällä samalla tavalla tämän terveyshyödyn, mikä on jo osoitettu aikaisemmin. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Polvinen, olkaa hyvä. 

15.52 
Mikko Polvinen kesk :

Arvoisa puhemies! Kun tähän aiheeseen tutustuin ja nyt vielä kuulin edustaja Mattilan puheenvuoron ja myöskin edeltävät puheenvuorot, niin mieleeni tuli, onko tässä syytä pohtia sitä, onko hyvinvointialueille tai valtiolle liian kallista tällaisen ennaltaehkäisevän palvelun järjestäminen vaikka kokeilumallilla. Voisi kokeilla tätä asiaa vaikka yhdellä ikäluokalla ja katsoa ne tulokset, mitä sieltä saadaan ulos, ja sen mukaan sitten toimia, jos tällainen lakialoite ei välittömästi kokonaan Suomen lakiin menisi. Minusta tämä edustaja Mattilan perusteellinen puheenvuoro toi paljon sellaista kokemusta ja voimaa tähän asiaan, mitä minun mielestäni olisi hyvä hyödyntää koko valtakunnassa yhdelle ikäluokalle ja sitä kautta tosiaan saada nämä tulokset. Se olettama, että ennaltaehkäisevien palvelujen lisääminen toisi lisää kustannuksia, ei ole oikea lähtökohta, vaan se on oikea lähtökohta, että ennaltaehkäisevät palvelut, kuten on tässä esitetty, voivat vähentää yhteiskunnallista, taloudellista rasitetta, saati sitten lisätä ihmisen toimintakykyä ja onnellisuutta. 

Arvoisa puhemies! Suomalainen väestö ikääntyy ja elää pitempään kuin koskaan ennen. Vanhempamme ja isovanhempamme ovat tämän maan sotien jälkeen rakentaneet ja parhaaseen kukoistukseensa nostaneet. He ovat olleet sinnikkäitä yhteiskuntamme rakentajia, kasvattaneet lapset, tehneet pitkät työurat ja siirtyneet hyvin ansaitulle eläkkeelle. Suuri osa heistä on edelleen hyvin virkeää väkeä ja elää sanojensa mukaan elämänsä parasta aikaa. Näin sen soisi olevankin. Toisaalta on myös tosiasia, että ikääntymisen myötä riski sairastua esimerkiksi kansantauteihin kasvaa ja toimintakyky alkaa jossain vaiheessa parhaista päivistä heiketä. Tutkijat arvioivat, että jopa puolella yli 65-vuotiaista olisi piilevä diabetes ja kohonnut verenpaine. Tämänkin vuoksi keskustelussa oleva edustaja Mattilan tekemä lakialoite on kannatettava. 

Lakialoitteessa ehdotetaan terveydenhuoltolakiin uutta pykälää, joka velvoittaisi hyvinvointialueet järjestämään seniorineuvolapalveluja kaikille vanhuuseläkkeelle jääneille, viimeistään 70 vuotta täyttäneille henkilöille. Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja lisätä palveluiden yhdenvertaisuutta ja näin edistää ikääntyneiden hyvinvointia, toimintakykyä ja turvallista kotona asumista. Ehdotettuun seniorineuvolaan sisältyisivät terveystarkastukset, palvelutarpeen arviointi, ohjaus tutkimuksiin tai hoitoon, seurantakäynnit sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut. Kuulostaa erittäin hyvältä. 

Arvoisa puhemies! Riittävä terveys ja arjen toimintakyky ovat osa hyvää elämänlaatua kaikenikäisille. Näihin meidän jokaisen tulisi elintavoillamme panostaa, mutta toisinaan siihen tarvitsee myös apua ja tukea. Tätä apua meidän tulee pystyä myös yhteiskuntana tarjoamaan, sillä tiedossa on, että ihmisten toimintakykyä ja kotona pärjäämistä voidaan tukea riittävän varhain kohdistetuilla palveluilla. Ehdotettu seniorineuvola vastaa iäkkäiden osalta tähän tarpeeseen. 

On tärkeää, että vanhempamme ja isovanhempamme saavat elää täyttä elämää mahdollisimman pitkään ja turvallisin mielin omassa mieleisessä ympäristössään. Siksi meidän on huolehdittava, että ikääntyneiden palvelujen tulee olla yhdenvertaisia koko maassa. Tällä hetkellä palvelujen saatavuus vaihtelee hyvinvointialueittain. Seniorineuvola loisi tasapuolisemmat lähtökohdat kaikille ikääntyneille ympäri Suomea. 

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mattilan erinomaista lakialoitetta. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä. 

15.57 
Ritva Elomaa ps :

Arvoisa puhemies! Seniorineuvolapalvelut olisi hyvä saada koko Suomessa käyttöön. Tarve on suuri, ja tietenkin iäkkäät kansalaisemme ovat sen ansainneet. Elämä on niin hektistä nykyään: pitää olla kaikessa nopea, ja teknologia etenee vauhdilla. Neuvonta ihmiseltä ihmiselle, siis konkreettinen kohtaaminen neuvonnassa, on oltava mahdollista myös tulevaisuudessa. Vanhempien ihmisten kunnioittaminen tarkoittaa myös tällaisia palveluja, mitä aloitteessa on.  

Kiitän edustaja Mattilaa tästä aloitteesta ja kannatan sitä lämpimästi.  

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till social- och hälsovårdsutskottet.