Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys laiksi työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta, juridisesti varsin monimutkainenkin esitys, mutta meillä on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sitä seikkaperäisesti käsitelty, ja esittelen nyt tiiviisti yksimielisen mietintömme ja teen joitakin nostoja siitä.
Työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin, täytäntöönpanodirektiivin, tarkoituksena on tehostaa lähetettyjen työntekijöiden direktiivin noudattamista ja estää siten väärinkäytöksiä, joita tapahtuu työntekijöiden työhön toiseen jäsenvaltioon lähettämisen yhteydessä. Suomessa tämä täytäntöönpanodirektiivi on kansallisesti täytäntöönpantu lailla työntekijöiden lähettämisestä eli niin sanotulla lähetettyjen lailla. Taustalla on sellainen tilanne, että komissio on käynnistänyt Suomea vastaan rikkomusmenettelyt, jotka koskevat työntekijöiden lähettämistä koskevan täytäntöönpanodirektiivin ja myös tieliikenteen liikkuvuuspakettia koskevan direktiivin kansallista toimeenpanoa. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetuilla muutoksilla laki vastaisi jatkossa paremmin näiden kyseisten direktiivien vaatimuksia.
Näillä muutoksilla muun muassa kumotaan joitakin velvoitteita, muutetaan lähettävän yrityksen edustajan kelpoisuusvaatimuksia ja lähettämisilmoituksessa edellytettäviä tietoja, tehostetaan valvontaedellytyksiä ja lisätään muun muassa säännös vastatoimien kiellosta ja kiellon rikkomisesta seuraamuksena vahingonkorvausvelvollisuus. Näillä lisäyksillä turvattaisiin lähetetyn työntekijän oikeus vaatia lainmukaisia oikeuksia itselleen.
Muutosehdotukset ovat perusteltuja komission esittämien vaatimusten ja EU-säädösten puutteellisen implementoinnin näkökulmasta, ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä ja tarpeellisena saattaa lähetettyjä työntekijöitä koskeva kansallinen sääntely pikaisesti vastaamaan täytäntöönpanodirektiivin vaatimuksia ja kannattaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutamin huomautuksin ja myös muutamin muutosehdotuksin, jotka lyhyesti esittelen.
Ensimmäinen koskee suojelua epäasialliselta kohtelulta: Direktiivin mukaan jäsenvaltioissa on oltava käytössä tehokkaita menettelyjä, joiden avulla lähetetyt työntekijät voivat puolustaa oikeuksiaan myös sen valtion alueella, jonne työntekijä on ollut lähetettynä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että tasa-arvolain tarkoittamaa syrjintää epäilevällä lähetetyllä työntekijällä tulee olla mahdollisuus pyytää työnantajalta selvitystä tämän menettelystä tasa-arvolain 10 §:ssä säädetyn tavoin, ja ehdottaa, että pykälän 3 momenttiin lisätään viittaus myös tähän tasa-arvolain 10 §:ään.
Toinen kokonaisuus koskee vastatoimien kieltoa ja säännöksen pakottavuutta. Valiokunta toteaa, että pelkästään se, että työntekijä ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen tai johonkin muuhun viranomaiseen saadakseen näitä laissa säädettyjä oikeuksia, ei välttämättä vielä tarkoita pykälässä tarkoitettuihin oikeudellisiin tai hallinnollisiin menettelyihin ryhtymistä. Valiokunnan mielestä lähetetyn työntekijän tulee voida olla yhteydessä viranomaiseen turvallisesti jo ennen menettelyihin ryhtymistä, ihan samalla tavalla kuin Suomessa kansalliset työntekijät voivat tehdä. Tähän liittyen valiokunta ehdottaa, että termin ”ryhtyä” sijasta kyseisessä säännöksessä käytettäisiin termiä ”käynnistää”. Lisäksi valiokunta ehdottaa säännöstä tarkennettavaksi siten, että myös lähetetyn työntekijän yhteydenotto viranomaiseen on toimi, jota suojataan säännöksen perusteella, eli pitää voida olla yhteydessä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tähdentää, että täytäntöönpanodirektiivin tarkoituksena on puuttua epäkohtiin, jotka ovat juuri lähetettyjen työntekijöiden työoloille ja kohtelulle tyypillisiä ja kaipaavat korjausta oikeussääntöjen tasolla. Valiokunta pitää tärkeänä, että lähetetyillä työntekijöillä on käytettävissä tehokkaat ja selkeät oikeussuojakeinot.
Kolmas kohta on vahingonkorvausvastuun peruste. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että vahingonkorvauksen ala ja säännöksen tulkinnanvaraisuus aiheuttavat epäselvyyttä sen suhteen, mitä vahinkoja työsuhteen perusteella tulee korvattavaksi lähetetylle työntekijälle vastatoimen kiellon rikkomisesta.
Tällaiset huomiot siis valiokunnalta tähän hallituksen esitykseen. Valiokunta ehdottaa säännökseen muutoksia, jotka ilmenevät yksityiskohtaisista perusteluista. Tämä mietintö oli siis työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa yksimielinen, ja se on tärkeää saada eteenpäin.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Viitala.