Arvoisa puhemies! Jokaisen hallituksen velvollisuus on jättää maa paremmassa kunnossa kuin millaisena on sen saanut. Nyt näyttää kuitenkin käyvän päinvastoin. Ilmastotavoitteet etääntyvät nopeasti, luontokadon hillitsemisen osalta tekemättä jää jopa sellaisia toimia, joiden tiedetään tuottavan myös suoria kustannus- ja hyvinvointihyötyjä. Infrastruktuurin varautuminen muuttuvaan ympäristöön ja säähän on sekin osin myöhässä. Ympäristökatastrofin hillintä ei voi olla yhden tai kahden sektoriministerin vastuulla, sillä kestävä siirtymä koskee kaikkea päätöksentekoa. Passiivisuus siinä maksaa maltaita, mitattiin sitä sitten ihmisen ja luonnon hyvinvoinnilla tai rahalla. Mittakaava on sitä luokkaa, että se riittää mitätöimään kaikki hallituksen säästöt. Nyt kysynkin, arvoisa pääministeri: oletteko tilanteen tasalla, ja jos, niin miten selitätte nämä laiminlyönnit? 

Arvoisa puhemies! Kestävän kehityksen takaaminen, eli sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, meidän yhteisen maamme ja maapallommekin suojelu, on aivan välttämätöntä ja meidän kaikkien tehtävä. Ensin haluan todeta sen, että Suomi rankattiin viime kesänä jälleen kerran kestävän kehityksen ykkösmaaksi [Anna Kontula: Ei ympäristöperusteilla!] YK:n mittareiden mukaan maailmassa. [Timo Harakka: Oliko se Marinin hallituksen ansiota?] Tämä on 30 vuotta kestäneen työn ansiota, jota Suomessa on tehty, jota on tehty hallituksesta toiseen väreistä riippumatta, ja tämä työ jatkuu. Kestävän kehityksen toimikunnassa, jota minulla on kunnia johtaa, käydään koko ajan läpi näitä kaikkia mittareita. 

Mitä tulee tavoitteisiin, me olemme sitoutuneet hallitusohjelmaan, me olemme sitoutuneet lainsäädäntöön, Euroopan unionin päätöksiin, mutta suuria haasteita meillä on, erittäin suuria, kaikki me sen tiedämme, sekä ilmaston hiilineutraalisuustavoitteen suhteen että luonnon monimuotoisuuden suhteen. Mutta me haemme keinoja, koko ajan uusia, ja se on koko hallituksen ja eduskunnan yhteinen asia.