Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa on hallituksen esitys koskien vuosi sitten kehysriihessä päätettyjen linjausten toimeenpanoa. Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen, pitkäaikaissäästämissopimuksen ja työntekijän maksamien kollektiivisesti järjestetyn lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuus ehdotetaan poistettavaksi. Tämän lisäksi esitys sisältää muun muassa verotusmenettelylain mukaisen tiedonantovelvollisuuden sekä tulorekisteri-ilmoitusten antamisvelvollisuuden laajentamisen koskemaan suomalaisella aluksella työskentelevän rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän saamaa tuloa ja muita työskentelyyn liittyviä tietoja. Lisäksi suomalaisella aluksella työskentelevän rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän pitäisi jatkossa hakea ennakkoveroja. Ennakkoperintärekisteriin voitaisiin jatkossa merkitä myös sellainen rajoitetusti verovelvollinen, jonka asuinpaikka on Euroopan talousalueella. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ennakonpidätyksen toimittamisen laiminlyönnin johdosta ennakonpidätys määrätään suorituksen maksajalle kaavamaisesti 40 prosentin suuruisena, ellei kysymys ole sellaisesta suorituksesta, jolle on säädetty tai määrätty muun suuruinen pidätysprosentti. Veronkantolain säännös veronpalautusten säilyttämisestä ehdotetaan kumottavaksi. Verohallinnosta annettuun lakiin lisättäisiin säännös, joka mahdollistaa vuokratun työvoiman käyttämisen verotuksen avustavissa tehtävissä ja Verohallinnon avustavassa puhelinpalvelussa. Vuokrattua työvoimaa ei voisi käyttää tehtävissä, joihin kuuluu verotusta koskevan päätöksentekovallan käyttöä. 

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, korkotulon lähdeverosta annettua lakia ja seitsemää muuta lakia. 

Arvoisa puhemies! Työnantajan maksamien kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen verokohteluun ei ehdoteta muutoksia. Lakimuutos tulisi voimaan vuoden 2027 alusta. Ehdotuksen tavoitteena on yhtäältä verotulojen kasvattaminen. Toisaalta ehdotuksen tavoitteena on myös siirtyä kohti neutraalimpaa ja yhdenmukaisempaa verojärjestelmää, jossa vapaaehtoinen eläkesäästäminen rinnastuisi aikaisempaa paremmin muihin säästämismuotoihin. Esityksessä ehdotetaan kohtuusyistä, että vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen tai pitkäaikaissäästämissopimukseen kertyneet enintään 5 000 euron suuruiset säästövarat olisi mahdollista nostaa kokonaisuudessaan kertasuorituksena kahden vuoden aikana maksujen vähennyskelpoisuuden poistamisen voimaantulosta ilman, että suorituksia verotetaan korotettuna. Maksujen vähennyskelpoisuuden poiston arvioidaan lisäävän verotuottoja 37 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 27 alkaen. Valtion tuloverojen osuus tästä on 36 miljoonaa euroa. Mahdollisuuden nostaa pieniä säästövaroja arvioidaan lisäksi kasvattavan verotuloja 20 miljoonalla eurolla vuosina 2027 ja 2028. 

Arvoisa puhemies! Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuen poistamisesta päätettiin hallituksen kehysriihessä keväällä 2024. Vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia ja pitkäaikaissäästämissopimuksia oli noin 437 000 henkilöllä. Kollektiivisen lisäeläketurvan maksuja maksoi vuonna 2023 noin 3 800 työntekijää, yhteensä 2,75 miljoonaa euroa. Uusia vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia tai pitkäaikaissäästämissopimuksia ei ole käytännössä otettu lainkaan vuoden 2013 lakimuutoksen jälkeen, jolloin eläkkeen maksamisen ikärajoja kiristettiin. 

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden sopeuttaminen vaatii valtavan määrän päätöksiä, jotta saadaan tuloja nostettua ja menoja karsittua. Yksi tällainen on käsittelyssä oleva vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuen poisto, joka tuo julkiselle taloudelle 57 miljoonan euron lisätulot vuodessa. Lausuntopalautteissa verotuen poistoa on kannatettu tehottomana tukimuotona. 

Puhemies! Tässä yhteydessä on syytä pysähtyä miettimään myös laajemmin Suomen verojärjestelmää. Se on vuosikymmenten saatossa paisunut monimutkaiseksi viidakoksi, jossa vähennykset, tuet ja erilaiset erityisjärjestelyt tekevät siitä vaikeasti hahmotettavan. Eikö olisi parempi, että verotus olisi kaikille selkeämpää ja tilanne huomioiden vähäisempää eikä sitä jatkuvasti ohjailtaisi erilaisin poikkeuksin ja etuuksin? Samalla meidän pitäisi panostaa enemmän suomalaisten taloustaitojen opettamiseen. 

Puhemies! Tässä valtiontalouden tilassa esitystä on helppo kannattaa. 

Arvoisa puhemies! Tässä kun nyt keskustellaan todella tästä vapaaehtoisen eläkesäästämisen maksujen verovähennysoikeuden poistamisesta, niin kuin ministeri totesi, se on kohtuullisen looginen jatko sille, mitä tässä talossa jo reilu kymmenen vuotta sitten on päätetty, minkä jälkeen todella näitä lisäeläkkeitä on huomattavasti vähemmän enää otettu, ja kun ottaa nyt huomioon valtiontaloudenkin tilanteen, niin tämä toimenpide kuulostaa kohtuullisen järkevältä. Mutta on totta kai niin, kun tämä taitaa kuitenkin koskettaa viime vuoden ja edellisen vuoden osalta vajaata pariasataatuhatta suomalaista, jotka ovat näitä maksuja verotuksessa vähentäneet, että heillehän tämä toimenpide on veronkiristys. 

Vaikutukset ovat suurin piirtein niin, että alle 50 000 euron tuloilla, jos olet säästänyt lisäeläkettä, veronkorotuksen suuruus on tuommoinen 150 euroa, ja sitten siitä ylöspäin kun katsotaan, niin 100 000 euron vuosituloilla taitaa veronkiristys olla tuommoinen kolmisensataa euroa vuodessa. Ymmärrän hyvin, että näiden satojentuhansien suomalaisten osalta varmasti moni miettii, että tähänkö päälle vielä veronkiristys tarvitaan, mutta niin kuin totesin, valtiontalouden näkökulmasta ja ottaen huomioon ne päätökset, joita jo aikaisemmin on tehty, tämä on kohtuullisen looginen toimenpide. 

Mutta sitten, arvoisa puhemies, tässä yhteydessä on varmaan hyvä todeta sekin, että tämä asiahan koskettaa vain nyt sitten niitä luonnollisia henkilöitä, jotka ovat itse säästäneet lisäeläkettä varten, ja varmaan sitten se suurempi kysymys, mikä aina myös kansalaisten suusta kuuluu, liittyy ihan muihin lisäeläkkeisiin, vaikkapa valtionyhtiöiden palkitsemisessa tarjottuihin lisäeläkkeisiin, joista itse asiassa tälläkin viikolla olemme jälleen saaneet lukea, kun eräs valtionyhtiö valtio-omistajan kannan vastaisesti kohtuullisen avokätisesti omaa johtoaan on palkinnut näillä erilaisilla lisäeläkejärjestelyillä. Voisi ajatella, että kansalaisten oikeustajun mukaista olisi kyllä hakea myös verotuksellisia ratkaisuja näihin kysymyksiin. Onko todella niin, että he, ketkä saavat kaikista suurimman ja painavimman kädenpuristuksen, jäävät kiristysten ulkopuolelle mutta sitten tavan kansan etuihin ollaan kyllä monesti valmiita koskemaan? Toivoisin, että tätäkin asiaa jatkossa enemmän pohdittaisiin, ja sitä kautta myös sitten verotukselliset näkökulmat, jotka liittyvät näihin eri lisäeläkejärjestelyihin, olisi varmaan myös kansalaisten oikeustajun mukaisesti paljon paremmin hoidettu. 

Sitten, arvoisa puhemies, en malta olla kyllä sanomatta tässä vaiheessa myös, kun ylipäätänsä verotuksesta tässä salissa keskustellaan ja sitten väitellään monesti ihan hyvinkin siitä, mihin suuntaan tätä asiaa pitäisi viedä, että todellahan nyt elämme tilanteessa, missä eri selvitysten pohjalta varsinkin keskituloisten suomalaisten verorasitus on korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Voisi ajatella, että sillä on varmaan jotain tekemistä myös sen kanssa, että meidän kuluttajien luottamus on poikkeuksellisen alhaisissa lukemissa. Sehän on itse asiassa keskeinen syy siihen, miksi me emme myöskään ole saaneet talouskasvua käyntiin, koska ihmisillä ei ole luottamusta tulevaan. Kun tätä aihekokonaisuutta pohtii ja kun tässä keväällä on erilaisia verotoimenpiteitä ollut pilvin pimein ilmassa, millä me voisimme saada valtionkin toimenpitein kasvua liikkeelle, niin toivoisin todella, että kun vaalien jälkeen hallituskin tähän puoliväliriiheen käy, johon kyllä odotukset on nostatettu varsin korkeiksi, niin mikäli täällä verotuksen puolella jotain liikkumavaraa on, niin se todella käytettäisiin siihen, että tavallisten suomalaisten verorasitusta pystyttäisiin madaltamaan, koska sillä olisi valtavan positiivinen vaikutus myös kuluttajien luottamukseen ja sitä kautta ihan talouskasvuun. 

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun on hyvä todeta, että mitä tulee sitten tähän käsittelyssä olevaan asiaan eli lisäeläkesäästämisen verokohteluun, niin todella olen siinä käsityksessä, että tämä on kohtuullisen johdonmukainen toimenpide suhteessa siihen, mitä jo aikaisemmin tässä talossa on tehty. Mutta ymmärrän hyvin, että moni heistä, joita tämä nyt kirpaisee, ajattelee, että vieläkö tähänkin joku veronkiristys tarvittiin. [Ben Zyskowicz: Eli mikä oli SDP:n kanta? Ei ihan tullut selväksi!] 

Arvoisa herra puhemies! Kuten tuossa äsken edellä totesimme, kysymys on vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuen poistamisesta, joka siis on tietenkin veronkiristys liki 200 000 ihmiselle. Mutta kuten myös äsken kuulimme, kyllähän edustaja Räsänen sen tosiasian myös sanoi, että tietenkin tässä taloudellisessa tilanteessa jollakin tavalla voi ymmärtää sitä, että lisätuloja tarvitaan. Tällähän arvioidaan saatavan 37 miljoonaa vuodesta 27 lähtien, niin että siitä suuruusluokasta nyt puhutaan. Mutta kuitenkin kyllä minäkin ymmärrän hyvin, että eivät ne veronkiristykset koskaan kovin hyvältä vaikuta, ja tämä nyt sitten kohdistuu tuleviin eläkkeensaajiin. 

Puhemies! Kun tässä nyt puhutaan tulevien eläkkeensaajien veronkiristyksistä, niin minä haluaisin kyllä muistuttaa tässä vaiheessa myös siitä, että hallitus on valitettavasti onnistunut nyt tekemään jo tällä hetkellä kiristyksen nykyisten eläkeläisten verotukseen. Puhun tietenkin tästä hallituksen kehittelemästä lisäverosta eläkkeensaajille, jota olen usein tässä salissa nimittänyt ryöstöveroksi. Se ei ole ollenkaan hyväksyttävää, että tässä tilanteessa hallitus keksi vieläpä lisäverottaa eläkkeensaajia, kun päinvastoin nimenomaan tänä päivänä tarvittaisiin sitä ostovoimaa myös eläkkeensaajien kukkaroon. 

Minä ihmettelen tätä ryöstöveroa myös siksi, että kaivoin tuossa pääministeri Orpon sitaatin, mitä hän ennen vaaleja sanoi. Hän sanoi, että ”tehdään se nyt kerralla selväksi: me emme leikkaa sote-palveluista emmekä nipistä eläkeläisten ostovoimaa”. Ja juuri äsken kuulimme erittäin perustellun välikysymystekstin, minkä edustaja Heinäluoma luki, jossa nimenomaan kysytään näiden lisä-sote-leikkausten perään, ja nyt sitten tässä hallitus on niiden lisäksi myös nimenomaan nipistänyt eläkkeensaajien ostovoimaa tällä ryöstöverolla. 

Kuten tuossa edustaja Räsänen totesi, nyt tilanne on se, että selvitysten mukaan tämä hallitus verottaa ihan tavallista keskituloista palkansaajaa enemmän kuin kymmeneen vuoteen, eli se verotaakka on kovin kireä, ja mehän olemme tunnetusti SDP:ssä esittäneet toisenlaista ratkaisua, sitä, että pieni- ja keskituloisten verotaakka olisi pienempi, ja tästä tietenkin toivon hallituksen ottavan koppia. 

Ministeri Purra, kun tuossa tulivat esiin nämä lisäeläkkeet esimerkiksi valtionyhtiöiden osalta, niin toivon, että voisitte esimerkiksi omassa puheenvuorossanne vielä kommentoida, että kannattaisiko siitäkin ottaa koppi, että myös sinne sitten näitä veronkiristyksiä tehtäisiin. 

Kunnioitettu puhemies! Arvoisa ministeri! Käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä sujuvoitetaan veromenettelyjä ja täsmennetään verotuksen sääntelyä. Esimerkiksi Eta-alueen rajoitetusti verovelvolliset voitaisiin jatkossa merkitä ennakonperintärekisteriin ilman erillistä verosopimusta Suomen kanssa. 

Pitkään käytäntönä ollut ennakonpidätyksen toimittamisen laiminlyönnistä aiheutuva kaavamainen 40 prosentin pidätys kirjataan nyt myös lakiin, koska tämän suhteen on ollut jopa korkeimmassa hallinto-oikeudessa epäselvyyksiä. Verohallinnolle mahdollistetaan vuokratyövoiman käyttö, jotta etenkin puhelinpalvelun ruuhkia voidaan vähentää. 

Esityksen keskeinen osio on kuitenkin vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuen poisto. Tästä päätettiin viime vuoden keväällä, kun hallitus linjasi kolmen miljardin lisäsopeutuksesta hallitusohjelmassa päätetyn kuuden miljardin päälle. Tämän verotuen poiston arvioidaan vahvistavan julkista taloutta 57 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Vakuutuksen perusteella maksettavan eläkkeen verotus pysyy pääosin ennallaan. Kuitenkin enintään 5 000 euron suuruiset eläkesäästöt voisi nostaa kertasuorituksena lain voimaantulon jälkeen ilman, että suoritusta verotetaan korotettuna. Tämän arvioidaan lisäävän verotuloja noin 20 miljoonaa euroa vuosina 2027 ja 2028. 

Arvoisa puhemies! Verotuksen pitäisi olla mahdollisimman neutraalia, ja verotusjärjestelmän pitäisi olla mahdollisimman helposti ymmärrettävissä. Tällä hetkellä se ei ole kumpaakaan. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuen poisto on yksi keino, jolla verotuksen neutraaliutta saadaan lisättyä. Verotusjärjestelmän paremman ymmärrettävyyden eteen on tehtävä lisää työtä, ja Suomesta on tehtävä maailman talousosaavin kansa, kuten hallitusohjelmassa on linjattu. 

Arvoisa puhemies! Tässä kuussa uutisoitiin, että hallitus on poistamassa kaivosten ja datakeskusten verotuen eli niiden alennetun sähköverokannan. Verotuelle on ehkä aikanaan ollut perusteet, mutta esimerkiksi datakeskuksille Suomi on houkutteleva ympäristö viileän ilmastonsa ja puhtaan sähköntuotantonsa vuoksi. Erilliselle verotuelle ei ole perustetta. Toivotan hallitukselle rohkeutta tarkastella myös muita verotukia kriittisesti. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Verotuksen tehtävänä on turvata yhteiskunnan toiminta, mutta samalla sen on oltava oikeudenmukaista, kannustavaa ja ennakoivaa. Yhteiskunnan tulee verottaa vain välttämätön, jotta ahkeruudesta ja yritteliäisyydestä aidosti palkitaan. Hallituksen esitys tuloverolain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta vastaa tähän periaatteeseen.  

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi vapaaehtoisen eläkesäästämisen ja pitkäaikaissäästämisen verovähennysoikeus. On tärkeää todeta, että vaikka verovähennysoikeus päättyy, kukaan ei estä kansalaisia jatkamasta omaehtoista eläkesäästämistä. Ei kuitenkaan voi olla niin, että vapaaehtoinen eläkesäästäminen on yhteiskunnalle hallinnollisesti raskaampaa ja kalliimpaa kuin siitä saatavat hyödyt.  

Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio on hiipunut jo vuosien ajan. Valtaosa nykyisistä säästösopimuksista on tehty ennen vuotta 2010, eikä uusia sopimuksia ole juurikaan solmittu vuoden 2013 jälkeen, jolloin eläkesäästöjen nostamisen alaikärajaa korotettiin. Samalla on nähty, että pienimuotoiseen eläkesäästämiseen liittyvät hallinnolliset kulut voivat olla säästön tuottoa suuremmat pitkällä aikavälillä. Tosiasiassa nykyinen verotuki on tullut kalliiksi yhteiskunnallemme ilman, että se olisi merkittävästi lisännyt säästämistä. Verotuen poistaminen yksinkertaistaa verojärjestelmää ja vahvistaa julkista taloutta.  

Arvoisa herra puhemies! Esityksellä parannetaan myös verovalvontaa muun muassa laajentamalla tiedonantovelvollisuuksia ja -velvoitteita ja ennakonpidätysmenettelyä. Verotuksen yhdenvertaisuus ja valvonnan oikeudenmukaisuus ovat jokaisen kansalaisen etu. 

On tärkeää, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja tasavertaisesti ja että rehellinen työnteko on aina kannattavaa. Verohallinnon toimintaa tehostetaan lisäksi sallimalla vuokratyövoiman käyttö avustavissa tehtävissä. Tämä on käytännönläheinen uudistus, joka turvaa Verohallinnon kyvyn palvella kansalaisia laadukkaasti myös ruuhkahuippujen aikana. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että viranomaisvastuu ja tietoturva säilyvät ensiluokkaisina. 

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse hallinnollisen taakan keventämisestä, julkisen talouden tasapainottamisesta ja oikeudenmukaisen verotuksen vahvistamisesta. Kansalaisten luottamus verojärjestelmään syntyy selkeydestä, oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että yhteiset varat käytetään vastuullisesti. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitoksia, arvoisa puhemies. 

Arvoisa puhemies! Vahva talous on hyvinvoinnin perusta, ja Suomi on jo pitkään ollut vaarallisesti velkaantuva yhteiskunta, jonka perusta on kaukana terveestä. Tämän hallituksen tärkein tehtävä on pelastaa hyvinvointiyhteiskunta myöskin tuleville polville laittamalla talous kuntoon, ja sitä, totta vie, tehdään laajalla sopeutusohjelmalla, joka on kooltaan historiallinen, ei missään nimessä helppo mutta sitäkin tarpeellisempi. 

Tämä kyseinen hallituksen esitys on pieni osa tätä sopeutusohjelmaa, ja ehkä on hyvä korostaa sitä, että kyseessä on siis yhden sijoitustuotteen erillisen verotuen poisto. Yksilötasolla ilmiöön nimeltä vapaaehtoinen eläkesäästäminen ei puututa. Ihminenhän voi varautua lukemattomin eri tavoin, ja kannattaakin varautua omiin eläkepäiviin. Kokonaisuudessaan säästämisen ja sijoittamisen verotus tässä ei mihinkään muutu, vaan kyse on tosiaan yhden vakuutustuotteen verokohtelun muuttamisesta, ja kuten täällä jo todettiinkin, pitkään aikaan enää uusia näitä ei ole otettu. Tässä mielessä kyse on myös verojärjestelmän neutraaliuden parantamisesta, eli varsin perusteltu esitys. Toki pääasiallinen peruste on fiskaalinen. 

Haluan nostaa tästä hallituksen esityksestä, jossa on siis muitakin lakeja kuin tuloverolaki muutettavana, esille myöskin sen, että täällä tehdään hyvä järkevöitys julkiseen palvelutuotantoon, eli vuokratun työvoiman käyttö mahdollistetaan verotuksen avustavissa tehtävissä Verohallinnolle. Tämäntyylistä julkisen sektorin kehittämistä meidän aina kaikissa tilanteissa kannattaa tehdä, kun se on mahdollista. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämän itse maksetun eläkkeen veroetuuden poistaminen on arvion mukaan, kuten kuulimme äsken, noin 20 miljoonan euron suuruinen etuus, joka menetetään. Jos hieman mittaluokkaa hakee tälle luvulle, niin yli 12 000 miljoonaa kun otetaan velkaa, niin 20 miljoonan parannuksesta siinä voisi sanoa, että se on lähinnä statistinen tapahtuma, hyvin pieni, mutta totta kai askel oikeaan suuntaan. Ja toisaalta kun tarkastelee sitä eläkesäästäjää itseään, niin tämän päivän maailmassahan löytyy kaiken maailman instrumentteja, joilla voidaan omaa eläketurvaa parantaa. Muitakin omaeläkemahdollisuuksia on olemassa, ja tietenkin voi sijoittaa rahojaan ihan minne vain, ja rohkeimmat lottoavat — kaikki tältä väliltähän on käytettävissä. Että kyllä niitä keinoja löytyy, joten uskon, että tämä ei ole tämän suurempi asia kuin mitä nyt olemme kuulleet. 

Tämän keskustelun ehkä paras anti on tietoisuus siitä, että valtiontalouden tilanne on todella kurja. Kaikkihan me sen tiedämme. Jos tähän tilanteeseen ei saada puututtua tehokkaalla kädellä, niin se on kuitenkin varmaa, että veroja kiristämällä tai pieniä verohelpotuksia tekemällä se ei tule onnistumaan. Ainoa, missä se voisi toimia, on näiden valtavien turhien kulujen poistaminen. Olen niistä puhunut teille jo pitkään. En lähde itseäni toistamaan sen enempää, totean vain, että jos näitä valtavien lisäkulujen automaatteja ei tässä maassa ruveta purkamaan, niin sitten kohtapuolin, muutaman vuoden päästä, puretaan semmoisia juttuja, joita ei kukaan halua, ja sitä päivää minä en mielelläni toivoisi näkeväni. 

Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Edustaja Hoskosen pääviesti oli aivan oikein, ja se oli vakava. Mutta poimitaan yksi luku, tämä 20 miljoonaa. Tämä tulee siis siitä, että mahdollistetaan, että ennenaikaisesti nostetaan näistä eläkevakuutuksista enintään viisi tonnia. No, tämä tulee siis tulona valtiolle. Tästä eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämisen vähennyskelpoisuuden poistosta valtio saa 37 miljoonaa, mutta se 20 miljoonaa tulee niistä ennenaikaisista nostoista. 

Leikittelen ajatuksella, että jos mahdollistettaisiin ennenaikaisia nostoja enemmän, vaikka 10 000:een asti, niin saisiko valtio sieltä silloin 40 miljoonaa tuloja. En tiedä, tämä on vain tämmöinen ajatusleikki. 

Tosiaan mehän on mahdollistettu paljon näitä muitakin vakuutustyyppisiä tuotteita. Säästö- ja sijoitusvakuutuksia on Suomessa ilmeisesti jo 600 000 kappaletta ja myöskin 340 000 osakesäästötiliä, joilla on tietyt etuudet tietenkin sen sijoitustoiminnan kautta. Kansalaiset ovat lähteneet aktiivisesti sijoittamaan, ja sitä kautta myös kansankapitalismi toimii. Nyt poistetaan tämä tietty etu, koska, niin kuin tässä aikaisemmin on sanottu, eihän näitä eläkevakuutuksia enää ole tehty vuoden 2013 muutosten jälkeen. Silloin käytännössä nostettiin eläkeikää ja sitten säästöjen nostoaikoja pidennettiin. Ei kenenkään enää ole ollut kannattavaa tehdä näitä eläkevakuutussopimuksia.  

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajille keskustelusta. Siinä käsiteltiin jokseenkin yleisellä tasolla verotusta, veropolitiikkaa ja sitten tästä esityksestä erityisesti verotuen poistoa eläkesäästämiseen liittyen. Kuvattiin valtion saamaa verotuottoa ja syitä, minkä vuoksi tähän päätökseen on vuosi sitten kehysriihessä päädytty. 

Yleisenä huomiona se, että tässä on esimerkki toimenpiteestä, jota voidaan pitää aika tehottomana verotukena. Tuki on selvästi kohdistunut enemmän paremmin voivalle, hyvätuloisemmalle väestönosalle tämän verotuen... Tai ylipäätänsä eläkesäästämiseen tehdyt muutokset ovat käytännössä aiheuttaneet jo kauan sitten sen, että tämä tilanne on ollut melkoisen staattinen. Ja nyt sitten, kun hallitus on tehnyt tähän tämän muutoksen, jolla saadaan valtion tulopuolelle hieman kovasti tarvittavaa täytettä — ja sosiaalidemokraateistakin tätä osattiin ainakin kohtuullisen oikeana pitää — kritiikiltä ei tässäkään tapauksessa säästytty. Siitä huolimatta, että tämä taitaa täyttää kaikki teidän vaatimuksenne juuri sellaisten verotukien poistamisesta ja kiristyksestä, joita te olette kannattaneet, edustaja Räsäsen oli pakko tätäkin moittia, [Joona Räsäsen välihuuto] mikä kertoo ehkä tästä kokonaiskeskustelusta. Meiltä ei ole tullut yhtä ainutta sen paremmin veropuolelle kuin menopuolellekaan kohdistuvaa toimea, jota oppositiosta voitaisiin kannattaa, mikä kertoo tietenkin tästä kokonaisuudesta.  

Mutta kaikkein paras vaihtoehto edetä tiellä kohti toivottavasti joskus koittavia veronalennusmahdollisuuksia on juuri se, minkä edustaja Hoskonenkin täällä nosti esille, eli menojen leikkaaminen, käyttötalousmenoista säästäminen. Vaikka se on tässä taloudessa ja kansantaloudessa, yhteiskunnassa välttämätöntä siksikin, että me pystymme tulevaisuudessa tässä väestönkehityksessä pitämään huolen hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuuksista, niin erityisesti tätä poliittista suuntausta edustavalle se on myös ainoa reitti siihen, että me pystyisimme joskus sitä korkeaa kokonaisveroastetta saamaan alaspäin. Sen sijaan tämä malli, jossa esitetään samaan aikaan sekä veromoukaria että sitä, että mistään ei säästetä, ei tosiasiassa mene lainkaan tähän suuntaan, siitä huolimatta, että se retorisesti varsinkin ennen vaaleja saattaa olla houkuttelevaa. 

Puhemies! Lyhyesti: Kokonaisveroaste tällä hallituskaudella ei nouse siihen verrattuna, millaiseksi se viime hallituskaudelta meille jäi. Olemme vasta puolivälissä hallituskautta, ja nyt jo tilanne on selkeästi tämä. Se, mikä yleisesti kokonaisveroastetta on alaspäin hilannut, on erityisesti liikenteessä tapahtuvat muutokset eli liikenteen sähköistyminen, koska sähköistyneestä liikenteestä kerätään selvästi vähemmän verotuloja. 

Mutta näillä puheilla. — Kiitoksia.