Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia tämän lakialoitteen allekirjoittajia. Aloite sai tukea yli puoluerajojen, neljältä eri puolueelta. Tämä on tärkeä viesti asian tärkeydestä. Politiikkaa voi olla monenlaista, ja tässä on mielestäni kyse lähinnä ongelman ratkaisusta.
Arvoisa puhemies! Kuka tahansa meistä voi jossain elämänvaiheessa tarvita kuntoutusta. Kuntoutusta on eri muodoissa ja eri tarpeisiin. Näitä yhdistää kuitenkin se, että kuntoutusprosessiin on tehtävä oikeanlaisia panostuksia oikeaan aikaan. Se tarjoaa parhaat edellytykset hyvälle elämälle. Kuntoutuksessa keskiössä on asiakas. Nämä ovat tavoitteita, joista me kaikki voimme varmasti olla samaa mieltä. Nämä tavoitteet ovat osa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia. Tämän lain avulla turvataan monien oikeus saada hyvän kuntoutuskäytännön mukaista vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta työssä, opiskelussa tai muussa jokapäiväisessä elämässä suoriutumiseksi sekä osallistumiseksi. Siksi on sydäntäsärkevää lukea perheistä ja lapsista, jotka lopulta menettävät tärkeän kuntoutuksen, vaikka olisivatkin oikeutettuja siihen.
Tällä lakiesityksellä haluamme korjata yhden näistä epäoikeudenmukaisuuksista. Lakialoite liittyy tilanteisiin, joissa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on päättänyt, että Kela on hylännyt lääkinnällisen kuntoutuksen virheellisin perustein, ja joissa lautakunta on edellyttänyt kuntoutuksen myöntämistä mutta hakija on jäänyt ilman kuntoutusta määräajan päättymisen vuoksi. Koska lautakunnan käsittelyajat voivat olla hyvinkin pitkiä, kalenterivuosi voi kulua loppuun ennen kuin ratkaisu valmistuu, ja tämä tarkoittaa sitä, että kirjallista kuntoutussuunnitelmaa ja myöntämisvuoden kuntoutusta ei enää pidetä seuraavana vuonna pätevänä. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt minnekään, päinvastoin, se on voinut lisääntyä, ja lautakunnan päätös on voitava panna täytäntöön huolimatta kalenterivuoden ylittymisestä. Muutoin hakija juuttuu niin sanottuun catch-22-tilanteeseen: hän voi aina hakea kuntoutusta, saada kieltävän vastauksen ja siihen myöhemmin muutoksen mutta ei kuntoutusta määräajan päättymisen vuoksi ja sitten toistaa prosessin — mutta ei kuitenkaan koskaan saada sitä kuntoutusta, johon hän todistetusti on ollut oikeutettu.
Arvoisa puhemies! Palveluiden tarjoaminen Kelalta kielteisen päätöksen saaneelle muuta kautta ei aina onnistu käytännössä. Virheellisen kielteisen päätöksen saaneen tulisi saada kuntoutusta viipymättä, eikä häntä tulisi rangaista siten, että hänet pakotetaan tekemään uusi hakemus ja odottamaan uutta päätöstä.
Olin viime vuoden aikana yhteydessä Kansaneläkelaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön vastuuhenkilöihin. Ministeriöstä sanottiin yhtenä ratkaisuna, että sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyajat lyhenevät. Olen täysin samaa mieltä. Meidän on kuitenkin korjattava myös tarpeeton byrokratia: kalenterin vaihtuminen ei muuta tärkeän kuntoutuksen tarvetta. Siksi tämä lakialoite on tärkeä. Asiaa koskevaa lainsäädäntöä on syytä tarkistaa siten, että sen keskiössä on asiakas.
Lakialoitteessa ehdotetaan, että Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia muutetaan siten, että laissa tarkoitettua vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voidaan antaa huolimatta kalenterivuoden ylittymisestä ja että kuntoutusaikaa pidennetään valituksen tosiasiallista käsittelyaikaa vastaavalla ajanjaksolla.