Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Nästa fråga, ledamot Vornanen, varsågod.
Arvoisa puhemies! Ihmisten terveydenhoitoon liittyvä kysymys, joten tämä on meille joka päivä ajankohtainen asia.
Sote-uudistuksen yhteydessä tuli hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvä siirtymätasausjärjestelmä. On osoittautunut, että siirtymätasausjärjestelmä ei kohtele kaikkia hyvinvointialueita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Sen toimintamalli asettaa Suomen eri hyvinvointialueiden ihmiset ja sote-palveluntuottajat eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi nostan Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet. Nämä alueet ovat olleet ennen sote-uudistusta varsinaisia mallioppilaita. Nyt näitä alueita rangaistaan siitä, että ne ovat olleet toiminnassa edelläkävijöitä. Siirtymätasausjärjestelmää tarkasteltaessa Päijät-Hämeen hyvinvointialue menettää tulevana vuonna yli 45 miljoonaa euroa, ja Pohjois-Karjalassa tuleva menetys on vieläkin suurempi, yli 60 miljoonaa euroa. [Puhemies koputtaa] Tähän järjestelmään tarvittaisiin korjausta. Arvoisa ministeri Ikonen, onko siirtymätasausjärjestelmään tulossa jotain korjausta, jotta hyvinvointialueiden rahanjaossa päästäisiin tasapuolisempaan tilanteeseen?
Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Kiitoksia kysymyksestä. Hyvinvointialueitten rahoitusmallin osalta me lupasimme hallituksen aloittaessa hyvinvointialueitten toiveesta, että nyt ensimmäisinä vuosina emme tee muutoksia siihen rahoitusmalliin, eli vuosina 23—25 tämä rahoitusmalli pysyy siinä muodossa kuin se edellisen hallituksen aikana säädetyssä lainsäädäntökokonaisuudessa on säädetty. Tämä siksi, että hyvinvointialueet pystyvät ennakoimaan talouden kehitystä ja näkemään sen tulevaisuuden ennakoidusti, [Krista Kiurun välihuuto] ja siksi siitä pidettiin kiinni.
Mutta me olemme tuomassa nyt rahoituslakiin muutoksia vuodesta 26 alkaen. Ensimmäinen niistä oli täällä salissa käsittelyssä jo eilen, eli tuodaan sinne malliin ensimmäisessä vaiheessa tällainen kannustinelementti, joka kannustaa myöskin kustannusten hillintään — se voi joko lisätä tai vähentää rahoitusta sen mukaan, miten alueet onnistuvat. Ja nyt meillä on tällä hetkellä valmistelussa myöskin tämä rahoituslain toinen vaihe, jossa me käymme koko tätä rahoituksen kokonaisuutta tarkemmin läpi, ja sillä varmasti saamme kohdennettua paremmin sitä rahoitusta. Siinä käydään muun muassa tarvekriteerit läpi, miten ne määräytyvät, siinä käydään näitä eri elementtejä ja myöskin [Puhemies koputtaa] vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painoarvoa. — Kiitoksia.
Frågan slutbehandlad.