Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva lakialoite pureutuu siihen asiaan, että meiltä maksetaan erilaisia konserniavustuksia suunnattomia määriä — miljoonia, jopa miljardejakin — muun muassa Caymansaarille ja muihin veroparatiiseihin. Siihen on olemassa monta syytä, ja tämä ei varmasti yksistään kaikkia porsaanreikiä tuki, mutta tukkii yhden porsaanreiän. Nimittäin meidän lakimme, johon perustuu muutamiakin asioita, on vuodelta 1986 eli ajalta ennen pääomien vapaata liikkuvuutta Euroopassa. 

Muutama vuosi sitten tässä maassa nousi aika kohullakin ylös se, että suuret konsernit maksavat ulkomailla veroparatiiseissa oleville tytär- ja emoyhteisöilleen konserniavustuksia. Näin ne pystyvät siirtämään vuosivoittojaan suomalaisen verottajan ulottumattomiin. Yksi esimerkkitapaus oli suomalainen terveysalan yritys, joka maksoi 36 miljoonan euron vuosivoitostaan veroa vain 0,4 miljoonaa euroa eli ainoastaan 1,1 prosenttia. Näin minimaaliseen verotukseen oli päädytty siksi, että sanottu osakeyhtiö oli maksanut merkittävän suuruisen konserniavustuksen kansainvälisen, veroparatiisiin jäljittyvän konserninsa ulkolaiselle tytäryhteisölle. 

Sanottu verotusmenettely ei ole sopusoinnussa voimassa olevan lain kanssa eli konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 825/1986 tarkoituksen kanssa. Silti sama laki mahdollistaa tämän. Konserniavustuksen verovähennyskelpoisuus on lain 3 §:ssä sidottu siihen, että molemmat osapuolet eli avustuksen maksava yhteisö ja sen saava yhteisö ovat kotimaisia Suomeen rekisteröityine kotipaikkoineen. Kotimaisuusvaatimus on molempien yhteisöjen osalta voimassa, olipa tytäryhteisö konserniavustuksen maksajana tai saajana. Tämä ilmenee paitsi sanotun lain 3 §:stä myös tämän pykälän lainsäädäntöperusteluista. 

Sama kotimaisuusvaatimus koskee myös niitä tapauksia, joissa toisen konserniyhtiön kotipaikka on toisessa EU-maassa kuin Suomessa. Tämä ilmenee korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjassaan julkaisemasta ennakkopäätöksestä vuodelta 2007. Näitä ennakkopäätöksiä on itse asiassa kaksi kappaletta. Vielä vähemmän kuin EU:n sisällä on ajateltavissa hyväksyä rajat ylittävän konserniavustuksen verovähennyskelpoisuus tapauksissa, joissa Suomesta konserniavustuksena varoja saanut konserniyhtiö sijaitsee jossakin EU:n ulkopuolisessa niin sanotussa veroparatiisissa eli verokeinottelijoiden suosimassa maassa. 

Kyseinen konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 § on syytä kiireellisesti selventää 3 momenttinsa osalta, koska 3 momentin sanamuoto on lain syntyvuodelta eli vuodelta 1986 eli ennen rajat ylittävien pääomaliikkeiden täyttä vapautumista Suomessa. Nykyisessä eli alkuperäisessä sanamuodossaan kyseinen 3 momentti antaa tiettyä perustetta sellaiselle lain henkeä ja tavoitetta syrjäyttävälle tulkinnalle, kuten edellä lakialoitteen perustelujen ensimmäisessä kappaleessa jo kerroin. 

Lakiehdotuksessa esitetään, että 3 §:n 3 momenttiin lisätään useaan kohtaan sana "kotimainen" asianmukaisessa taivutusmuodossaan. Näiden lisäysten avulla saadaan konserniavustusten verotuskäytännössä todettu aukko poistetuksi — suomeksi sanottuna yksi porsaanreikä tukituksi. Lain pitäisi tulla voimaan niin pian, että sitä voitaisiin soveltaa jopa jo tämän vuoden lopullisessa verotuksessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (825/1986) 3 §:n 3 momentti ja lisätään 4 momentti seuraavasti: "Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, sovelletaan vastaavasti myös konserniavustukseen, jonka kotimainen tytäryhteisö on suorittanut kotimaiselle emoyhteisölleen tai tällaisen emoyhteisön toiselle kotimaiselle tytäryhteisölle. Maksettu konserniavustus on vähennyskelpoinen ainoastaan siltä osin kuin se on vastaanottavan emoyhteisön tai emoyhteisön toisen tytäryhteisön sijoittautumisvaltiossa veronalaista tuloa. Mikäli tulo verotetaan vastaanottavan yhteisön sijoittautumisvaltiossa Suomen yhteisöveroastetta matalammalla verokannalla, vähennyskelpoisuus rajoittuu tämän verokannan mukaan maksettavan veron osuuteen." 

Tämä on siis tämä ehdotus, ja toivonpa todella, että täällä on nyt myötätuulta asiassa. Viime kaudella ei ollut myötätuulta. Silloin todettiin, että on maan tapa, että maksetaan konserniavustuksia, jotka jäljittyvät esimerkiksi Ruotsin kautta Caymansaarille. Mutta nyt tämä asia on noussut esille uudestaan voimakkaasti myöskin Euroopan unionissa ja myöskin tässä maassa. Nyt ehkä myöskin meidän olisi syytä tehdä tähän asiaan korjaus. 

Arvoisa herra puhemies! Täytyy ilolla todeta, että vasemmistoliittolaisena kansanedustajana haluaisin olla perussuomalaisen kansanedustajan peruskivi tässä lakialoitteen hyvässä myötätuulessa. On erityisen tärkeää, että me pystymme tukkimaan tämän reitin, jota selkeästi hyödynnetään. Edustaja Tolppasella oli perustelu siitä, että lainsäädäntö on niin vanha, että sen jälkeiset muutokset meidän rahamarkkinoilla eivät ole samaa päivää. Keskustelu sen päivittämisestä on juuri nyt tämän lakialoitteen myötä erittäin ajankohtainen, ja se täytyy tehdä, sillä muussa tapauksessa olemme niin sanotusti heitteillä, kun Ruotsin kautta viedään konserniavustuksia (Puhemies koputtaa) eteenpäin Suomesta. 

Arvoisa puhemies! Tämä kannatettava aloite nostaa esille merkittävän ja kipeän asian, joka on arkipäivää niin meillä kuin muuallakin Euroopan unionissa. Suurilta yrityksiltä puuttuu halu maksaa veroja, ja käytetään mahdollisia keinoja kiertää verot maassa, jossa voitto on tehty. Erityisen paljon tästä toiminnasta kärsii Suomen kaltainen pohjoismainen hyvinvointivaltio, jonka ylläpitäminen vaatii paljon verotuloja. Tästä syystä pidän erityisen paljon jokaisesta aloitteessa mainitusta kotimainen-sanasta suomen kielen runsaissa muodoissaan. Aloitteessa viitattiin erääseen Suomessa toimivaan nimeltä mainitsemattomaan terveysalan yritykseen, ja siitä voi olla yhtä mieltä, että tämä on törkeä esimerkki siitä, mikä on verosuunnittelun puitteissa mahdollista. 

Arvoisa puhemies! Lakialoite ei yksin poista aggressiivista verosuunnittelua eli kansanomaisemmin voiton maksimointia ja veron minimointia, mutta pienikin liikahdus lainsäädännössä verojen keräämisen tehostamiseksi on hyvä asia — kansalaisten halu maksaa veroja kun perustuu siihen, että koetaan verojen keräämisen peruste ja käyttökohde oikeudenmukaisiksi. 

Arvoisa herra puhemies! Todellakin edustaja Tolppanen on oikeassa siinä, että maailma on muuttunut 80-luvun jälkeen monella tavalla. Toinen asia on, että pääoman niskat ovat todella notkeat ja veron välttäminen ja myös aggressiivinen verosuunnittelu on yleistä maailmalla ja myöskin meillä sitä harrastetaan. Ottamatta kantaa tähän aloitteeseen, jossa on hyvä tarkoitus, haluaisin korostaa sitä, että tämä verokeinottelu ja veron välttämisen ja veronkiertämisen estäminen on laajan kansainvälisen yhteistyön kysymys. Onneksi tässä nyt on tapahtumassa sekä OECD:n vetämänä että Euroopan unionin tasolla enemmän, ja myöskin tälle työlle pitää toivoa menestystä, koska sitä kautta ehkä saadaan vielä enemmän tehoa. 

Arvoisa puhemies! Ihan samalla tavalla tällaiset aloitteet ovat tervetulleita siinä mielessä, että niin konserniavustuksilla kikkailu, siirtohinnoittelulla kikkailu kuin veron välttely muutoinkin on saatava kuriin sekä kansainvälisellä yhteistyöllä, OECD-tasolla, EU-tasolla että sitten kansallisella lainsäädännöllä, koska se on verovaroilla tuotetun hyvinvoinnin uhka, että tällaista keinottelua tapahtuu. Tässä edustaja Tolppasen lakialoitteessa viitataan tähän kotimaisuuteen, ja toivottavasti tämä lakialoitteen esittämä muoto tuo sitä turvaa, mitä edustaja Tolppanen tällä lakialoitteellaan hakee, mutta toisaalta meidän täytyy muistaa, että tämä kotimaisuus on tässä sellainen termi, jota on kyllä pöllytetty: kun puhuttiin Fennovoiman omistusrakenteen täydentämisestä, niin Kroatiasta löytyy jonkun talon kiviaidasta sitten joku epämääräinen firma, ja todettiin, että sehän on kotimainen firma, kun se tulee Kroatiasta. Ja jos tässäkin tapauksessa tämä kotimaisuus tällä tavalla (Puhemies koputtaa) tulkitaan, niin se ei välttämättä sitten tätä lain hyvää tarkoitusta toteuta. 

Kiitoksia. — Erittäin hyvä huomio. Tämä asiahan on juuri näin, mutta nimenomaisesti tässä asiassa nyt on olemassa myöskin EY-tuomioistuimen aikoinaan antama kanta, joka tuomitsee jopa sen, että konserniavustusta annettaisiin johonkin toiseen EU-maahan, jolloinka toivottavasti se pystyy suitsimaan sitä, mutta varmasti tämä laki kaipaisi myöskin muuta uudistamista. Ja tämä on erittäin hyvä huomio, että tämä kotimaisuus saatetaan vesittää näin. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppasen lakialoite käy keskustelua tärkeän aihepiirin ympärillä. Aloitteeseen sisältyvä esimerkkitapaus ei ole millään tavalla poikkeuksellinen. Päinvastoin monessa tapauksessa suurten, jopa listattujen yritysten maksamat yhteisöverot ovat samaa luokkaa kuin pienten, paikallisesti toimivien ja yrittäjäperheiden omistamien yritysten verot. Jos mittakaavaa laajentaa maailmanlaajuiseksi, yritysveropohjan rapautumisen aiheuttamat veromenetykset ovat valtavia. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreen arvion mukaan menetetään noin 600 miljardia dollaria eli noin 500 miljardia euroa. 

Arvoisa puhemies! Yritystoiminnan kansainvälistyminen hyödyttää meitä kaikkia. Yritysten kansainvälinen omistus on osa tätä kokonaisuutta, siis osa kokonaisuutta, joka on lisännyt kansojen varallisuutta koko maailmassa ja kaikkein eniten niin kutsutuissa kehittyvissä maissa. Veropohjan rapautumista estävät toimet eivät tietenkään saa muodostua esteeksi kansainväliselle yritystoiminnalle, ulkomaisten tytäryhtiöiden perustamiselle tai kansainväliselle omistukselle. Keinojen on löydyttävä yleisestä veropolitiikasta. 

Yhteisöverotuksen uudistamisen avain on sen yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Aivan ensimmäinen asia on ymmärtää, että järjestelmästä on siivottava mielijohteesta syntyneet verotettavan tulon vähennykset. Verovähennyksille löytyy aina esittäjänsä, perustelunsa ja kannattajansa. Tulokset ovat pääsääntöisesti huonoja. Esimerkiksi innovaatiotoiminnan verovähennyksiä on helppo ja miellyttävä kannattaa. Kuitenkin käy vaikeaksi määritellä, mikä on aitoa innovaatiotoimintaa ja mikä osuus siitä syntyisi ilman verokannusteita. Lopulta tulokseksi jää vain sattumanvaraisesti syntynyt aukko verotuksessa. 

Arvoisa puhemies! Verotusta tulisi lähteä uudistamaan asettamalla oman ja vieraan pääoman muodot verotuksessa lähemmäs toisiaan. Tämän päivän maailmassa eivät ainoastaan ylivelkaantuneet valtiot ja ylivelkaantuneet kotitaloudet ole riskitekijä; myös yritysten velkaantuminen ja pankkien kasvaneet riskit ovat ongelma vakaudelle. Tässäkin asiassa on muistettava pitää maltti ja nähdä kokonaiskuva. Kansainväliset rahoitusmarkkinat eivät ole ongelma sinänsä, ja monesti moititut finanssi-innovaatiot ovat nekin syntyneet vähentämään yritystoiminnan kuluja ja riskejä. Kysymys on siitä, että verolainsäädäntö kannustaa käyttämään vierasta pääomaa oman pääoman sijaan. Yrityslainojen korot ovat yleensä kokonaan vähennyskelpoisia, mutta osingot eivät. Siis taloustieteen näkökulmasta molemmat ovat kuitenkin voitonjakoa, yritystoiminnan ylijäämän jakamista pääomakorvauksina. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppasen aloite on tärkeä osa keskustelussa, jossa verotusta uudistetaan. Sinänsä tätä ongelmaa on ratkottu jo vuonna 2012 voimaan tulleella lainmuutoksella, jossa korkomenojen verovähennysoikeutta on rajoitettu. Mutta keskustelu jatkukoon, ja SDP muun muassa omassa vaihtoehtobudjetissaan esittää lisää uudistuksia, joilla verotusta voitaisiin parantaa. 

Arvoisa herra puhemies! Suomen jäsenyys EU:ssa on avannut ovet tämänkaltaisille verojärjestelyille, jotka ovat hyvin laajoja ja polveutuvat monen eri maan kautta erilaisten konsernien hyödyksi. Ne eivät ole laittomia, mutta ne ovat moraalittomia. Toivon, että tämä lakiesitys menestyisi, mutta en usko, että EU:ssa voi laittaa kotimaisia konserneja ulkomaisten konsernien kanssa eriarvoiseen asemaan, ja tämä esitys saattaa kompastua tähän. Ehkä olisikin syytä odottaa EU:n direktiivimuutoksia, mistä täällä on jo mainittu ja mihin on viitattu, ennen kuin tämä esitys voi menestyä. 

Sitten yksi asia, joka hieman mietityttää erityisesti: Tässä lakialoitteessa mainitaan yrityksiä, ja ehkä voimme arvata, mistä tässä puhutaan. Kuitenkaan en ole huomannut, että näitä yrityksiä kukaan olisi haastanut oikeuteen laittomasta veronkierrosta, vaikka täällä on nyt mainittu monia erilaisia oikeusratkaisuja, joiden pohjalta ne ehkä ovat syyllistyneet laittomaan veronkiertoon. Pyytäisinkin aloitteentekijältä näkemystä, mikä tässä oikeasti on se tilanne, ovatko ne laittomia vai eivät. 

Arvoisa puhemies! Montesquieun opin mukaan meillä kolmikantainen oppi täällä. Me olemme lainsäätäjiä, ja sitten taas asioista, niistä laeista, joita mahdollisesti rikotaan, käydään kauppaa riippumattomissa tuomioistuimissa. Eli en voi ottaa tähän asiaan sinänsä kantaa. Mutta siitä, miksi tämä mahdollistuu, yksi osa on se, että mainitun 3 §:n 3 momentista puuttuvat nämä kotimaisuuskohdat, mitkä on mainittu tässä varsinaisessa pykälässä ja kahdessa aikaisemmassa momentissa. 

Arvoisa puhemies! Tämä perussuomalaisten edustaja Tolppasen lakialoite laiksi konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:n muuttamisesta on yksi erinomainen esimerkki siitä, miten perussuomalaiset hallitusvastuussa puuttuvat veronkiertoon. (Eduskunnasta: Vai niin!) Edellinenkin hallitus olisi voinut tähän puuttua, mutta ei sitä tehnyt. Nykyinen verotusmenettely, josta edustaja Tolppanen otti esimerkiksi erään suomalaisen terveyspalvelualan yrityksen, ei ole sopusoinnussa konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain tarkoituksen kanssa. Nykyisellään kyseessä oleva 3 momentti antaa lain henkeä ja tavoitteita syrjäyttävälle tulkinnalle perustetta ja täten mahdollistaa varojen siirron verottajan ulottumattomiin konserniavustusten avulla.  

Arvoisa puhemies! Kannatan siis lämpimästi perussuomalaisten edustaja Tolppasen lakialoitetta laiksi tästä konserniavustuksesta verotukseen annetun lain 3 §:n muuttamisesta. 

Arvoisa puhemies! Tosiasiahan kuitenkin on se, että perussuomalaiset ovat mukana hallituksessa, joka on toistuvasti tehnyt lakiesityksiä, joilla suosittaisiin verokeplottelua ja tulojen pimitystä. Näistä esityksistä on vedetty takaisin veronkiertäjien armahduslaki samoin kuin hallintarekisterilaki, ja toki, jos hallitus olisi vakavissaan, yhtä vakavissaan kuin edellinen hallitus ja siellä ennen kaikkea valtiovarainministerit Urpilainen ja Rinne, niin hallitus itse tekisi lakiesityksiä, jotka puuttuisivat verovälttelyyn muutenkin kuin EU-direktiivien pakottamana, eikä jouduttaisi turvautumaan siihen, että yksittäinen edustaja joutuu tekemään täällä lakialoitteita.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppasen lakialoite laiksi konserniavustusten verotusten porsaanreikien tukkimiseksi on erittäin kannatettava. Olen myös allekirjoittanut tämän ja seurannut edustaja Tolppasen pitkäjänteistä työtä tässä asiassa. Toivon, että aloite saa hyvän vastaanoton valiokunnassa ja asia etenee.  

Harmaan talouden syövereihin menevät rahat ovat pois hyvinvoinnin rahoituksesta: kouluilta, lapsilta, vanhuspalveluista, terveyspalveluista. On hyvin tärkeää, että aggressiivista verosuunnittelua suitsitaan ja veroparatiisit suljetaan. Suuret monikansalliset yhtiöt voivat nyt solmia edullisia verosopimuksia esimerkiksi Luxemburgin kanssa ja selvitä alle prosentin verotuksella EU-maissa. Tällaisia sopimuksia on solmittu peräti yli 300. On hyvin kestämätöntä, että kansalaisten verotusta EU-maissa on kiristetty, pk-yritykset maksavat korkeita veroja ja suuryritykset tällä tavalla selviävät kuin koira veräjästä verotuksista. Komissio onkin nyt antanut ehdotuksen yritysverojen uudistamiseksi. Tavoitteena on paremmin yhdistetty veropohja ja verojen maksaminen sinne, missä tehdään voitot. Suomen kannattaa kannattaa näitä komission ehdotuksia lämpimästi mutta myös esittää parannuksia asiaan. Esimerkiksi yritysten maakohtainen raportointi valitettavasti puuttuu komission esityksestä. 

Arvoisa puhemies! Jutta Urpilaisen valtiovarainministerikaudella tähän konserniavustusten verovähennysoikeuteen puututtiin vuonna 2012. Se oli ja on osa SDP:n linjaa, jolla kansainväliseen verovälttelyyn puututaan. Euroopan unioni on seurannut Suomen aloitetta, ja nyt komissio on julkaissut veronkierron estämisohjelman, joka nivoutuu OECD:n ansiokkaaseen toimintaan. Kun tuota vuoden 2012 lakia säädettiin, keskusta esitti vastalauseessaan vaatimuksen, että konserniavustusten porsaanreiät pitäisi tukkia myös tuloverolain puolella eikä vain elinkeinoverolaissa. Tällöin päästäisiin puuttumaan myös kiinteistöyhtiöiden konserniavustuksiin ja keplotteluun, jossa keinotekoisen korkealla korolla siirretään varoja nollaverotuksen tai matalan verotuksen maahan. Oppositio oli tuolloin oikeassa, sillä ulkomaisilla sijoittajilla on Suomessa miljardien kiinteistöomaisuus, jonka tuotot kierrätetään Suomen verottajan ulottumattomiin. 

Nyt kun keskusta on hallituksessa, olen odottanut, milloin se toteuttaa oman vaatimuksensa myös kiinteistöyhtiöiden keplottelun lopettamiseksi, mutta mitään tällaista aloitetta ei ole tullut. Sen sijaan on ilmennyt, että yksi hallituksen ministeri on perustanut juuri tällaisen kiinteistöalan emoyhtiön matalan verotuksen Belgiaan ja itse tunnustanut, että "tarkoitus oli verosuunnittelu". Tärkeää on — ja siksi toistan myös SDP:n vaihtoehtobudjetissa tehdyn aloitteen — myös kiinteistöyhtiöiden konserniavustusten porsaanreikien sulkeminen.  

Perussuomalaiset ovat mukana hallituksessa, joka on toistuvasti tehnyt lakiesityksiä, joilla suosittaisiin verokeplottelua ja tulojen pimitystä. Palautetta on varmaan kentältä tullut, kun työmiehet ovat miljonäärien kelkassa. Mutta valta on teillä, arvoisa hallituspuolue. Käyttäkää sitä.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppasen lakialoitteella on erittäin hyvä ja kannatettava perustavoite ja tarkoitus. Valitettavasti minun käsitykseni kuitenkin on se, että tämä ongelma, johon tässä pyritään nyt ratkaisu löytämään, ei johdu niinkään konserniavustuslain 3 §:n 3 momentista, johon muutosta tässä nyt esitetään — itse asiassa tämän kyseisen lain 3 §:ää pitää lukea niin, että tuo kotimaisuusvaatimus koskee yhtä lailla kolmospykälän tapauksia — vaan ne järjestelyt, joita käytännössä tehdään varojen ja voiton siirtämiseksi ulkomaille, tapahtuvat niin sanottujen alikapitalisaatiosopimusten kautta, eli sille Suomessa liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle myönnetään niin paljon lainaa, että voitot saadaan korkokuluina perittyä. 

Kuten edustaja Harakka tuossa edellä totesi, 2012 säädettiin silloisen hallituksen toimesta laki — tai eduskunnan toimesta luonnollisesti, mutta silloinen hallitus esitti sen eduskunnalle — jossa korkovähennyksiä rajoitetaan, ja se oli oikeansuuntainen toimenpide, ja olen siitä samaa mieltä, että tätä pitäisi vielä nyt tarkastella, onko syytä kiristää tätä lainsäädäntöä. Sehän itse asiassa astui voimaan vasta 2014, muistaakseni, vai 15 peräti — taisi olla 14. Joka tapauksessa siinä oli siirtymäaika jonkun verran pitempi kuin olisimme halunneet. Tätä lakia ja menetelmää pitäisi nyt lähteä rajoittamaan ja miettimään, miten me saamme sitä tilkittyä, ettei täältä voittoja siirretä ulkomaille veroparatiiseihin nykyistäkään määrää verotettavaksi. Tämä on se oikea reitti. Varmasti nyt sitten kyseiset valiokunnat tutkivat, onko tämä (Puhemies koputtaa) lakialoite, joka on tehty, sitten asianmukainen ja perusteltu, mutta tämä on minun käsitykseni, että tässä nyt ammutaan pikkuisen väärää pykälää. 

Kiitos! Kun me täällä edustaja Lohen kanssa puhumme, niin tiedetään, onko äänessä lintu vai kala. Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että tuota lainsäädäntöä olisi pitänyt jatkaa vielä, ja se kysymyshän oli siinä se, että tuo vuoden 2012 ansiokas säädäntö koski vain elinkeinoverotusta, kun taas kiinteistöyhtiöt kuuluvat tuloverotuksen piiriin. Eli sen takia tätä tällaista verokeplottelua ei ole saatu siltä osin kuntoon. Ja kuten sanoin, kyse on miljardien omaisuudesta ja valtavista tuotoista, joita minkään estämättä, tällaisen muun konserniavustuslain estämättä, voidaan siirtää edelleenkin toisiin maihin. Olen iloinen, jos edustaja Lohi vaikuttaa siihen, että hallitukselta tulee esitys, joka toteuttaa sen, mitä keskusta kolme ja puoli vuotta sitten vaati. 

Arvoisa herra puhemies! Minun täytyy sanoa, molemmat herrat, edustaja Lohi ja edustaja Harakka: minä todella toivon, että kaivatte esiin tästä voimassa olevasta lainsäädännöstä niitä porsaanreikiä, mitä siellä on. Tämä on vain yksi pieni kohta, joka pyrkii omalta osaltaan tukkimaan yhden porsaanreiän. Kaivakaa ihmeessä esiin ja esittäkää, tehkää lakialoitteita. Tämä on asia, jossa meidän on tehtävä yhteistyötä, tämä on kerta kaikkiaan sellainen. 

Se, miksi nytten tuli minulta tämä lakialoite tässä eikä juuri tällaisenaan tullut hallitukselta, vaikka varmaan se siellä sitten käsitellään, johtuu siitä, että tein tämänkaltaisen lakialoitteen jo viime kaudella, mutta se ei mennyt läpi. Silloin todettiin silloisen valtiovarainministerin taholta — joka oli muuten sosialidemokraatti — että Suomessa on maan tapa maksaa konserniavustuksia, ja sen lisäksi kirjalliseen kysymykseeni koskien tätä samaa asiaa vastattiin, että se on Suomessa ihan ok, mikäli tällä ulkomaisella yhtiöllä on toimipiste Suomessa, ei siis kotipaikka vaan toimipiste, esimerkiksi nakkikioski tai yksiö Kontulassa. Se riittää perusteeksi sille, että voidaan maksaa sitten konserniavustuksia. 

Mutta minusta meidän ei kannata lähteä tähän vanhaan juttuun, koska tätä asiaa nyt onneksi vietiin vuonna 12 eteenpäin ja nyt on viety eteenpäin. Unioni on tässä mukana, OECD haluaa puuttua tähän. Nyt on se kohta, nyt ei kannata nokitella ja haukkua toisia, vaan nyt kaikki voimat samaan koriin. Minä olen ihan valmis tuomaan tämän teidän kanssanne samaan aloitteeseen. Tehdään kokonaan uusi laki tästä, miten saamme tämän tukittua, mutta tehdään se. Se on tärkeää. 

Arvoisa puhemies! Tärkeintähän tässä on varmasti ratkaista se ongelma, joka on tunnistettu monessakin tapauksessa viime aikoinakin, että ne voitothan jotka syntyvät täällä Suomessa harjoitettavasta liiketoiminnasta, pitäisi täällä Suomessa verottaa. Me olemme laskeneet Suomessa aika yhteistuumin meidän yhteisöverokantaamme kohtuullisen alas: 20 prosenttia on erittäin alhainen kansainvälisestikin, kun mietitään meidän kilpailukykyämme. Minusta se on nyt sitten sen verran kohtuullinen vero, että kyllä niin pitäisi olla, että ne voitot, joita syntyy Suomessa harjoitettavista liiketoimista, verotetaan kerta kaikkiaan täällä. Ja sen takia siitä perusideasta varmasti olemme täällä nyt yhtä mieltä. Kysymys on nyt vain siitä, onko juuri tämä laki se oikea. Se periaatteessa nyt sitten tietenkin tullaan varmasti selvittämään, ja se ei ole se tärkein kysymys. 

Mutta siinä olen samaa mieltä edustaja Harakan kanssa, että nyt on syytä pohtia — ja olen siitä myös keskustellut — laajennetaanko tätä EVL:ään eli elinkeinoverolakiin sisältyvää korkorajoitusta TVL:n puolelle. Ensinnäkin on myös tutkittava molemmissa tapauksissa, onko tämä nyt sinne sisältynyt korkorajoitus laajuudeltaan riittävä, koska on tiedossa, että edelleen siirretään näitä voittoja tätä kautta jonkun verran ulospäin. Nämä kaikki on hyvä selvittää. Tämä on tärkeää moraalisestikin, että näin tullaan tekemään. 

Arvoisa puhemies! Olen ilolla edustaja Lohen kanssa tästä äärimmäisen samaa mieltä. Samaan aikaan täytyy muistaa se, että meillä on olemassa jo lainsäädäntöä siirtohinnoittelun varalle. Tämä asiahan tuli viimeksi ajankohtaiseksi Carunan yhteydessä. En tiedä, onko konserniverohallinto nyt aikeissa tutkia tätä siirtohinnoittelua, mutta se on ollut varsin aktiivinen. Ja jälleen kerran, toisin kuin edustaja Tolppanen tässä väittää, edellisen hallituksen aikana sekä verovälttelyyn että myöskin mahdollisiin veronkiertorikoksiin kohdistuvan tutkinnan voimavaroihin voimakkaasti panostettiin. Esitän tässä toiveen ja vetoomuksen siitä, että esimerkiksi konserniverohallinnon ansiokkaaseen työhön taattaisiin riittävät voimavarat. 

Tästä asiasta ei kannata väitellä, nimittäin historia ei tunne vaihtoehtoja. Nämä kaikki löytyvät asiakirjoista: mitä viime kaudella on tehty, mitä on kirjallisiin kysymyksiin vastattu ja mitä on taas lakialoitteeni osalta tehty ja sanottu. Se on totta, että myöhemmin — minä aloitin tämän työn silloin vuonna 11 — siihen tehtiin muutoksia, ja perusteet olivat nämä, jotka äsken sanoin. Yksi peruste oli se, että on maan tapa maksaa konserniavustuksia. Toinen peruste oli se, että se on Suomessa täysin hyväksyttävää, mikäli yhtiöllä on toimipiste täällä mutta ei kotipaikkaa. Kotipaikkahan antaisi verotusoikeuden. Mutta kuten sanottu, minusta meidän on turha sitä käännellä, että oikein vai väärin, hyvin vai huonosti. Hyvä, että sieltä tuli ensimmäinen asia, että joku asia nytkähti eteenpäin. Viedään tämä asia nyt yhdessä loppuun, maaliin. Haetaan ne kaikki kohdat. On se nyt mikä lainkohta tahansa, mikä tukkii ne porsaanreiät, niin tukitaan ne. (Puhemies koputtaa) Meillä on mahdollisuus siihen. 

Arvoisa herra puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua tästä vierestä, ja on hienoa ensinnäkin, että perussuomalaisten edustaja Tolppanen on nähnyt vaivaa ja etsinyt tällaista lain porsaanreikää, että veroparatiiseihin estettäisiin rahoja valumasta. Nyt sitten näyttää, että tätä keskustelua on aika helppo tästä laajentaa, ja kaikki olemme varmasti siitä hyvin yksimielisiä, että kaikki tämä veroparatiisitoiminta pitäisi pyrkiä estämään tai tekemään vähemmän houkuttelevaksi ja niin edelleen, miten se sitten tehdäänkään. On mukavaa, että edustaja Harakkakin tuossa kiitteli hallitusta siitä, että oli peruttu nämä hallintorekisteri- ja armahduslakiasiat, ja varmaan perussuomalaisillakin on osansa tässä asiassa. 

Mutta kysyisinkin edustaja Harakalta tässä keskustelussa, kun minulta meni ohi, sivu suun, mikä teidän kantanne tähän Tolppasen aloitteeseen oli: kannatitteko siis tätä aloitetta kuitenkin, sitä, että tämmöinen porsaanreikä tukittaisiin?