Arvoisa puhemies! Suomi on korkeiden elinkustannusten maa. Meillä on pitkät etäisyydet ja pitkä lämmityskausi. Maltillinen ostovoima syö perheiltä mahdollisuuksia tehdä arjen valintoja ja säästää. Suomalaisten varallisuus onkin jäänyt Pohjoismaista jälkeen aika merkittävästi. Valtiovarainministeriö kysyi alkuvuonna, onko Suomi enää Pohjoismaa.  

Kokoomus haluaa, että suomalaisten elintaso on jatkossakin pohjoismaista tasoa. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme uudistuksia, joilla tuomme maahan yli 100 000 uutta työllistä, vähennämme velkaantumista ja samalla keventäisimme palkansaajien ja eläkkeensaajien verotusta miljardilla eurolla.  

Pääministeri Marin, elintasomme laahaa muiden Pohjoismaiden perässä. Miten te vastaatte ihmisten huoliin maltillisesta ja heikosta ostovoimasta tässä vertailussa? 

Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella me olemme muun muassa keventäneet pieni‑ ja keskituloisten verotusta. Näitä ratkaisuja on jo tehty, mutta itse näkisin kyllä, että kaikkein keskeisintä on se, että me turvaamme pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Ihmiset arvostavat sitä, että kun he maksavat veroja, he saavat niitä palveluita, joita me arjessamme kaikki tarvitsemme. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä, minkä takia me olemme kansakuntana pärjänneet hyvin. 

Mitä tulevaisuuden osalta tulee, niin kaikkein keskeisintä on luoda kasvua, kestävää kasvua, tukea työllisyyttä ja työllisyyden hyvää kehitystä, ja näidenkin osalta hallituksen politiikka on ollut onnistunutta. Talouskasvumme on tällä hetkellä vauhdikasta. Tulemme kenties jopa pääsemään tuohon 75 prosentin työllisyysasteeseen. Eromme suhteessa Ruotsiin ei ole ollut näin pieni kertaakaan 2000-luvulla. Tämä on hyvä suunta, mutta sen pitää jatkua, ja sen vuoksi me teemme toimia, joilla me parannamme tuottavuutta, joilla me parannamme osaavan työvoiman saatavuutta. Nämä ovat kaksi keskeistä asiaa, millä me voimme turvata talouskasvun kestävästi myös tulevaisuudessa.  

Arvoisa puhemies! Monet palkansaajat joutuvat tänäkin vuonna ihmettelemään, miten ylitöiden tuloista yli puolet menee verottajalle. Työn kireä verotus on verojärjestelmämme suurin ongelma. Silti hallitus on valinnut verotuksen kiristämisen linjan kauttaaltaan. Se heikentää kotitalouksien ja perheiden ostovoimaa. 

Nyt hallitus valmistelee kaikessa hiljaisuudessa uutta verotuksen tasoa eli maakuntaveroa. Näin siitäkin huolimatta, että pääministeripuolue SDP:n johtavat poliitikot ovat sanoneet, että sille ei ole tukea, ja myös valtiovarainministeri on vetänyt siltä tuen. Mutta ilmeisesti ministeriössä maakuntaveron valmistelu sen kuin jatkuu. Nyt kysyisinkin valtiovarainministeri Saarikolta: miten maakuntaveroa voi samaan aikaan valmistella ja vastustaa, ja oletteko te nyt aluevaaliäänestäjälle niin rehellinen kuin osaatte? 

Arvoisa puhemies! Viimeinen kysymyksen osa oli erittäin vakava: vastataanko ministeriaitiosta rehellisesti? Edustaja Valtonen, kyllä, kyllä vastataan, ja toivon, että myös siltä paikalta vastataan tavalla, joka kuvaa hallituksen politiikkaa rehellisesti. Me emme ole tehneet päätöksiä, jotka pyrkisivät heikentämään kotitalouksien mahdollisuutta käyttövaroihin, ja esimerkiksi tehneet kiristyksiä ansiotuloverotukseen. Se ei pidä paikkaansa. Päinvastoin esimerkiksi sote-uudistus, jota te vastustatte, tulee pitämään sisällään — ilman mitään maakuntaveropuheita — veronkevennyksen ansiotuloverotukseen. 

Mitä tulee kysymykseen siitä, onko helppoa valmistella ja samaan aikaan suhtautua kriittisesti maakuntaveroon, niin ei, se ei ole erityisen helppo tehtävä. Sen totean, että on aivan perusteltua käydä läpi maakuntaveroon liittyvät faktat, koska se on väistämätön puheenaihe uuden hallinnon syntymisessä, ja samalla tunnistaa, [Puhemies koputtaa] että sen reunaehtojen toteuttaminen ei ole helppoa, [Puhemies: Aika!] ja siksi selvitys on minusta aivan perusteltu ja järkevä tehdä. 

Arvoisa puhemies! Tilanne työmarkkinoilla alkaa olla huolestuttava. Teollisuusliitto jo ilmoitti, että ylitöitä ei pitäisi tehdä, ja neuvotteluissa ei ole saavutettu edes päänavausta. 

Ymmärrän hyvin, että tämä lähtökohta on vaikea, koska jos katsotaan asiaa työntekijöiden näkökulmasta, niin inflaatio on varsin korkea ja — mitä tässä tänään on jo käsitelty — esimerkiksi energian hinta on noussut hallitsemattomasti. On siis hyvin vaikea ennustaa, paljonko palkkoja pitäisi nostaa, jotta ostovoima voisi säilyä. 

Toisaalta työnantajan näkökulmasta, kun tämä koko kasvu perustuu velkaelvytykseen ja rahan painamiseen, on äärimmäisen vaikea ennustaa, kuinka pitkään tämä talouskasvu jatkuu, joten on vaikeaa tehdä pitkää sopimusta. 

Kysynkin: eikö juuri tässä tilanteessa olisi hyvä ottaa nyt oppia tästä kokoomuksen vaihtoehtobudjetista ja toteuttaa kevennykset palkansaajien verotukseen ja sitä kautta avittaa työmarkkinasopua? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen, tänään ja monesti olette esittänyt hyviä ja perusteltuja analyysejä, niin tälläkin kertaa siitä, mikä kehityskierre väistämättä inflaation ja palkankorotusten välillä voisi muodostua. Tämäkään keskustelu ei rajoitu tällä hetkellä vain Suomeen vaan koskettaa monia Euroopan maita, ja aivan kuten toteatte, inflaation, jota kannattaa tarkkaan nyt seurata, ydin‑ tai juurisyy tällä hetkellä on energian hinnat, ne selittävät siitä paljon, mutta myös palkkainflaatiokeskustelu on herännyt voimakkaammin. 

On ilman muuta selvää kaksi asiaa: Ensinnäkin maan hallitus ei ole osapuoli palkkaneuvotteluissa. Toisekseen maan hallitus väristä riippumatta on maan kilpailukyvyn nimissä pääsääntöisesti toivonut maltillisia palkkaratkaisuja. Tämän toivomuksen esitän nytkin, samoin kuin toivon koko Suomen edun nimissä työrauhaa.  

Arvoisa puhemies! Verot ja maksut on pidettävä kurissa, jotta ihmiset pärjäävät arjen toimeentulossaan, työllisyyden kannusteet pysyvät kunnossa. Tämä on kokoomuksen linja. Ja pitkällä aikavälillä mikä vaikuttaa eniten siihen, että verot ja maksut pysyvät kurissa? Se, että julkinen valta pidättäytyy uusista menolupauksista ja kustannusten lisäämisestä. No, mitä luulette, mitä teidän hallituksenne tekee? Koko aika lisätään julkisia menoja, jotka kanavoituvat pitkässä juoksussa verojen nousuun ja maksujen kiristymiseen. Se on fakta, sitä te ette pääse karkuun. 

Nyt ministeri Saarikon puheenvuorossa tuli tämä aiempi ministeri Kiurun lipsautus, että ei hätää, kyllä valtio maksaa, ei veronmaksaja joudu maksamaan. Tässä tuli sama ajatus, että ei soten menokulukasvu haittaa, koska staattisesti verokevennyksiä tulee. Se ei pidä paikkaansa. Jos menot kasvavat, niin silloin verot nousevat pitkällä aikavälillä. Mitä mieltä te nyt olette maakuntaverosta, [Puhemies koputtaa] pääministeri Marin, kun valtiovarainministeri sanoi, [Puhemies: Aika!] että vastustaa — kannattaako tämä hallitus maakuntaveroa? 

Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä, että kokoomus haluaa ylläpitää näillä kyselytunneillakin keskustelua maakuntaverosta, se on varmasti osa aluevaalikampanjointia, mutta vastaan, kuten olen vastannut useita kertoja ministeriaitiosta tähän liittyen: Me olemme sopineet, että tätä asiaa selvitetään ja valmistellaan valtiovarainministeriössä, tätä valmistelutyötä tehdään, aivan kuten olemme aikaisemminkin täältä kertoneet, mutta tähän liittyy monia kriittisiä kysymyksiä ja huomioita, ja on vielä ennenaikaista sanoa, minkälainen malli mahdollisesti olisi kyseessä. Tätä työtä tehdään, kuten ollaan kuvattu. 

Mitä tulee siihen, mitkä nämä verotuksen paineet tulevaisuudessa ovat, niin itse kyllä näen, että tässä kasvupolitiikalla on erittäin suuri merkitys. Jos me onnistumme talouskasvun luomisessa, ylläpitämisessä, sitä kautta työllisyyden vahvistamisessa, niin myös paineet verotuksen korottamiseen ovat paljon pienemmät. Sen vuoksi hallitus on valinnut linjan, jossa me tuemme kasvua ja pyrimme vahvistamaan työllisyyttä kaikin mahdollisin keinoin. 

Arvoisa herra puhemies! Parhaimpia keinoja parantaa ihmisten ostovoimaa ja lisätä käteenjäävien tulojen määrää on laskea arjen välttämättömiä kustannuksia. Perussuomalaiset ovat esittäneet liikennepolttoaineiden hintaan veronalennusta, ja tämä kohdistuisi erittäin tehokkaasti nimenomaan sinne lisäten lompakkoon jäävää rahaa, puhumattakaan sitten yrityksille kohdistuvista hyvistä seurauksista. Hallitus kuitenkaan ei ole ollut halukas laskemaan bensan hintaa. Päinvastoin hallituksen piiristä on esitetty kansallista liikenteen päästökauppaa, joka arvioiden mukaan lisäisi bensan hintaa jopa 70 senttiä litralta. [Eduskunnasta: Oho! Herra varjele!] Valitettavasti tästä aiheesta me kuulemme enemmän aluevaalien jälkeen keväällä.  

Olen ymmärtänyt, että vihreiden suosimat asiantuntijat ilmastopaneelissa saavat päättää, onko hallitus saanut aikaiseksi riittävästi ilmastotoimia. [Puhemies koputtaa]  

Arvoisa hallitus, milloin te kerrotte kansalaisille liikenteen hinnan seuraavasta noususta? [Eduskunnasta: Vaalien jälkeen!] 

Arvoisa puhemies! Fossiilittoman liikenteen tiekartta näyttää siltä, että jo ilman minkäänlaista päästökauppamallia pääsemme tavoitteeseen, jonka edellinen hallitus — jossa mukana olivat myös perussuomalaiset — meille asetti, eli liikenteen päästöjen puolittamiseen. Mutta koska haluamme selvittää ja haluamme pohjata päätöksemme tietoon, niin olemme teettäneet arviomuistion, jota tässä puheenjohtaja Purra juuri siteerasi, ja tällaiseen tietoon nojaten voimme tehdä sitten päätöksiä, siltä osin kuin niiden aika on. Silloin kun meillä on kaikki tiedot käytettävissämme ja tarkka näkemys esimerkiksi juuri lausunnoille lähteneestä kansallisesta ilmasto‑ ja päästösuunnitelmasta, voimme päättää, ovatko ne toimet riittäviä.  

Nyt näyttää siltä, että hallituksen erinomainen, määrätietoinen ilmastopolitiikka, jota te täällä joka viikko haukutte, on johtamassa siihen, että saavutamme nuo ilmastotavoitteet, [Puhemies: Aika] ilman että siitä tarvitsee enempää numeroa tehdä. 

Arvoisa puhemies! Täällä tuntuu hallitus osaltaan vastaavan, että ei hätää, kyllä verotus kevenee — vaikkapa sote-ratkaisun yhteydessä — kun velaksi valtio ottaa osan tällä hetkellä kuntien kautta rahoitettavista tuloista, kuten edustaja Häkkänen tässä kuvasi. Loppujen lopuksi varmaan yhdestä asiasta olemme yhtä mieltä valtion kirstun osalta: velaksi eläminen tai yli varojen eläminen tarkoittaa verotusta joko ensi vuonna tai lykättynä myöhemmäksi, ja nyt sitä tehdään aika urakalla lykättynä myöhemmäksi. Ensi vuoden menotaso on 9 miljardia euroa korkeampi kuin teidän vahtivuoronne alussa 2019. Suurinta osaa siitä ei voi koronaan liittää. 

Tiedän, että valtiovarainministeri Saarikko on nyt yrittänyt neuvotella kumppaneidensa kanssa, että näitä menokehyksiä ei nyt ainakaan enää uudestaan rikottaisi ensi keväänä. Veronmaksajana minua nyt kovasti kiinnostaisi, pääministeri Marin, [Puhemies koputtaa] sitoutuuko hallitus [Puhemies: Aika!] pysymään nykyisissä menokehyksissä koko loppuvaalikauden. [Ben Zyskowicz: Vai keimailetteko?] 

Arvoisa puhemies! Tietenkin me lähdemme siitä, että kevään kehysriihessä teemme ne päätökset, joista olemme aiemmin sopineet. Me olemme viime keväänä päättäneet 370 miljoonan euron sopeutustoimista, [Ben Zyskowicz: Ei tule riittämään!] jotka on tarkoitus päättää tänä tulevana keväänä kehysriihen yhteydessä, ja kyllä meidän tavoitteenamme on se, että hallituksen kehykset pitävät. 

Me olemme nähneet viime vuosina myös sen, että olemme kohdanneet erittäin vakavan ja syvän pandemian, ja tämän seurauksena me olemme joutuneet myös ottamaan paljon enemmän velkaa kuin mitä olisimme halunneet, joutuneet pitämään yllä kulutuskysyntää, joutuneet pitämään huolta siitä, että yritykset eivät ajautuisi konkurssiin, sekä joutuneet pitämään huolta siitä, että ihmisten työpaikat selviytyisivät, kun olemme joutuneet ottamaan rajoitustoimia käyttöön ja sulkemaan yhteiskuntaa. 

Sellaisen tarinan kertominen, että tämä hallitus olisi ollut jotenkin vastuuton — minun mielestäni se tarina ei pidä paikkaansa. Mielestäni me olemme tehneet vastuullista talouspolitiikkaa ja vastuullista politiikkaa myös ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja hengen näkökulmasta. 

Arvoisa puhemies! Tässä kysymyksen alussa edustaja Lepomäki [Elina Valtonen: Valtonen!] — korjaan: edustaja Valtonen — totesi, että hallitus on valinnut verotuksen kiristämisen tien. Otin puheenvuoron sanoakseni, että tämä ei pidä paikkaansa.  

Arvoisa puhemies! Ensi vuodelle veroaste Suomessa laskee yli prosenttiyksikön, ja ensi vuonna valtiovarainministerin arvion mukaan veroaste on, arvoisa kokoomus, alhaisimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. [Eduskunnasta: Onko näin? Ohhoh!] Mutta tärkein ostovoiman nousu tapahtuu, kun ihminen siirtyy työttömyydestä työhön, ja se on kaikki kaikessa, ja sen takia on tärkeää, että tämä kehitys, jossa 100 000 uutta työllistä vuoden aikana on tullut lisää, jatkuu. [Puhemies: Aika!]  

Arvoisa puhemies! Tämä on avainkysymys. Mitä teette, että tämä kehitys jatkuu, että verotus pysyy kohtuullisena ja työllisiä tulee lisää? 

Arvoisa puhemies! Aika pitkään kyettiin käymään tätä kokoomuksen asettamaa kysymystä, ennen kuin puhuttiin työstä, joka on kuitenkin kaiken lähtökohta. Lisää työllisyyttä, lisää työpaikkoja, lisää työtunteja tarkoittaa parempaa hyvinvointia ja vähemmän velkaa. Kasvu ja työ liittyvät myös tiiviisti yhteen. Muuten, myös se vihreä siirtymä, jota täällä paljon herjataan, on yhtä kuin kasvua ja työtä.  

Mutta haluan todeta tässä, kun täällä on todellakin kokoomus esittänyt väitteen hallituksen ylikireästä veropolitiikasta, että teidän omassa esityksessänne, esimerkiksi vaaleissa, te lupasitte kansalle sähköveron kiristystä. Tämä hallitus ei ole tehnyt sähköveron kiristystä, päinvastoin. Olemme tehneet sähköveroon kohdistuvia alennuksia ja myös sähkön siirtohinnoitteluun kohdistuvia helpotuksia.  

Kotitalouksilla on huomattavasti enemmän kannusteita hyödyntää palveluita nyt, kun kotitalousvähennyksen reunaehtoja ensi vuoden alusta parannetaan merkittävästi. [Puhemies: Kiitoksia!]  

Ja totean [Puhemies: Aika!] myös sotesta, että kuntaveron nousupaine olisi paljon suurempi ilman hallituksen sote-uudistuksia.  

Arvoisa puhemies! Kireä verotus leikkaa ihmisten ostovoimaa, ja tämä näkyy kotimarkkinoilla varsinkin monien palveluliiketoimintaa tekevien yrityksien piirissä, koska heillähän kysyntä riippuu nimenomaan ihmisten paikallisesta ostovoimasta. Nyt taloudessa on samalla inflaatiota — energian, asumisen, liikenteen hinnat ovat nousseet voimakkaasti — mutta myös yleistä hintojen nousua, mihin on lukuisiakin eri syitä. Kysyn: eikö tästäkin näkökulmasta pitäisi olla varovainen verotuksellisesti ja myös ylimääräisten maksujen suhteen ja huomattavasti tarkempi veropaineita kasvattavien valtion menojen ja sitoumusten suhteen? Nythän tässä on semmoinen hullunkurinen tilanne, että mehän esimerkiksi näitten EU-instrumenttien kautta subventoimme muiden EU-maiden, myös meidän kilpailijoidemme, kilpailukyky‑ ja digiohjelmia ja muuta, vaikka samaan aikaan kipuilemme esimerkiksi omien julkisten tutkimus‑ ja kehitysrahoitusten kanssa.  

Arvoisa puhemies! Myös teillä, edustaja Puisto, on usein tarkkanäköisiä analyyseja. Kiinnitätte erityisen oikein nyt huomiota inflaatioon ja hintojen nousuun monellakin eri sektorilla. Täällä tänään on puhututtanut oikein energian hinta meillä ja muualla, mutta myös keskustelu palkoista on noussut nyt esiin. Ja kyllä, olen täysin samaa mieltä kanssanne, että pitää olla tarkkana taloudenpidon kanssa näinä poikkeuksellisina aikoina, kun mitään takeita sille, että korot eivät lähtisi nousuun, meillä ei ole. Sellaista taloudenpitoa meidän kannattaa yhdessä silloin harjoittaa. 

Olette itse esittäneet erittäin ison menoaukon valtiolle näillä puheillanne sähköveron ja polttoaineveron kevennyksistä miljardimittakaavassa, ja sellainen esitys on varmasti ajatustasolla kaikkien mieleen — kukapa sitä vastustaisi — mutta silloin on oikeutettua kysyä ja on erityisen velvoitettu kertomaan konkreettisesti, kouriintuntuvasti ja pilkuntarkasti, mistä sen rahan aikoisi ottaa. [Leena Meri: Me olemme kertoneet sen kymmeniä kertoja!] 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä lopulta ihmiselle ratkaisee se, mitä rahapussissa on. Vaikka ette nyt työn verotusta olekaan kiristämässä, niin polttoaineverohan on merkittävästi kiristynyt. Se tankki, joka maksoi aiemmin 60 euroa, maksaa nyt 100 euroa.  

Kokoomus tässä vaihtoehtobudjetissaan keventäisi verotusta 800 miljoonaa. Jokaiselle työntekijälle, jokaiselle eläkeläiselle jäisi vähän enempi rahaa käyttöön, eli se loisi tähän maahan kasvua. Silloin, kun keskusta oli vielä keskustapuolue, pääministerinä oli Juha Sipilä, verotusta kevennettiin 1,5 miljardia, syntyi yli 100 000 työpaikkaa, ja se itse asiassa teki sen, että tämän maan taloutta saatiin hyvään tasapainoon, mutta te valmistelette nyt maakuntaveroa. Eikö olisi aika viheltää se peli poikki, sillä se edelleen kiristäisi tätä tilannetta? Ruotsi, johon täällä tänään on jo viitattu, [Puhemies huomauttaa ajasta] päätyi samaan ratkaisuun, että maakuntaveroa ei otettu käyttöön. 

Arvoisa puhemies! Voi hyvänen aika, edustaja Heinonen, te puhutte aina jotenkin niin kiinnostuneena keskustasta, että kunhan ei vain pikkuisen teillä olisi kiinnostusta erityisesti keskustalaisuutta kohtaan. [Naurua] 

Mutta tiedättekö mitä, edustaja Heinonen? Meillä keskustassa — sallitte nyt tämän verran puoluepolitiikkaa tästä aitiosta — ei ollenkaan ajatteluun sovi tuon tason bensaveron korotukset, joihin te viittaatte. Onko Lopella joku aivan erityisverotus, kun te olette saaneet veroilla hinnat nousemaan bensatankilla kuudestakympistä sataseen? Nimittäin muualla Suomessa tällaista ei ole tapahtunut, ja siksi haluan nyt aivan erikseen mainita teille, että hallituksen piiristä ei tuollaisia polttoaineveron korotuksia ole toteutettu, ja toivon, etteivät muutkaan puolueet, kokoomuskaan, aivan tuollaisia olisi ajamassa. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus teki itse asiassa vuoden 2020 elokuussa koko 2000-luvun suurimman korotuksen bensa‑ ja dieselveroon, ja sen vaikutukset näkyvät nyt. Vaikka maailmanmarkkinahinta on oleellinen tekijä siinä, totta kai teidän massiivisen kovat korotuksenne tulevat siihen till kertoimella, kun markkinahinta nousee. Tämä näkyy siellä tankilla. Se näkyy teidän kotikunnissanne, se näkyy Lopella, se näkyy Rovaniemellä. Se tankki, jonka aiemmin sai 60 eurolla täyteen, maksaa nyt, arvoisa ministeri Saarikko, 100 euroa. Siitä tässä on kyse.  

Te ette vastannut tähän maakuntaveroon. Maakuntaverosta Ruotsi luopui sen takia, että jos se otetaan käyttöön, niin samasta sosiaali‑ ja terveyspalvelusta maksettaisiin eri alueilla tämän maakuntaveron kautta eri hinta. Sen takia Ruotsi totesi, [Puhemies: Aika!] että sitä ei oteta käyttöön. Haluatteko te sen käyttöön vai ette? [Ben Zyskowicz: Vastatkaa kysymykseen!] 

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt olisi varmaankin tämän salin syytä pitäytyä tosiasioissa. Te tässä nyt jo toisen kerran väititte, että hallituksen yhteen kertaan toteuttama polttoaineen veronkorotus olisi lähes kaksinkertaistanut bensatankin hinnan. [Välihuutoja] Se vaikutus oli 10 senttiä per litra. Ja muistutukseksi, kun kehuitte tuossa edellisen hallituksen toimia, että sekin korotti polttoaineveroa. Sitä ovat korottaneet useat hallitukset peräjälkeen. Tässäkin tapauksessa kysymyksessä oli siis vain elinkustannusten mukainen korotus. 

Arvoisa puhemies! Haluan vielä varmistaa, että vaikka liikenneministeri Harakka aivan oikein ajoi asioita mittakaavaan, niin korotushan ei ollut edes 10:tä senttiä. Se oli vielä pienempi kuin mitä liikenneministeri tässä totesi.  

Täällä oli suora kysymys myös maakuntaverosta, mutta ensinnäkin tietysti hämmentää tämä bensan hintakeskustelu nimenomaan kokoomuksen ja maailmanmarkkinahintojen ymmärtämättömyyden osalta, kun te markkinoitte itseänne puolueena, joka ymmärtää markkinataloutta. Asia on vakava kansalaisten kannalta, ja siksi olen ollut niin tarkka tivatessani perussuomalaisten puheita siitä, mistä rahat tällaisiin lupauksiin löytyisivät. 

Mitä tulee maakuntaveroon, olen todennut, että sen yhtälö on mahdoton, mutta koska keskustelu on perusteltua ottaen huomioon uudet itsehallinnollisen suuntaiset alueet, mitkä Suomeen synnytetään sosiaali‑ ja terveyspalveluihin, on aivan oikein, että tämä asia perusteellisesti käydään läpi myös valtiovarainministeriössä ja valmistellaan ja selvitetään. Tätä työtä erinomaisesti pohjusti kaikkien puolueiden yhteinen parlamentaarinen komitea, joka ansiokkaasti tätä aihetta pohdiskeli, ja se työ ansaitsee jatkon, jota myös virkamiehet toteuttavat.