Arvoisa puhemies! Putinin Venäjän hyytävä hyökkäys Ukrainassa jatkuu, ja sodan pitkittyessä ja raaistuessa myös humanitaarinen kriisi syvenee hetki hetkeltä. Siitä kärsivät lapset, naiset, vammaiset henkilöt — he, jotka ovat jo valmiiksi olleet haavoittuvassa asemassa. 

Moni meistä on nähnyt kuvia metroasemalla syntyneistä lapsista, tuhon alle jääneistä päiväkodeista ja vastasyntyneistä, joita hoidetaan itsekyhätyissä pommisuojissa. Unicefin mukaan sota koskettaa kaikkia Ukrainan seitsemää ja puolta miljoonaa lasta. YK:n väestörahasto UNFPAn mukaan esimerkiksi Harkovassa on hyökkäyksen aikana syntynyt jo sata lasta ja 80 000 naista tulee synnyttämään seuraavien kolmen kuukauden aikana, moni heistä ilman terveydenhoidon apua, turvaa ja hygieniatasoa. Kysynkin ministeri Skinnarilta: miten Suomi aikoo tukea humanitaarisia järjestöjä siinä työssä, jossa he auttavat ukrainalaisia lapsia ja perheitä tässä tilanteessa? 

Arvoisa puhemies! Suomi teki välittömästi sinä päivänä, kun Venäjä hyökkäsi, yli kahdeksan miljoonan euron tukipäätöksen, ja Suomen painopiste on ehdottomasti naiset, lapset, tytöt ja vammaiset henkilöt. Tilanne on kuitenkin erittäin vaikea, ja suurin huolemme on juuri se avun perillepääsy, se, miten konfliktitilanteessa saamme todella avun perille. Muun muassa jo tulevana viikonloppuna me kehitysministerit kokoonnumme Ranskassa pohtimaan sitä, miten Euroopan unionin maat pystyvät yhdessä YK-järjestöjen, Punaisen Ristin ja kaiken kaikkiaan koko kansainvälisen yhteisön puolesta tekemään enemmän. Siinäkin mielessä Euroopan unioni ja nämä Suomen painopisteet — eli naiset, tytöt ja vammaiset — ovat niitä asioita, mitä tulen itse painottamaan myös tulevana viikonloppuna Ranskan kokouksessa.