Arvoisa puhemies! Nyt alamme olemaan budjettikeskustelussa jo aika lailla viimeisellä rannalla. Viimeisimpänä pääluokkana on tämä Valtionvelan korot, ja ajattelin muutaman sanasen vielä tästä valtionvelasta todeta. 

Sehän on varmasti kaikkien meidän mielestä aina yksi tämän budjetin surullisimmista luvuista, kun sitten viime kädessä joudumme velalla täsmäyttämään budjetin menot ja tulot yhtä suuriksi. Ensi vuoden osaltahan otamme velkaa 12 ja puoli miljardia euroa. Se on mykistävän iso summa ottaen huomioon, että lähihistoriassakin taitaa olla ainoastaan vuosi 2020, ensimmäinen koronavuosi, kun valtion vuotuinen velanotto oli tätä suurempi. Sitten täytyy mennä aika pitkälle 90-luvun alkuun, kun ollaan hätyytelty tällaisia summia. Elikkä voimme yhteisesti varmaan todeta, että tämä velkaantuminen on todella merkittävällä tasolla. 

On meidän kaikkien yhteinen tehtävä pyrkiä tekemään valtiontalouden puolella sellaisia toimenpiteitä, että me tätä velkaantumista pystymme tulevaisuudessa taittamaan. Se vaatii kyllä joka vuosi sitä, että budjetin sisällä tarkistelemme kriittisesti eri menokohteita, teemme suoria menosäästöjä, hillitsemme menojen kasvuvauhtia mutta myös teemme tulosopeutusta, ja aivan varmasti tulevinakin vuosina myös tätä verotulokertymää on pyrittävä nostamaan. 

Tietenkin meidän kaikkien mielestä varmaan tärkeintä olisi saada nyt vihdoin kasvu käyntiin, saada työllisyyttä vahvistettua. Mutta on rehellistä myöntää, että pelkästään nekään eivät meitä pelasta, niin että tätä valtion velkaantumista saataisiin taitettua, vaan tarvitsemme myös niitä ikäviä päätöksiä, joista monesti täällä puhutaan, mitkä liittyvät niin menosäästöihin kuin veronkorotuksiin. 

Mutta, arvoisa puhemies, toivon todella, että tämä suunta saadaan jatkossa käännettyä. Senpä takia keskeistä on löytää jo ensi keväänä sellaisia toimenpiteitä, joilla me tosiasiallisesti talouskasvua tässä maassa pystymme synnyttämään ja sitä kautta saamaan myös työllisyyden kasvuun. Uskoisin, että tämä on meidän kaikkien yhteinen tavoite ensi vuodeksi, ja siinä meillä riittää yhteistä tekemistä. Ainoa harmi on se, että kun nyt tämä budjetti huomenna nuijitaan täällä kasaan, niin olisi jo tämän osalta voitu tehdä sellaisia valintoja, että työllisyys ja varsinkin kuluttajien luottamus olisi saatu parempaan suuntaan jo ensi vuoden alusta alkaen. 

Arvoisa rouva puhemies! Valtionvelka on ensi vuonna talousarvion mukaan 181 miljardia euroa, valtava summa. Jos katsotaan sitä, miten se on kehittynyt tässä parin vuoden aikana, niin lähtötilanne oli 156 miljardia euroa vuoden 23 lopussa, ja siinä on 2 ja puoli miljardia liikaa, koska vuodelta 24 siirrettiin sinne vuoden 23 puolelle se 2 ja puoli miljardia, muistaakseni. Käytännössä me siis tullaan ottamaan tässä vähän reilun kahden vuoden aikana 27 miljardia euroa velkaa. Tässä on valtava velkakehitys meneillään. 

Kyllä edustaja Räsänen puhui tuossa viisaasti, että nimenomaan kasvu on se, jota meidän pitäisi saada tässä aikaiseksi. Niitä toimia tässä pitäisi tehdä, että bruttokansantuote saadaan nousemaan. 

Näissä keskusteluissa aina unohdetaan myös se, että edellistä hallitusta syytetään velanotosta. Tosiasiassa edellisenkin hallituksen alla oli jo vanhaa velkaa pitkälti yli 100 miljardia euroa, eli siinä mielessä aina tämäkin pitäisi keskusteluissa ottaa huomioon. Ja sitten kun tätä käydään läpi, niin koko tämä eduskunta ja eri puolueet ovat olleet tätä valtionvelkaa tässä varmasti omalta osaltaan ottamassa, ja kysymys on, ollaanko me yhdessä sitten kääntämässä tätä laivaa niin, että sitä velkaa joskus voitaisiin bkt:hen nähden saada suhteellisesti pienemmäksi. Tämä on se iso haaste meillä lähivuosina ja varmaan tulee tämän ja seuraavankin ja sitä seuraavan hallituksen aikana olemaan niitä ydinkysymyksiä, kun tätä asiaa jatkossa käsittelemme. — Kiitos.