Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken kuulimme, Suomessa on noin 330 000 työtöntä. Samaan aikaan ensimmäisen seitsemän viikon aikana tänä vuonna tuli lähes 500 konkurssia. Lähes 30 vuotta sitten viimeksi oli näin synkkä kausi. Samaan aikaan meillä on tuottavuus laskenut ja arvonnousua ei tapahdu. Jopa työ- ja elinkeinoministeriön johtavan virkamiehen mukaan olemme osittain vajonneet lamaan, ja tämä on tietysti epäonnistuminen hallitukselle tässä kohti. Tämä ei ole pelottelua, vaan nämä ovat faktoja, joita on tapahtunut. 

Huolestuttavaa tässä tilanteessa on se, että nyt tuoreimman yritysten pk-barometrin mukaan yritykset tulevat vähentämään investointeja tässä tilanteessa, ja merkittävin muutos tapahtuu rahoituksen saatavuudessa, eli 43 prosenttia kertoo rahoituksen heikentyneen. Nyt kysynkin: Hallitus on muuttamassa pk-yrityksien rahoittamista Finnveran osalta, [Puhemies koputtaa] eli siellä ollaan luopumassa nyt siitä, että se kehittäisi nimenomaan keskisuuria ja pieniä yrityksiä ja myös alueellista painotusta. Miksi näin yrityksille, [Puhemies koputtaa] jotka eniten työllistävät Suomessa? 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lintilän puheenvuorossa oli lukuisia erikoisia väitteitä. Yksi oli se, että Suomi olisi vajonnut lamaan. Suomihan kyllä on ollut lamassa, mutta itse asiassa nythän on näkyvissä varsin paljonkin myönteisiä merkkejä, ja teknisesti ottaen nimenomaisesti emme ole lamassa, päinvastoin. Itse asiassa meillä on paljon sellaisia merkkejä, jotka viittaavat varsin myönteiseen kehitykseen. 

On totta, että meillä pk-yrityksillä on ollut erinäisiä vaikeuksia rahoituksen saamisessa, ja nämä on tiedostettu monella eri tavalla. Sen takiahan meillä uudistetaan itse asiassa rahoituskenttää hyvin monesta eri suunnasta. Meillä ollaan piakkoin tuomassa eduskuntaan päin Finnvera-lainsäädännön uudistamista, jossa myöskin pyritään joustavoittamaan määrättyjä asioita. Yhtäältä meillä on uudistettu Teollisuussijoituksen investointistrategiaa, jossa mahdollistetaan nimenomaisesti suoria sijoituksia yrityksiin. Business Finlandin kautta kanavoidaan tutkimus- ja kehitysrahoitusta yrityksille. Itse asiassa nämä toimenpiteet ovat nimenomaisesti sellaisia, jotka auttavat myös sillä rahoituspuolella yrityksiä. 

Arvoisa herra puhemies! Työttömyystilastot näyttävät tosiaan aivan hirvittäviltä Suomessa, ja meillä on valtava määrä työttömiä, satojatuhansia työttömiä. Kun kuuntelin tuota elinkeinoministerin puhetta, niin huomasin taas, jälleen kerran sen, että hallitus taitaa elää eri todellisuudessa kuin tavalliset suomalaiset. 

Arvoisa puhemies! Iso ongelma on ollut tällä vaalikaudella se, että veronkorotuksilla ollaan syvennetty vielä tätä työttömyystilannetta ja erittäin heikkoa taloudellista tilannetta. 

Arvoisa puhemies! Kun nyt ollaan hallituskauden puolivälissä, niin voidaan todeta, hyvä hallitus, että teidän talouspolitiikkanne on epäonnistunut, hallitus on epäonnistunut. Kerrataanpa muutamia veronkorotuspäätöksiä, joilla Suomi on päässyt Euroopan verotusasteella aivan ykköstilalle: alvin himokorottaminen, yleinen alvi, alempien alv-kantojen nostaminen, [Jani Mäkelä: Hyväksyitte käytännössä sen! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] kaikista pahimpana lääkkeiden arvonlisäverotuksen korottaminen, [Puhemies koputtaa] ja työllisyyden kannalta ehkä synkin päätös on ollut tämä kotitalousvähennyksen leikkaaminen, todella hölmö päätös, tuhansia työpaikkoja meni. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei menetetty!] Kokoomus rikkoi oman vaalilupauksensa, kokoomuspuolue lupasi parantaa kotitalousvähennystä. [Puhemies: Kysymys!] 

Kysynkin nyt valtiovarainministeri Purralta: aiotteko te kehittää kotitalousvähennystä, vai aiotteko huonontaa sitä lisää? 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja unohtaa nyt sen syyn, minkä takia me olemme joutuneet tekemään niitä sopeuttamistoimia, sekä suoria menoleikkauksia erityisesti sinne käyttötalouspuolelle että myös valitettavasti veronkorotuksia. Se johtuu siitä, että me korjaamme julkista taloutta, ja käytännössä jokaisella kyselytunnilla me tavalla tai toisella tätä aihepiiriä käsittelemme. 

Samaan aikaan olen monissa keskustapuolueen ehdotuksissa huomannut, että te ainakin puheissa, ainakin välillä, olette kantaneet huolta myös samasta julkisen talouden tilasta ja valtion voimakkaasta velkaantumisesta. Niinpä te olette esimerkiksi vastuullisesti esittäneet omissa vaihtoehdoissanne aika tavalla samanlaisia veronkorotuksia kuin tämä hallitus. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Jos katsotaan sitä kokonaisuutta veronkorotusten suhteen, niin tällä hallituskaudella tähänkään mennessä kokonaisveroaste ei näillä meidän toimillamme nouse, mutta kyllä, olemme joutuneet tekemään myös tulopuoleen sopeutusta. 

Arvoisa puhemies! Viesti kentältä kuuluu: Yritykset Suomessa odottavat ympäristölupia jopa seitsemän vuotta. Yritykset eivät saa rahoitusta, vaikka hankkeet ovat kannattavia. Yritykset tekevät valtavan työn byrokratian eteen. Yritykset ovat loputtoman väsyneitä siihen, että niiden pitää täyttää jos jonkinlaista viranomaisselvitystä sen sijaan, että voisivat keskittyä yritystoimintansa harjoittamiseen. 

Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä luvituksesta pitää tehdä Suomen kilpailukykytekijä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ai nyt vasta!] Tavoitteeksi pitää asettaa, että Suomessa on Euroopan nopein luvitus — siis nopein luvitus — vaalikauden loppuun mennessä. Kysyn pääministerin sijaiselta, valtiovarainministeri Purralta: Onko hallitus valmis tarttumaan tähän? Oletteko valmiita tekemään tarvittavat muutokset sääntelyyn ja toimintatapoihin, jotta voimme olla nopeimman luvituksen maa Euroopassa? [Eduskunnasta: Edustaja Mehtälältä hyvä kysymys! — Välihuutoja]  

Puhemies! Kysymys oli luvituksesta, ja kyllä, olemme paitsi purkaneet edellisen hallituskauden aikana syntynyttä lisäsääntelyä myös teemme merkittäviä toimia siihen, että saamme sujuvoitettua niin ympäristöluvitusta kuin sitä kaupungeissa ja kunnissa tapahtuvaa muuta luvitusta, esimerkiksi rakentamisluvitusta.  

Meillä on toivottavasti lähiaikoina tulossa hallituksen esitys tästä lupa- ja valvontavirastosta, jossa myös ympäristöluvituksen näkökulmasta tarkoitus on, että sujuvoitamme prosessia, luomme sen ennakoitavaksi ja päästään ikään kuin tämmöisen yhden luukun palvelumalliin, jossa yrityksen näkökulmasta siis saadaan yhdessä prosessissa samat asiat käsiteltyä ja täten myös parannettua sitä ennakoitavuutta. Ja kyllä, tässä on iso työ tehtävänä, sillä meillä on tässä maassa paljon viranomaisia, jotka näitä hankkeita käsittelevät, ja tällä hetkellä se kenttä on hyvinkin moninainen.  

Tähän lakiesitykseen sisältyy myös ympäristöluvituksen näkökulmasta monia muutoksia. Toivottavasti pääsemme tämän pian tuomaan tänne. Mutta kyllä me teemme [Puhemies koputtaa] kaikkemme sen eteen, että luvitus on ennakoitavaa, sujuvaa ja nopeaa. [Eduskunnasta: Toisin kuin keskusta!]