Arvoisa rouva puhemies! Kiitos näistä kolmesta kansalaisaloitteesta ihan jokaiselle niiden allekirjoittajalle, itsekin yhden niistä valmistelussa ja sen tekemisessä mukana olleena.
Tästä ilmastonmuutoksesta, reilusta siirtymästä kun on puhuttu, siis siitä, että nyt vastataan ilmastonmuutokseen ja otetaan koko Eurooppaa tiukemmat hiilineutraalisuustavoitteet käyttöön 2035, mihin Suomessa on aika laajasti sitouduttu, pois lukien tietysti perussuomalaiset, jotka ovat todenneet, että se on liian tiukka, mutta näillä mennään. Tämmöinen parlamentti meillä on, ja tällaisilla voimasuhteilla sitten mennään 2035:n mukaan. Eikä se vielä oikeastaan ole sinänsä olennainen kysymys, vaan olennainen kysymys on se, että jos tehdään sitten sitä reilua siirtymää, niin miten se käytännössä toteutuu. Toteutuuko se todella siten, että pienituloiset laitetaan sen siirtymän maksajaksi, kuten ehkä valitettavasti on tässä maassa vähän käynyt, mitä tulee nimenomaisesti autoiluun? On korostettu sitä, että pitäisi siirtyä käyttämään vähäpäästöisempiä ajoneuvoja, ja mitä se sitten tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa sähköautoja ja se tarkoittaa hybridejä — no, hybridien päästöistä voidaan olla tietysti montaa mieltä, kun katsotaan niitä tosiasiallisia päästöjä, mutta kuitenkin, vaikka sähköautoja. Hintatasot, kaikki tietävät, liikkuvat kymmenissä ja kymmenissä tuhansissa euroissa, kun vastaavasti suomalaisen autoilijan auton keskihinnassa puhutaan muutamista tuhansista euroista, jossain 4 000 ja 5 000 euron välillä. Eli se todellisuus on aika toinen. Pienituloisilla ihmisillä ei siis käytännössä ole ollut varaa ostaa sähköautoja, eikä meillä ole ollut vielä niin isoa käytettyjen sähköautojen markkinaa, joka olisi mahdollistanut pienituloisille ihmisille sähköauton ostamisen.
No, nämä kolme kansalaisaloitetta, jotka on tehty, on myös tehty ajassa, jossa polttoaineiden hinnat pumpulla olivat ihan poikkeuksellisen korkeat, oli yli kaksi ja puoli euroa, jopa kaksi euroa 70 senttiä ‑tasolla. Siinä mielessä pystytte varmaan ymmärtämään, minkä takia näitä on tehty. Siihen yhdistettynä viime hallituksen harjoittama politiikka, jossa ensin korotettiin polttoaineveroa ja heti perään todettiin, että no kun ei me oikein voida vaikuttaa maailmanmarkkinahintaan. Ja jakeluvelvoitteessa tehtiin päätöksiä, joissa ei huomioitu samaan aikaan esimerkiksi kompensaatiota, jolla varmistettaisiin se, että esimerkiksi suomalaisen autoilijan, pienituloisen autoilijan, veronmaksurasitus ei kasvaisi siellä pumpulla.
No mennään näihin muutoksiin kohta, mitä nyt on tähän politiikkaan tehty osittain myös näiden kansalaisaloitteiden, suomalaisen yhteiskunnan, suomalaisten äänestäjien antaman paineen vuoksi. Mitä muutoksia on tehty, mennään siihen:
Ensinnäkin tässä hallitusohjelmassa, huolimatta tästä vaikeasta taloustilanteesta, ensi töikseen kevennettiin polttoaineverotusta noin 170 miljoonalla eurolla. Ja miksi se on historiallista? Se on historiallista siksi, että tietojeni mukaan se on ensimmäinen kerta, kun tässä maassa on ikinä kevennetty polttoaineverotusta. Aiemmin tässä maassa on aina vain korotettu polttoaineveroa. Ja uskallanpa lyödä melkein pääni pantiksi, jos näin uskaltaa sanoa, että mikäli perussuomalaiset eivät olisi mukana tässä hallituksessa ja tahtipuikkoa heiluttaisivat esimerkiksi sosiaalidemokraatit vihreiden tuella, polttoaineveroa oltaisiin korotettu ja sillä oltaisiin pyritty esimerkiksi saavuttamaan sitten hiilineutraalimpaa Suomea ja toisaalta myöskin vahvistamaan julkista taloutta autoilijoiden lompakosta. Nyt näin ei toimita. Tämän lisäksi hallitus on edelleen sitoutunut tähän jakeluvelvoitteeseen, toki jätti nyt korottamatta sitä, mikä aiheutti esimerkiksi sen, että pumppuhinnat eivät pumpulla nousseet kymmeniä senttejä tämän vuoden alusta. Sekin on aika merkittävä muutos.
Toisekseen jakeluvelvoite kyllä tulee tämän hallituskauden aikana nousemaan, mutta hallitusohjelmassa on myös sitten sitouduttu kompensoimaan tämä jakeluvelvoitteen aiheuttama hinnannousu kuluttajille, mihin esimerkiksi tämä polttoaineen veron 170 miljoonan alennus liittyy, sen lisäksi siihen hiilidioksidikomponenttiin tehtävä 100 miljoonan euron alennus ja ajoneuvoveron perusveroon tehtävä 50 miljoonan euron alennus, joka nimenomaan kohdistuu niihin autoihin, joilla pienituloiset yleisesti ottaen ajavat.
Tämän lisäksi siellä on myös työn verotuksen alennuksia noin 405 miljoonalla eurolla hallitusohjelmassa tämän hallituskauden aikana, mikä aikaansaa sen, että kuluttajan ostovoima on vahvempi, ja mahdollistaa esimerkiksi sen, että tässä siirtymävaiheessa pienituloisilla on mahdollisuus pärjätä ja kulkea sinne töihin. Tämä liittyy myös olennaisesti esimerkiksi suomalaisen teollisuuden ja logistiikkapuolen kilpailukykyyn, ja SKAL onkin todennut, että nämä polttoaineveron alennukset ja nämä ovat positiivinen uutinen suomalaisen kuljetuslogistiikan kilpailukyvylle. Myös tätä jakeluvelvoitteen pitämistä tällä tasolla tänä vuonna SKAL piti positiivisena asiana.
Tosiaan äänestämisellä voi vaikuttaa, kansalaisaloitteella voi vaikuttaa. Uskallan väittää näiden kansalaisaloitteiden osalta, että tällä luodulla paineella on saatu aikaan se, että ensimmäistä kertaa on alennettu esimerkiksi polttoaineen verotusta. Se ei ole ihan yksinkertainen juttu. [Suna Kymäläisen välihuuto] — Teillä on kokemusta sosiaalidemokraateissa kyllä polttoaineveron korottamisesta. Olisitte varmasti korottaneet sitä, jos olisitte hallituksessa. Ja jos te sanotte nyt, että polttoaineen hinta on yli kaksi euroa, niin te tiedätte varmasti, että ilman näitä alennuksia se olisi vielä enemmän kuin se on tällä hetkellä, eikö näin ole? [Suna Kymäläinen: Voi, voi!] — Näin, voi voi, voi voi, näin se vaan kuule on.
Mutta reilu siirtymä tosiaan tarkoittaa sitä, että myös pienituloiset ja keskituloiset pidetään mukana siinä siirtymässä. Ja minun mielestäni hallitus on lähtenyt ratkaisemaan tätä aika positiivisella tavalla, [Suna Kymäläinen: Ei muuta kuin sosiaaliturvaleikkaukset kehiin!] positiivisella tavalla, jossa pidetään huoli siitä, että suomalainen pienituloinen pystyy liikkumaan töihin ympäri Suomea, ja tällä linjalla kannattaa jatkaa, kunnes olemme saavuttaneet tilanteen, jossa jokaisella suomalaisella on varaa myös niihin sähköautoihin. Toki kannatan teknologianeutraalia näkökulmaa, lähestymistapaa tähän, koska olennaista ei ole se, mikä moottori siellä on, onko se sähkö, onko se vety, onko se polttoaine, olennaista on se, että niistä ei synny päästöjä, kunhan me pidetään huolta siitä, että kaikilla Suomessa ympäri Suomea on varaa liikkua. [Suna Kymäläinen: Tästä olemme samaa mieltä!] Kiitos vielä kerran kaikille allekirjoittaneille.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Polvinen.