Arvoisa puhemies! Kun Valko-Venäjä käyttää eräänlaisena sodankäynnin menetelmänä laittomia siirtolaisia Lähi-idästä, on Euroopan rajojen pysyttävä kiinni. Puola ja Liettua ovatkin sulkeneet rajansa tällaiselta vaikuttamiskeinolta, ja meidän tulee seistä näiden maiden tukena. 

Sisäministeri Ohisalon puheista kuitenkin huomaa, että mikäli vastaava siirtolaismäärä tulisi rajoillemme ja pyrkisi tunkeutumaan maahan, täällä edelleen otettaisiin heidät ja heidän turvapaikkahakemuksensa vastaan, vaikka kyseessä olisi vieraan vallan hybridihyökkäys. Tällainen toiminta johtaisi Suomessa yhteiskuntajärjestelmän järkkymiseen. Arvoisa hallitus, miten aiotte suojata Suomen rajat tällaiselta invaasiolta, vai aiotteko antaa kaikille mahdollisuuden saapua maahan, vaikka kyseessä olisi ilmiselvä hybridihyökkäys? [Sanna Antikainen: Hyvä kysymys! Sitten suoria vastauksia, kiitos!] 

Arvoisa puhemies! Kuten on moneen kertaan todettu, tilanne EU-rajoilla Valko-Venäjän osalta, Liettuan, Latvian ja Puolan osalta on erittäin vakava. Tilanne on tuomittu: Valko-Venäjän toiminta on tuomittu moneen kertaan. Siellä käytetään härskisti hyväksi ihmisiä. Voidaan sanoa, että kyse on oikeastaan tällaisesta valtiollisesta ihmissalakuljetuksesta. Tilanne ei ole täysin uusi Euroopan unionin alueella, mutta voidaan sanoa, että siinä on uusia piirteitä, ja Euroopan unionissa ei ole yhtäläisiä toimintatapoja tällaisiin tilanteisiin. Sen takia Suomi on vaatinut muun muassa tällaista hybridityökalupaketin rakentamista, joka pystyisi vastaamaan juuri tällaisiin tilanteisiin entistä paremmin. 

Kyse on tietysti siitä, että näissä tilanteissa jokainen maa joutuu tekemään tulkintaa joka kerta erikseen. Emme tiedä aina, mitä siellä taustalla on — tässä tilanteessa tiedämme hyvin, ja nämä maat ovat käännyttäneet ihmisiä rajoilta. Nämä maat ovat myös ottaneet vastaan turvapaikkahakemuksia. Jokainen tilanne täytyy [Puhemies koputtaa] käsitellä erikseen.  

Arvoisa herra puhemies! Euroopan komission lehdistölle vuodetussa asiakirjassa kerrotaan, että Valko-Venäjällä olevien laittomien siirtolaisten pääkohdemaat ovat Suomi ja Saksa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohoh!] Tässä ei varsinaisesti ole mitään yllättävää; Suomen maahanmuuttopolitiikan houkutustekijät ovat jo eurooppalaisessakin mittakaavassa päivänselvät. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kutsuhuuto on kuultu!] Viimeksi muutama viikko sitten perussuomalaiset antoivat hallitukselle epäluottamusta aikomienne perheenyhdistämisen lievennysten takia, ja tässä ollaan nyt: siirtolaiskriisi uhkaa, ja hallitus ei ilmeisesti kykene tekemään sille yhtään mitään, ei edes vastaamaan ymmärrettävästi meidän kysymyksiimme. 

Arvoisa puhemies! Niinpä perussuomalaiset on jälleen pakotettu tekemään välikysymys hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Arvoisa hallitus, olkaa hyvä ja vastatkaa: aiotteko te suojella maatamme hybridihyökkäyksiltä vai ette? 

Arvoisa puhemies! Hybriditilanteet, kuten sanottu, ovat uudenlainen painostuksen voimakeinon käyttö, ja esimerkkinä kokoomus on tehnyt kirjallisen kysymyksen asiaan liittyen. Vastausta siihen valmistellaan, ja ajatus on muun muassa se, että kun valmiuslakia uudistetaan — tämä työhän on käynnistynyt jo aikaa sitten — niin sen yhteydessä täytyy katsoa myös, onko näihin hybriditilanteisiin riittävä varautuminen. [Ben Zyskowicz: Siihen menee vuosia! — Oikealta: Menee liikaa aikaa!] Sen lisäksi totta kai normaaliaikojen lainsäädännössä pitää olla riittävät toimivaltuudet viranomaisilla, ja muun muassa vuosien 2015—2016 kriisin jälkeen rajavartijoille on lisätty toimivaltuuksia myös tällaisiin hybriditilanteisiin vaikuttamisessa, jotta he voivat toimia nopeasti, mahdollisimman ketterästi myös viranomaisyhteistyössä. 

Ehkä haluan painottaa vielä sitä, että vaikka Suomi rakentaisi millaisen muurin rajoillemme, niin lopulta kyse on siitä, mitä tapahtuu diplomatian, ulkopolitiikan saralla, [Puhemies koputtaa] kuinka Euroopan unioni keskustelee kolmansien maiden kanssa, kuinka tässä tilanteessa pysäytetään se ihmisten tänne tuominen.