Arvoisa herra puhemies! Suurtyöttömyys on kansallinen hätätila, ja varmasti meistä jokainen tällä hetkellä tuntee jonkun työttömäksi joutuneen. Ihminen voi lähettää kymmeniä ellei satoja työhakemuksia, eikä tärppää. Työttömyys koskettaa usein koko perhettä, ja Suomi on valitettavasti tällä hetkellä murheellisten työttömyystarinoiden maa. 

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, teidän vahtivuorollanne paitsi että Suomi velkaantuu ennätysmäisesti, niin valitettavasti meillä on myös Euroopan ennätystyöttömyys — siis tuplamestaruus velkaantumisessa ja työttömyydessä. Nämä konkurssin tehneet yrittäjät tai irtisanotut työntekijät eivät jaksa enää kuunnella selittelyjä, vaan he haluavat tietää, mitä te aiotte tehdä tässä ja nyt tämän työttömyyden nujertamiseksi. 

Keskustan mielestä kotitalousvähennys pitää palauttaa ennalleen. Näin vasarat alkaisivat paukkua siellä kotien remonteissa ja ikäihmiset voisivat hankkia siivousta ja hoivaa kotiin. Tämä auttaisi etenkin pienyrittäjiä ja toisi työttömille töitä. Tartutteko, ministeri Purra, tähän? 

Arvoisa herra puhemies! Suomen ikävät työttömyysluvut johtuvat totta kai monista eri tekijöistä. Meillä on rajojen ulkopuolella meidän oleellisilla vientimarkkinoillamme ollut ongelmia. Kuten tiedetään, Saksa on kärsinyt jopa alemmasta talouden kasvusta kuin Suomi. Meillä on erilaisia kauppapolitiikkaan ja tulleihin lisättyjä epävarmuuksia. Ukrainassa käydään edelleen sotaa, millä erityisesti meille, joilla on myös suuri raja Venäjään, on ollut merkittävä vaikutus. 

No, kotimaassa tietenkin oleellisin syy on se, että meillä ei ole talouskasvua. Meillä ei ole yksityistä kysyntää, mikä suoraan vaikuttaa siihen, että työttömyys on korkea. [Antti Kurvinen: Mitä teette sille?] Vastaavasti kun mennään sinne työttömyyslukujen sisälle, niin siellä voidaan havaita, että vuonna 22 alkoivat luvut heikentyä. Vastaavasti työllisyys erityisesti suomalaisten kohdalla ei ole heikentynyt merkittävästi, niin paljon kuin luvut antaisivat ymmärtää, vaan esimerkiksi ulkomaalaisten työttömyys on tällä hetkellä huomattavan korkea. 

Mitä tulee sitten kotitalousvähennykseen, johon tehdyt muutokset hallitus on sopeuttamisen osalta tehnyt: esimerkiksi VATTin tutkimus kuvaa, [Puhemies koputtaa] että kotitalousvähennys ei ole hirvittävän oivallinen sen paremmin työllisyyskeino [Antti Kurvisen välihuuto] kuin muutenkaan, ja se on erityisesti parempituloisille kohdistettu toimi. 

Arvoisa herra puhemies! Selittely jatkuu, ja vastuun välttely jatkuu. Vastauksen perusteella valtiovarainministeri Purralle ei kelpaa pienyrittäjyyttä tai työllisyyttä edistävä keino, kotitalousvähennyksen laajentaminen siihen, mitä se oli ennen kuin te leikkasitte sitä. 

Työministeri Marttinenkin on ehtinyt jo moittimaan kasvuesitysten tekijöitä. [Välihuuto oikealta] Ministeri sanoo olevansa pahoillaan ja pitävänsä jopa haitallisena ja harmillisena esityksiä varainsiirtoveron helpotuksista, määräaikaisesta poistamisesta, siis sen veron, mitä maksetaan useampi kymmenentuhatta, kun ostetaan oma koti. [Juha Mäenpään välihuuto] Keskusta on tosiaan tehnyt tällaisen esityksen. Emme silti ota näitä ministerin moitteita vastaan. Keskusta on tehnyt itse asiassa esityksiä jo yli 50, mutta hallitus ei ota niitä tosissaan. Toivoisin, että te katsoisitte tämän osalta peiliin, sillä Suomessa on Euroopan suurin työttömyys. 

Kysyn valtiovarainministeri Purralta: oletteko te valtiovarainministerinä tai koko hallituksena ottaneet tämän kannan, [Puhemies koputtaa] että varainsiirtoveron määräaikaisesta alentamisesta ei edes neuvotella, [Puhemies koputtaa] vai onko tämä kokoomuksen esitys? 

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella ei ole tällä hetkellä tähän liittyviä neuvotteluita käynnissä. Sen sijaan ylipäätänsä tämä työttömyystilanne, se, miten me voimme parantaa kasvun edellytyksiä tulevaisuuteen, miten me pääsisimme tästä ankeudesta ja toisaalta pystyisimme parantamaan kroonisesti taudissa olevaa Suomen mallia, on hallituksessa aivan jatkuvaa työtä. Me emme aloita ja lopeta sitä, vaan me olemme tehneet sitä päivästä numero yksi ja tulemme tarmokkaasti jatkamaan viimeiseen päiväämme saakka. [Eveliina Heinäluoman välihuuto] 

On tietenkin hienoa, että oppositio haluaa hallitusta sparrata erilaisilla toimilla, mutta samaan aikaan on hyvä huomata, että meillä on kokonaisuus ja meillä on myös budjettikirjan realiteetit. Silloin kun me lisäämme johonkin menoja, meidän pitää niitä myös jostakin vähentää. Vastaavasti on hyvä huomata, että meidän finanssipolitiikka on edelleenkin elvyttävää, kuten sen kuuluu ollakin. Me olemme tehneet juuri sellaisia toimia, joita tässä tilanteessa tarvitaan. [Jouni Ovaskan välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Yle uutisoi keskiviikkona hyvinvointialueiden ja kuntien irtisanomisista. Irtisanottujen määrä on uutisen mukaan yhteensä noin 1 640 henkilöä. Se tarkoittaa eniten potkuja sitten 90-luvun laman. Tänä vuonna hyvinvointialueilla leikkaukset jatkuvat, mikä tarkoittaa lisää irtisanomisia. Hallitus on ollut kyvytön työttömyyskriisin edessä, ja koska täällä mielellään muistellaan Marinin hallitusta, niin muistellaan nyt sitten: Marinin hallitus jätti Orpon—Purran hallitukselle ennätyksellisen hyvän työllisyystilanteen. [Hälinää] Se on nyt sössitty muun muassa näillä mittavilla irtisanomisilla, ja samaan aikaan työttömien asemaa on heikennetty esimerkiksi leikkaamalla työttömyysturvaa useilla eri tavoilla. Varapääministeri Purra, pidättekö kohtuullisena, että työttömiä rangaistaan työttömyydestä, vaikka hallitus ei kykene parantamaan työllisyystilannetta?  

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle kysymyksestä. Nyt on tärkeää, hyvät kollegat, muistaa se, että Suomessa on jätetty vuosikymmeniä tekemättä meidän talouteen ja työmarkkinoille kaikki olennaisesti merkittävät uudistukset, joilla on saatu kasvua ja vahvempaa työllisyyttä aikaiseksi muissa Pohjoismaissa. Ja kun katsotaan taas, edustaja Minja Koskela, niitä Marinin hallituksen lukuja — katsotaanpas nyt niitä lukuja sitten — niin työllisten määrä kääntyi kasvuun vuoden 2022 lopulla eli siis Marinin hallituksen aikana. Työllisten määrä kääntyi kasvuun vuoden 22 lopulla, ja tämä on fakta. Me saimme erittäin haastavassa tilanteessa vastaavasti vetovastuun. Minä kannan kyllä joka päivä täyden vastuun omasta ministerityöstäni, ja tiedän, että myös jokainen kollega täällä tekee samoin. Me teemme kymmeniä erilaisia ratkaisuja ja päätöksiä, jotta kasvu nimenomaan saadaan liikkeelle. Tällä hetkellä me näemme jo orastavaa kasvua, hyviä merkkejä, ja muun muassa eilen saatiin hieno uutinen Helsingin telakalle: kahden jäänmurtajan rakennustyöt, 2 000 henkilötyövuotta lisää työtä Suomeen. [Puhemies koputtaa] Tätä lisää.  

Arvoisa puhemies, ärade talman! Meillä on tällä hetkellä 500 000 työnhakijaa, joista 355 000 on työttömiä, 100 000 osa-aikaisia työllisiä, jotka hakevat kokopäivätyötä, ja 50 000 on koulutuksessa. Näistä työttömistä 19 prosenttia on ulkomaalaisia. Suomessa on noin 700 000 maahanmuuttajaa, joista 400 000 on työikäisiä, tai pystyvät tekemään töitä, ja näistä 25 prosenttia on työttömiä, eli noin 100 000 hakee töitä tällä hetkellä. Suomeen tulee 50 000 uutta maahanmuuttajaa joka vuosi, eli se työttömyys lisääntyy koko ajan. Mitä te, ministeri Marttinen, meinaatte tehdä tälle asialle?  

Kiitoksia, herra puhemies! Pahoittelen, edustajat, korjaan: siis vuoden 2022 lopulla työllisten määrä kääntyi laskuun, ei siis nousuun. Pahoittelen tätä. 

Joka tapauksessa edustaja Harkimon kysymykseen: On tärkeää myös muistaa se, että jo tällä hetkellä me tarvitsemme useille eri toimialoille eri työtehtäviin myös kansainvälistä työvoimaa. Me emme saisi kuitenkaan kaikkia työpaikkoja täytettyä ilman että voidaan tehdä myös kansainvälisiä rekrytointeja. Samaan aikaan kuitenkin lähtökohta on se, että Suomeen tullaan töihin, mikäli on työsuhde luvassa, ja sen myötä haetaan taas vastaavasti oleskelulupaa Suomeen. Ja vastaavasti mikäli työsuhde päättyy, niin meidän lainsäädännön mukaan täytyy löytää uutta työtä tai sitten oleskelulupa Suomessa päättyy. Näin ollen siis pidän tätä meidän järjestelmää varsin kestävänä. Totta kai on ymmärrettävää, että vaikeassa taloustilanteessa, kyllä, myös kansainvälisen työvoiman työttömyys on kasvanut, mutta haluan korostaa sitä, että me tarvitsemme monenlaista työvoimaa Suomeen. Tällä hetkellä työntekijöitä on hyvin tarjolla, [Puhemies koputtaa] joten se myös antaa meille pohjaa vahvemmalle kasvulle tulevina vuosina.  

Arvoisa puhemies! Silloin kun työttömyys on huipussaan ja valtio velkaantuu valtavasti, pitää tehdä järkevää talouspolitiikkaa. Tapasin oululaisen naisyrittäjän, jonka yritys tuottaa kotiin vietäviä palveluita pääosin ikäihmisille. Hän kertoi, että kun kotitalousvähennystä leikattiin, he joutuivat irtisanomaan kaksi työntekijää ja kolmannen laittamaan puolipäiväiseksi. Samaan aikaan heidän asiakkaansa siirtyivät pääosin julkisen palvelun piiriin. Nyt hän ihmettelee, mitä järkeä oli julkisen talouden kokonaisuuden kannalta, että syntyi lisää työttömiä ja julkinen palvelu lähti kuormittumaan enemmän. Hän lähestyi minua ja kysyi, että voitko kertoa, onko tässä mitään järkeä. Nyt kysyn teiltä, valtiovarainministeri Purra: mitä minä vastaan tälle oululaiselle naisyrittäjälle? [Keskustan eduskuntaryhmästä: Ei ole järkeä!] 

Arvoisa herra puhemies! Te voitte vastata hänelle, että tässä tilanteessa hallitus, Suomen hallitus, on valitettavasti joutunut tekemään myös sellaisia päätöksiä, jotka kohdistuvat ihmisiin tai yrityksiin. Julkisen talouden tilanne on sellainen, että maan hallitus on joutunut etsimään säästöjä, ja niiden tekeminen ei välttämättä ole aina ollut helppoa. Samaan aikaan te voitte kertoa siitä, että itse asiassa kotitalousvähennys on muun muassa VATTin arvion mukaan varsin tehoton työllisyystoimi. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Sen lisäksi siihen laitettavat veronmaksajien rahat kohdistuvat erityisesti parempituloisille, mikä ei välttämättä tietenkään tuosta näkökulmasta ole lainkaan huono asia, mutta joskus se tulee mieleen, varsinkin silloin, kun sosiaalidemokraatit esittävät näitä samoja asioita. Me olemme tehneet sinne säästöjä, näitä on tehty myös aiemmilla kausilla. 

Tämä on se, minkä te voitte kertoa, mikäli te haluatte olla rehellinen. Jos te ette halua olla rehellinen, te todennäköisesti kerrotte, että keskusta lupaa sen palauttaa siitä huolimatta, että tekin olette velkajarruun sitoutuneet. Ja tällä hetkellä näyttää, että ensi kauden säästötarve on noin kymmenen miljardia euroa. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Toimeentulotukiuudistus astui voimaan tämän vuoden alussa, ja sen tarkoituksena on vahvistaa perustoimeentulotuen roolia tilapäisenä apuna. Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien työttömyys on Suomessa suurta. Kaikkiaan perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi viime vuonna kolme prosenttia ja kustannukset nousivat viidenneksellä, ja toimeentulotuen saajissa vieraskielisillä on selkeä yliedustus. Jatkossa kotoutumissuunnitelman laiminlyönti voi johtaa toimeentulotuen perustason alentamiseen. Perussuomalaiset kannattavat tätä uudistusta. Sosiaaliturvamenomme paisuvat paisumistaan, ja ne on saatava taittumaan. Aktiivinen sosiaalipolitiikka tarjoaa oikeuksien lisäksi velvollisuuksia. 

Arvoisa sosiaaliturvaministeri: miten te arvioitte voimaan tulleiden muutosten vaikuttavan maahanmuuttajien integroitumiseen? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus kohtelee aivan samalla tavalla kaikkia riippumatta taustasta. Toimeentulotuen uudistuksen tavoitteena on pyrkiä saamaan ihmiset aktiivisesti palvelujen piiriin ja ennen kaikkea työllistymään ja opiskelemaan, eli pois työttömyydestä, pois syrjäytymiskierteestä. Tämä on erityisesti nuorten kohdalla äärimmäisen tärkeä asia. 

Tavoitteena tässä uudistuksessa on se, että myöskin haetaan ensisijaisia etuuksia, koska niihin on kytketty palveluja, kuten velvollisuus hakea työtä tai osallistua kotoutumista edistäviin palveluihin. Tätä pidän hyvin tavoittelemisen arvoisena. Se auttaa ihmisiä hankalista elämäntilanteista eteenpäin. 

Sen lisäksi tähän uudistukseen sisältyy julkisen talouden säästöjä, joita tämä hallitus on joutunut tästä erittäin vaikeasta taloustilanteesta johtuen tekemään. Meidän linjana sosiaaliturvan uudistamisessa on aina työhön kannustava pohjoismainen linja. 

Arvoisa herra puhemies! Edellisen hallituksen aikana työllisyys nousi Suomessa ennätyslukemiin, ja voin vakuuttaa teille, ministeri Marttinen, että ajat olivat silloinkin haastavat. 

Nyt tilanne on toinen. Tilanne on vaikea, ja tilanne on vakava, ja jokainen ihminen, joka tässä ajassa menettää työnsä, on todella vakavan tilanteen äärellä. Teidän lääkkeenne tähän työllisyystilanteeseen ovat olleet massiiviset leikkaukset sosiaaliturvaan, mutta se lääke ei ole toiminut. Pitäisikö teidän vaihtaa lääkettä? Vasemmistoliitto on esittänyt useita toimia työllisyyden parantamiseksi, esimerkiksi suojaosien palauttamista työttömyysturvaan, mikä kannustaisi ihmisiä vastaanottamaan työtä. Olemme myös esittäneet rakennusalan tukemista sekä koulutusmahdollisuuksien parantamista. 

Arvoisa hallitus, kysyn teiltä: Miltä nämä toimet teidän mielestänne kuulostavat? Voisitteko ottaa näistä lääkkeen työllisyystilanteen parantamiseksi? 

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle rakentavasta otteesta tässä keskustelussa. 

Haluan muistuttaa teitä, että tämä hallitus on tehnyt kymmeniä erilaisia ratkaisuita, joilla nimenomaan tavoitellaan nyt vahvempaa työllisyyttä ja talouskasvua. Työmarkkinauudistukset ovat yksi niistä, mutta taas toisaalta me aiomme myös parantaa opiskelumahdollisuuksia työttömyysturvalla. Itse asiassa jo tällä hetkellä meillä on varsin laajat mahdollisuudet työttömiksi jääneille henkilöille täydentää omaa osaamistaan tai vaikka suorittaa kesken jäänyt tutkinto loppuun. Se on hyvin järkevää. On totta kai tärkeää, että sen ajan, jonka joutuu olemaan työttömänä, voi käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi siinä, että voi kehittää sitä omaa osaamistaan. Me ilman muuta haluamme näitä mahdollisuuksia kehittää, ja tulen myöhemmin tänä keväänä antamaan eduskunnalle tästä myös oman esityksen. 

On myös tärkeää pitää huolta siitä, että työllisyyspalvelut ovat kunnossa, ja sen takia teimme myös lainmuutoksia tämän vuoden alusta, minkä myötä nyt sääntelyä osin keventämällä työllisyysalueet voivat kohdentaa palvelua paremmin heille, jotka tarvitsevat enemmän tukea, neuvontaa ja opastusta. [Puhemies koputtaa] Pidän sitä myös hyvin tärkeänä erityisesti heidän osaltaan, [Puhemies koputtaa] jotka ovat jo pidempään olleet työttöminä. 

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon työttömien määrästä. Tarkka luku on 351 000 ja lisäystä 29 000 vuodessa. Ulkomaalaisten työttömien määrä on 52 000, kasvua 2 500, pitkäaikaistyöttömiä on 137 000 ja kasvua 28 000. Tämä on työttömyyden kova ydin. 40 prosenttia työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Meidän työllisyysaste on pudonnut kaksi prosenttia siitä, kun hallitus on aloittanut, eli työllisyyskuoppakin on aika iso, 60 000 noin suurin piirtein. Luvut ovat karmaisevia. 

Kysyn arvoisalta ministeri Marttiselta: Mitä aiotte tehdä pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi, koska se kurittaa heitä ja se myös kurittaa kuntia? Kuntien niin sanotuista sakkomaksuista 80 prosenttia on [Puhemies koputtaa] yli 400 päivää työttöminä olleista. 

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Lylylle hyvästä kysymyksestä, ja kyllä sen näkee teidän kysymyksistänne, että te tiedätte kyllä, mistä te kysymyksiä esitätte. Arvostan teidän... [Välihuuto] — No, eikö se nyt ole ihan hyvä, että välillä myös opposition kansanedustajia kehutaan? Voin jättää sen vähemmälle jatkossa, jos se teitä häiritsee. [Välihuutoja] 

Mutta tähän itse vastaukseen: Olen täysin samaa mieltä siitä, että tällä hetkellä vaikean taloustilanteen myötä nimenomaan se, että työttömyys näyttää rakenteellistuvan, on kaikista vaikein kysymys. Sen takia on niin, että meidän täytyy käyttää voimakkaasti myös koulutusta tässä apuna, tukena, muuntokoulutuksia, täydennyskoulutuksia, tukea sitä, että työttömäksi jääneet henkilöt voivat kehittää sitä omaa osaamistaan. Työllisyyspalveluista, niiden roolista, puhuin jo aikaisemmin. 

Minulla on käynnissä myös työ palkkatuen kehittämiseksi ja sen hallinnollisen työtaakan vähentämiseksi. Minkä vuoksi? Siksi, että yhä useampi yritys voisi käyttää ketterämmin ja paremmin myös palkkatukea hyödyksi jatkossa. 

Ja vielä kaiken päälle: meidän työmarkkinauudistukset ovat olennaisen tärkeitä myös siitä näkökulmasta, että työttömäksi jääneet henkilöt pääsevät töihin [Puhemies koputtaa] ja kynnys palkata uusia työntekijöitä madaltuu. 

Arvoisa herra puhemies! Silloin kun rahaa on vähän, on tehtävä viisaita valintoja, ja keinoja, joilla hallitus voi työllisyyttä edistää, niitähän on todella vähän. Yksi keskeinen on todellakin tämä veropolitiikka, ja siinä hallitus on tehnyt omia valintojaan. Arvonlisäveron korotus ei varmasti työllisyyttä parantanut, päinvastoin se lisäsi työttömyyttä. Mitä tulee näihin teidän valintoihinne, niin te olette todellakin päättäneet nyt sitten laskea yhteisöveroa, ja tämähän tulee hyödyttämään kaikista suurimpia yrityksiä. Kesko, Osuuspankkiryhmä, Neste ynnä muut suuryritykset hyötyvät tästä merkittävästi. Sen sijaan te ette ole valinneet auttaa pieniä yrityksiä, joihinka vielä ennen Orpon ja Purran hallitusta vallinneen talouskasvun aikana suurin osa työpaikoista syntyi. Kysyisinkin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: Miksi ette ole esimerkiksi ottaneet käyttöön yrittäjävähennystä, jonka Sipilän hallitus aikanaan loi, ja korottaneet sitä? Miksi olette valinneet auttaa ennen kaikkea suuria yrityksiä? Minkä takia ette ole halunneet auttaa pieniä yrityksiä, joihinka suomalaisten työpaikat ennen muuta syntyvät? 

Arvoisa herra puhemies! Muistan, että kun arvonlisäveron korotusta vietiin läpi ja keskustakin antoi oman vaihtoehtonsa, olin tyytyväinen siitä, että sielläkin vastuullisuutta löytyi, koska tehän olitte myös sitä arvonlisäveron yleistä kantaa korottamassa, eikö näin? Mutta tänään oli taas aihe kritiikille myös tältä osin. Tuossa aiemmassa vastauksessani jo kuvasin, että varmaan kukaan hallituksessa ei voi olla tyytyväinen tästä päätöksestä, mutta tällaisia vaikeita päätöksiä täällä hallituksessa joutuu tekemään. 

No, mitä sitten tulee meidän muihin veroratkaisuihin, niin olen niitä tänään aika tavalla tässä jo puolustanut. Yhteisöveron alentaminen kohdistuu toki huomattavasti laajemmin yrityksiin kuin täällä on ehkä annettu ymmärtää. Me tavoittelemme tulevaisuuteen parempaa kasvua, sitä, että tässä maassa yrityksillä on hyvä toimia ja toimintaedellytykset ovat kunnossa. Tätä tehdään monilla muillakin sektoreilla vastaavasti. Pienemmille yrityksille olemme myös pyrkineet tekemään ja saaneet hyvin tehtyäkin erilaisia toimenpiteitä, [Antti Kurvinen: Mitä?] työmarkkinatoimia, joita tällä hetkelläkin täällä eduskunnassa käsitellään.