Senast publicerat 08-03-2023 07:57

Punkt i protokollet PR 133/2022 rd Plenum Torsdag 1.12.2022 kl. 15.59—1.13

27. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om det nationella genomförandet av brexitjusteringsreserven och till lagar som har samband med den

Regeringens propositionRP 134/2022 rd
Utskottets betänkandeEkUB 28/2022 rd
Första behandlingen
Förste vice talman Antti Rinne
:

Ärende 27 på dagordningen presenteras för första behandling. Till grund för behandlingen ligger ekonomiutskottets betänkande EkUB 28/2022 rd. Nu ska riksdagen besluta om innehållet i lagförslagen. 

Jag öppnar den allmänna debatten. Ledamot Kettunen, varsågod. — Ledamot Kettunen är borta. [Tuomas Kettunen: Hej, talman, jag är här!] — Ursäkta, jag såg er inte. 

Debatt
0.33 
Tuomas Kettunen kesk :

Niin, kunnioitettu puhemies, en ole lähtenyt vielä mihinkään, vaikka kello onkin 00.30. 

Tosiaan brexit-mukautusvarauksesta on päätetty 6.10. Sen tavoitteena on torjua brexitin haitallisia seurauksia erityisesti niissä jäsenvaltioissa ja niillä alueilla ja toimialoilla, joilla Britannian eron haitalliset vaikutukset ovat suurimmat. Brexit-mukautusvaraus toteutetaan avustusmuotoisena tukena, ja se on luonteeltaan määräaikainen toimi. Sen käyttöaika jäsenvaltioissa päättyy 31.12.2023, ja myös maksut tuensaajille on saatava tehtyä vuoden 23 loppuun mennessä. Varauksesta Suomelle kohdennettu kokonaismääräraha on noin 23 200 000 euroa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki brexit-mukautusvarauksen kansallisesta toimeenpanosta, ja lisäksi muutamaan muuhun lakiin tehtäisiin varauksesta johtuvat muutokset ja tekniset päivitykset. Tähänhän tosiaan valiokunta on antanut... Ensinnäkin se on puoltanut esityksen hyväksymistä muuttamattomana ja antanut seuraavia huomioita: 

Ehdotuksen mukaan brexit-mukautusvarauksen kautta tuleva tuki myönnettäisiin pienille ja keskisuurille yrityksille kehittämisavustuksena niin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli elyt toimisivat tukea myöntävinä viranomaisina. Asiantuntijalausunnoissa on katsottu, että olemassa olevan, yrityksille tutun rahoitusmuodon hyödyntäminen helpottaa sekä yritysten että viranomaisten toimintaa ja minimoi hallinnollista taakkaa. Talousvaliokunta on yhtynyt tähän näkemykseen ja pitää valittua ratkaisua onnistuneena. 

Talousvaliokunta on myös todennut, että tuen myöntämisen kriteerit ovat tiukat, koska tukea hakevien yritysten on osoitettava, että niille aiheutunut taloudellinen haitta on aiheutunut nimenomaan brexitistä. Lisäksi brexit-mukautusvarauksen nojalla liittyviin tukiin liittyy tavallista suurempi riski siitä, että komissio kansallisten toimien toteuttamisen jälkeen toteaa tuet sääntöjen vastaisiksi ja määrää ne perittäväksi takaisin. Valiokunta on näköjään korostanut tässä yhteydessä tehokkaan, laadukkaan ja oikea-aikaisen tiedottamisen merkitystä. Kattavalla ja konkreettisella tiedottamisella ja ohjeistuksella tarjolla oleva EU-rahoitus voidaan hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti ja pienentää olennaisesti riskiä tukien takaisin perinnässä. 

Ja vielä talousvaliokunta on myös pitänyt, puhemies, tärkeänä, että Suomelle osoitettu brexit-mukautusvaraus saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Valiokunnan näkemyksen mukaan brexit-mukautusvarauksen kautta jaettavaa rahoitusta tulisi myöntää erityisesti sellaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, joka loisi pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuksia kehittää uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja toimia myös kansainvälisillä markkinoilla. Ely-keskuksia tulisi myös tässä kannustaa ohjaamaan brexit-mukautusvarausta saaneita yrityksiä esimerkiksi Business Finlandin tai Finnveran palvelujen piiriin. 

Riksdagen avslutade den allmänna debatten. 

Riksdagen godkände innehållet i lagförslag 1—5 i proposition RP 134/2022 rd enligt betänkandet. Första behandlingen av lagförslagen avslutades.