Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää kansalaisuuslakia muutettavaksi siten, että tiettyihin rikoksiin syyllistynyt voisi menettää Suomen kansalaisuuden. Esityksessä ehdotetaan tämän johdosta myös eräiden muidenkin lakien muuttamista. Näitä rikoksia olisivat Suomen elintärkeitä etuja vastaan kohdistuneet maanpetos, valtiopetos ja terrorismirikokset, joista olisi säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja joista olisi tuomittu vähintään viiden vuoden vankeus tai yhdistelmärangaistus. Muita, sinänsä vakavia rikoksia ei sen sijaan voitaisi säätää kansalaisuuden menettämisen perusteeksi. Tämä on tärkeää sanoa siinä suhteessa, kun julkisuudessa on herännyt keskustelua siitä, voisiko esimerkiksi törkeistä seksuaalirikoksista tuomittu kaksoiskansalainen menettää Suomen kansalaisuuden, eli tämä ei tällä lailla mahdollistu.
Kansalaisuuden menettäminen voisi koskea vain sellaisia henkilöitä, joilla olisi myös jonkin toisen valtion kansalaisuus, eli niin sanottuja kaksoiskansalaisia, sekä joilla olisi riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa. Nykyisin kansalaisuuden menettämisestä voidaan päättää viiden vuoden määräajan puitteissa vain, jos jälkikäteen ilmenee, että Suomen kansalaisuuden säätämiselle ei olisikaan ollut kansalaisuuslain mukaisia perusteita. Niinpä tämä esitys näistä painavista syistä rikoksissa, joiden perusteella voisi kaksoiskansalainen menettää Suomen kansalaisuuden, on periaatteellisesti merkittävä esitys.
Kansalaisuuden menettämisestä päättäisi Maahanmuuttovirasto, ja Maahanmuuttoviraston päätökseen voisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä valittamiseen voisi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Tärkeää on myös huomata, että kansalaisuusyleissopimuksen mukaisesti lapset eivät voisi menettää Suomen kansalaisuutta siksi, että heidän vanhempansa menettävät kansalaisuuden rikokseen syyllistymisen vuoksi. Myös tämä on tästä merkittävää huomata.
Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotuksen hyväksymiselle ei ole perustuslaista johtuvia esteitä ja se voitaisiin viedä eteenpäin tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta on antanut tästä laista oman mietintönsä ja pitää hallituksen esitystä huolellisesti laadittuna ja siinä esitettyjä säätämisjärjestysperusteluita pääosin asianmukaisina.
Perustuslain 5 §:n 2 momentin mukaan Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä edellytyksillä ja perusteilla silloin, jos henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden. Näin ollen perustuslakimme tältä osin on hyvin yksiselitteinen. Kansalaisuudettomaksi ei henkilöä voi jättää, eikä tämäkään esitetty laki niin tekisi.
Perustuslakivaliokunta painottaa tarvetta seurata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että parhaillaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltävänä on viisi Ranskaa vastaan tehtyä valitusta, jotka koskevat terrorismirikosten valmisteluun osallistumisesta tuomittujen henkilöiden Ranskan kansalaisuuden poistamista. Ihmisoikeustuomioistuin tarkastelee näitä valituksia kylläkin myös siitä näkökulmasta, onko Ranska rikkonut kieltoa syyttää ja rangaista kahdesti. Tämä on tärkeää huomata tästä ihmisoikeustuomioistuimen tapauksesta.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hallituksen esityksestä ilmenneiden tilastotietojen perusteella lakiehdotuksen mukainen kansalaisuuden menettäminen olisi tullut kysymykseen tällä vuosikymmenellä korkeintaan muutamia kertoja. Valiokunta on täysin oikeassa. On ainakin Suomen valtion tapauksessa kyse varsin rajatusta ryhmästä henkilöitä, jotka tällaisten rikosten takia voisivat menettää Suomen kansalaisuuden, mutta toisaalta sen jälkeen, mitä on Syyriassa ja Irakissa tapahtunut vuoden 2014 jälkeen ja niin sanotun vierastaistelijailmiön kasvun jälkeen, kun tuhansia Euroopan kansalaisia on lähtenyt näihin maihin erityisesti Isis-järjestön taistelijoiksi, voi epäillä, että tällaisten tapausten määrä voi kasvaa.
Lakiehdotuksen mukainen sääntely, niin kuin totesin, on merkittävä erityisesti periaatteellisesti. Lukumäärällisesti ei voi olla tällä hetkellä puhekaan suuresta ryhmästä, mutta se periaatteellinen muutos Suomen kansalaisuuslainsäädäntöön, että ylipäätään kansalaisuuden voi menettää toisin kuin aikaisemmin silläkin perusteella, että tekee tällaisia rikoksia, on merkittävä. Aikaisemmin tosiaan kansalaisuuden menettäminen oli vain sillä perusteella, että henkilön ei olisi alun perinkään lain mukaan pitänyt kansalaisuutta saada.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan ottaa kantaa tähän esitykseen osittain liittyvään ajankohtaiseen tilanteeseen. Tiedämme, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on esittänyt Suomelle ja monelle muullekin Euroopan maalle, että meidän tulisi ottaa heidän, Yhdysvaltain ja heidän liittolaistensa, vangitsemiaan epäiltyjä Isis-taistelijoita Eurooppaan, jäsenvaltioihimme, ja mahdollisesti sitten tuomita heidät täällä meidän oikeuskäsittelymme mukaan. Nähdäkseni Ruotsin hallitus on tässä toiminut viisaasti, kun on selvästi ilmaissut, että ei ole lähtökohtaista halua Ruotsilla näitä taistelijoita ottaa vastaan, ja näkisin, että Suomenkin olisi perusteltua toimia samalla tavalla. Näyttää siltä, että jonkin verran tässä nyt ristivetoa on. Esimerkiksi Ranska on sanonut tietyn määrän ottavansa näitä henkilöitä vastaan. Eli täysin yhteistä linjaa valitettavasti Euroopan mailta ei tässä suhteessa näytä löytyvän.
Mutta tämäkin lakiesitys on tärkeä periaatteellinen viesti siitä, että tällaisiinkin rikoksiin, kuten terrorismirikoksiin, suhtaudutaan hyvin vakavasti. Ne ovat mitä todennäköisimmin varsinkin Isisin kaltaisten järjestöjen ollessa kyseessä myös meidän perusarvojemme vastaisia. Kun me olemme puhuneet paljon Euroopan unionin jäsenmaiden osalta ja sisällä siitä, kuinka tärkeää on pitää huolta eurooppalaisista perusarvoista, niin tässäkin suhteessa niistä on pidettävä kiinni.
Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, sanon samaa kuin ulkoministeri Timo Soini, että näille henkilöille, jotka ovat Isisin riveihin lähteneet taistelemaan Suomesta ja muualta Euroopasta, ei heru sympatiaa eikä heitä kaivata Eurooppaan takaisin. Ruotsalainen ministeri sanoi aivan oikein, että heidät pitää joko tuomita siellä tai heidät pitää tuomita täällä mutta joka tapauksessa pitää oikeuskäytännön toimia ja näiden henkilöiden saada asianmukainen tuomio.