Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on ollut lähes vuoden ajan käsittelyssä yli 40 lakia maakunta- ja sote-uudistukseen liittyen. Käsittelyssä ovat jo päälait, muun muassa maakuntalaki, sote-järjestämislaki, kuntien valtionosuuslaki, maakuntien rahoituslaki sekä uudistuksen voimaanpanolaki. Maaliskuussa käsiteltäväksi tulee sote-valinnanvapauslaki sekä maakuntauudistuksen täytäntöönpanolaki ja valtion lupa- ja valvontavirastoa Luovaa koskeva laki. Myöhemmin keväällä käsiteltävänä ovat vielä alue- ja kasvupalvelulaki sekä maantielaki.
Nyt esittelyssä oleva Kuntien takauskeskus ‑lain muuttaminen liittyy kiinteästi maakunta- ja sote-uudistuksen omaisuudensiirtoa, erityisesti lainavastuiden siirtoa, koskeviin voimaanpanolain säädöksiin. Voimaanpanolakiesityksen mukaan kuntayhtyminä toimineet sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja maakuntien liitot siirretään varoineen ja velkoineen maakunnille vuoden 2020 alusta lukien.
Ennen kuin esittelen takauskeskuslain muutoksen, todettakoon muutama sana nykyisestä kuntien rahoitusjärjestelmästä: Kuntien rahoitusjärjestelmän rungon muodostavat Kuntarahoitus Oyj sekä sen varainhankintaa takaava Kuntien takauskeskus. Takauskeskuksen kautta kaikki Suomen kunnat ovat taanneet yhteisvastuullisesti kuntasektorin varainhankintaa. Takauskeskuksen toimintaa sääntelee laki Kuntien takauskeskuksesta, joka tuli voimaan vuonna 1996. Tarkoituksensa toteuttamiseksi takauskeskus voi siten kuin lain 1 a §:ssä säädetään myöntää takauksia kuntien suoraan tai välillisesti omistamien tai kuntien määräysvallassa olevien luottolaitosten, käytännössä siis Kuntarahoituksen, sellaiselle varainhankinnalle, jota käytetään antolainaukseen kunnille ja kuntayhtymille sekä kuntien kokonaan omistamille tai niiden määräämisvallassa oleville yhteisöille. Tämä on mahdollistanut kilpailukykyisen varainhankinnan kuntasektorin tarpeisiin.
Maakunta-sote-uudistuksen myötä kuntayhtymiltä olisi siirtymässä maakunnille velkoja, joiden määrä oli vuoden 2016 lopussa noin 1,4 miljardia euroa. Tästä selvästi valtaosa, noin 95 prosenttia, on nykyisten sairaanhoitopiirien lainoja. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien luotoista noin 50 prosenttia on käytettävissä olevien tietojen mukaan tällä hetkellä Kuntarahoitus Oyj:n luotottamia ja siten välillisesti Kuntien takauskeskuksen takaamia. Siirtyvien luottojen määrä on jo vuoden 2016 lopusta kasvanut ja tulee kasvamaan myös jatkossa erityisesti sairaalainvestointien vuoksi. Uusia investointilupia on nyt hallituksen esitystä annettaessa myönnetty noin 1,6 miljardin euron edestä.
Voimassa olevasta Kuntien takauskeskus ‑laista ja sen seurauksena Kuntarahoitus Oyj:n lainaehdoista johtuu, että Kuntarahoitus Oyj:n myöntämiä luottoja ei voida ilman lainsäädäntötoimenpiteitä siirtää tuleville maakunnille ja edelleen maakuntalain 16 luvussa tarkoitetulle maakuntien palvelukeskukselle. Tämän vuoksi Kuntien takauskeskus ‑lakiin tulee lisätä säännös, jonka nojalla edellä tarkoitetut kuntayhtymistä ja kunnista siirtyvät Kuntarahoitus Oyj:n myöntämät lainat ja muut sitoumukset säilyisivät ennallaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirron yhteydessä eikä Kuntarahoitus Oyj:lle syntyisi velvollisuutta irtisanoa sitoumuksia velallisen vaihtumisen vuoksi. Kuntayhtymiltä maakunnille siirtyville lainoille on määrä antaa valtiontakaus, joten riski sille, että lainat jäisivät hoitamatta, on äärimmäisen vähäinen. Tästä johtuen esitys ei myöskään lisää takauskeskuksen ja sitä kautta sen jäsenkuntien riskejä.
Sairaanhoitopiirien luottojen osuus Kuntarahoitus Oyj:n koko luotonannosta oli vuoden 2016 lopussa noin 4 prosenttia. Suhteellinen osuus tulee todennäköisesti kasvamaan vuoden 2019 loppuun mennessä mutta pysymään kuitenkin maltillisena, arviolta 6—7 prosentissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauteen liittyvät kysymykset tulevat ratkaisemaan, miten erityisesti perusterveydenhuoltoon liittyvät investoinnit tullaan jatkossa toteuttamaan. Nyt esitettävän muutoksen ei voida katsoa muuttavan kuntien takauskeskusjärjestelmän kautta toteutettavan varainhankinnan volyymia niin merkittävästi, että järjestelmän voitaisiin katsoa tästä vaarantuvan.
Takausjärjestelmää ei käytetä taloudellisen toiminnan rahoittamiseen. Siirtyvissä lainoissa on kyse käytännössä nykyisille sairaanhoitopiireille myönnetyistä lainoista, ja rahoituksen käyttötarkoitus ei muutu. Kyse on ei-taloudelliseen toimintaan myönnetyistä lainoista, eikä esitys ole siten ristiriidassa EU-kilpailulainsäädännön kanssa.
Tämä esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä virkatyönä, ja siitä on pyydetty asianmukaiset lausunnot. Ja todettakoon, että tämä laki astuu voimaan samaan aikaan kun muu sote- ja maakuntalainsäädäntö.