Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyyn tullut esitys koskee suurten ja kansainvälisten konsernien minimiverotusta. Sen tavoitteena on estää se, että kansainväliset suuryritykset siirtävät voittojaan matalan verotuksen maihin ja välttyvät verojen maksulta. Kyse ei siis ole pk-yrityksistä tai tavallisten suomalaisten verotuksesta, vaan merkittävistä kansainvälisistä toimijoista. Suomi ei voi olla tässä kehityksessä sivussa.  

Arvoisa puhemies! Lakiesityksen pääasia on hyvin yksinkertainen: pidämme Suomen minimiverolain ajan tasalla, jotta se vastaa niitä sääntöjä ja tarkennuksia, joita kansainvälisesti on yhteisesti hyväksytty viime vuosina. Jos näin ei tehtäisi, Suomi ei enää täyttäisi kansainvälisesti yhdessä sovittuja kriteereitä. Se pahimmillaan tarkoittaisi sitä, että suomalaisiin konserneihin voitaisiin soveltaa päällekkäisesti muiden maiden minimiveroja Suomen oman sääntelyn lisäksi. Se ei olisi yrittäjiemme etu eikä siten myöskään meidän suomalaisten etu. Emme kaipaa lisää byrokratiaa, kustannuksia ja epävarmuutta. Siksi myös valtiovarainvaliokunta on pitänyt esityksiä välttämättöminä ja tarkoituksenmukaisina.  

Arvoisa puhemies! Tässä kokonaisuudessa on paljon hyvää:  

Ensinnäkin konserneille annetaan mahdollisuus hakea Verohallinnolta ennakkoratkaisua minimiveron soveltamisesta. Tämä lisää oikeusvarmuutta ja vähentää riskiä kansainvälisistä tulkintaeroista.  

Toiseksi lakiin lisätään veronkiertosäännös. Tämä ei kohdistu tavallisiin yritysjärjestelyihin vaan niihin tilanteisiin, joissa konserni pyrkii selvästi kiertämään minimiverotusta luomalla keinotekoisia järjestelyitä.  

Kolmanneksi laki täydentyy uusilla niin sanotuilla olettamasäännöksillä. Nämä ovat kansainvälisesti sovittuja helpotuksia ja teknisiä sääntöjä, joita yritys voi halutessaan soveltaa. Niiden tarkoitus on yksinkertaistaa laskentaa ja varmistaa, että konserneja ei veroteta kahteen kertaan eri maissa. Näin on selvää, että tämän kokonaisuuden myötä Suomi säilyy kilpailukykyisenä sijoittumisvaihtoehtona kansainvälisille yrityksille.  

Arvoisa puhemies! Lyhyesti sanottuna tällä lailla varmistamme, että Suomi toimii kansainvälisen veroyhteistyön mukaisesti, suomalaiset konsernit välttyvät päällekkäiseltä verotukselta, ja veronkiertoon voidaan puuttua nopeasti ja selkeästi. Tämä on ehkä jonkun mielestä tekninen uudistus, mutta samalla erittäin tärkeä. Tämä kokonaisuus vahvistaa reilua verojärjestelmää ja ehkäisee haitallista verokilpailua. Siksi valtiovarainvaliokunta on tehnyt esityksen parissa huolellista työtä ja koonnut siitä muutosten myötä hyvän kokonaisuuden, joka tukee Suomen taloutta tässä ajassa. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.  

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on paljon hyviä asioita, mutta pari yksityiskohtaa herättää kysymyksiä liittyen lainsäädäntövallan siirtymisestä kansallisilta eduskunnilta ja EU:lta OECD:lle. Finnwatch on asiantuntijakuulemisessa huomauttanut, että jos jäsenmaiden katsotaan olevan velvoitettuja päivittämään lainsäädäntöään OECD:ssä virkamiestasolla neuvoteltujen muutosten perusteella, sen voidaan nähdä kaventavan eduskunnan lainsäädäntövaltaa ja olevan ristiriidassa normaalien edustuksellisen demokratian lainsäädäntöprosessien kanssa. Kyse ei ole ainoastaan pienestä tähän sääntelyyn liittyvästä yksityiskohdasta vaan koko minimiverokokonaisuutta olennaisesti muuttavista uusista säännöksistä, joita on hyvin vaikea pitää EU:n tai Suomen edun mukaisina. 

Arvoisa puhemies! Tästä johdosta teen vastalauseen mukaiset lausumaehdotukset. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä vihreiden ja vasemmistoliiton vastalause, mikä tähän on tehty, mitä edustaja Pitko tuossa just edellä kuvasi, niin minun näkemykseni — tietysti nyt vähän maallikko olen — mutta tässä annetaan jotenkin hieman sellainen kuva, että Suomi olisi tässä nyt jotenkin luovuttamassa lainsäädäntövaltaansa OECD:lle, kun todellisuudessa kyse on enemmänkin EU-direktiivin toimeenpanosta ja kansainvälisestä järjestelmästä, johon Suomi on jo aikaisemmin sitoutunut. Elikkä siis, jos nyt ymmärrän oikein, niin jos nämä päivitykset jätettäisiin tekemättä, seurauksena ei olisi suurempi kansallinen liikkumavara vaan päinvastoin se, että muitten maitten säännöt ja erilaiset tulkinnat alkaisivat käytännössä ohjata näitä meidän suomalaisia konserniyksiköitämme. 

Sitten lisäksi vielä on hyvä huomata, että juuri tässä hallituksen esityksessä tehdään myös näitä kansallisia ratkaisuja. Eli tämä ennakkoratkaisumenettely, mitä ilmeisesti edustaja Hänninen ensin kuvasi, se parantaa tätä oikeusvarmuutta, ja myöskin tämä veronkiertosäännös torjuu tämmöistä aggressiivista verosuunnittelua. Eli jos nyt olen ihan oikein ymmärtänyt, niin jos joku puolustaa tätä reilua veropohjaa ja suomalaisen veronmaksajan asemaa, niin se on nimenomaan tämä hallituksen esitys eikä vastalause. Mutta jos olen ymmärtänyt väärin, niin edustaja Hopsu seuraavassa puheenvuorossaan sitten korjaa näitä ehkä erheellisiä näkemyksiä. 

Arvoisa puhemies! Ajattelin kuitenkin vain kannattaa edustaja Pitkon tekemiä esityksiä tässä kohtaa. En ole valiokunnan käsittelyyn itse osallistunut, joten annan asiantuntijoiden vastata Eerolan hyviin kysymyksiin. 

Arvoisa puhemies! Haluan huomauttaa edustaja Eerolalle, että emme esitä tämän hallituksen esityksen hylkäämistä. Esitämme tähän kahta lausumaa, jotka katsovat tulevaisuuteen. Voin tässä ne toki myös lukea, jotta ei kenellekään jää sellaista epäselvyyttä.  

Ensimmäinen lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto pyrkii EU-vaikuttamisessa varmistamaan, ettei eduskunnan ja EU:n lainsäädäntövaltaa kavenneta minimiverodirektiivin tulkinnoilla OECD:n hyväksi.” 

Ja toinen lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi, mitä muutostarpeita minimiverosäännösten muutokset aiheuttavat kansalliseen verolainsäädäntöön Suomen veropohjan suojelemiseksi.” [Juho Eerola: Tämä selkiyttää!]