Arvoisa rouva puhemies! EU:ssa on ollut tähän mennessä käytössä niin sanottu Dublin-asetus, joka tarkoittaa siis sitä, että turvapaikanhakijan hakemus käsitellään siinä maassa, jossa hän ylittää EU:n ulkorajan. Nyt kuitenkin tuota Dublin-asetusta ollaan muuttamassa ja neuvotteluissa on ollut esillä muun muassa sellainen malli, jossa EU-mailla olisi ensinnäkin kiintiö näistä turvapaikanhakijoista, ja sitten jos tuo kiintiö ylittyy, niin automaattisella laskentamekanismilla siirretään turvapaikanhakijoita maasta toiseen. Näistä vastaanottamisista kieltäytyvät maat saattaisivat päästä pälkähästä sillä, että he maksaisivat taloudellista tukea niille maille, jotka ottavat vastaan turvapaikanhakijoita. Mikäli neuvotteluissa ei päästä tästä yksimielisyyteen, niin todennäköisesti tämä päätös tullaan tekemään määräenemmistöllä. 

Suomen hallituksen kanta on tähän mennessä käsittääkseni ollut se, että vapaaehtoisesti otetaan vastaan turvapaikanhakijoita mutta automaattiseen jakomekanismiin ei olla oltu halukkaita menemään. Haluaisin kuulla, mikä on hallituksen kanta tällä hetkellä tähän asiaan. 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sen asetuksen on tarkoitus pyrkiä säätämään EU:ssa uudesta turvapaikkajärjestelmästä. Sen päätarkoitus on sinänsä erittäin terve eli se, että Dublin-sääntö nimenomaan saataisiin toimimaan. 2015—2016 kriisissähän näin ei valitettavasti tapahtunut. Siitä, minkälainen malli mahdollisesti tänä vuonna pyritään neuvostossa sopimaan, ei ole vielä selvyyttä. Olin viime torstaina ministerineuvostossa, jossa tilannekatsaus käytiin maahanmuuttotilanteesta, mutta kompromissiesityksiä väännetään ja mietitään. Meidän kannaltamme oleellista on nimenomaan se, että Dublin-sääntö saataisiin toimimaan paremmin ja että maahanmuuttotilanteeseen pystytään Euroopassa vastaamaan järjestyneesti yhteistyössä kaaoksen ja sooloilun sijaan. 

Aivan oleellinen kysymys, jonka myös olemme tuoneet kyllä esiin, on se, että EU:n täytyy olla myös osa ratkaisua siihen akuuttiin tilanteeseen, jossa taakkaa kantaneet maat, kuten Suomi, ovat, [Puhemies koputtaa] eli nimenomaan kielteisen päätöksen saaneiden palauttamiskysymykseen, ja tämä täytyy pystyä ratkaisemaan myös tässä yhteydessä. 

Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit eivät ole suuressa valiokunnassa näitä automaattisia malleja tukeneet sen tähden, että sillähän on ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa kiihdyttävä vaikutus. Sen sijaan olemme ihmetelleet sitä, minkä tähden ei enemmän puhuta siitä, että olisi järkevää ottaa pakolaisia suoraan pakolaisleireiltä. [Ben Zyskowicz: Siitähän ministeri puhui!] Olisinkin kysynyt ministeriltä: Onko EU:n pöydissä ollut tämä vaihtoehto esillä? Minkä tähden ollaan viemässä sellaista automaattista niin sanottua taakanjako- tai vastuunjakomallia eteenpäin, joka todellakin entisestään pahentaa näitten hädänalaisten ihmisten asemaa ja jolla ei tätä kriisiä tulla varmastikaan millään tavoin ratkaisemaan? 

On ollut puhetta siitä, että pyritään. Kaikki ovat periaatteessa sitä mieltä, että pitäisi pystyä siirtämään enemmän kiintiöpakolaisia eli siirtyä hädänalaisimpien ottamiseen suoraan leireiltä niin, että on ensin varmistuttu, mikä on henkilöiden tilanne, ja sitten otetaan tänne. Nykyinen järjestelmähän perustuu salakuljetukseen [Sari Essayah: Juuri näin!] ja tuottaa loppuvaiheessa satojatuhansia ihmisiä, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen eivätkä [Eva Biaudet: Ehkä se ei ihan ole se pääsyy!] helpolla siirry takaisin, mikä ei ehdottomastikaan ole se ideaalitapaus tilanteesta. Haaste on tietysti se, että myöskin tämä kiintiöpakolaisuutta painottava järjestelmä edellyttäisi nimenomaan sitä, että me pystymme Euroopassa sopimaan myös yhdessä siitä, miten toimimme — se on tietysti haasteellista — ja pystyisimme sitoutumaan laajemmalla joukolla. Ei Suomi yksin voi lähteä pelastamaan kiintiöpakolaisjärjestelmää moninkertaisena määränä, mutta jos me pystymme Euroopassa yhdessä siihen sitoutumaan, niin silloin tässä olisi paljon enemmän järkeä. 

Mutta kuten sanottu, sen mallin yksityiskohdat, velvoittavuudet ovat auki. Me tietysti hallituksena pyrimme tässä Suomen kansallisen edun turvaavaan ratkaisuun ja otamme kantaa pakettiin sitä myöten, kun se alkaa hahmottua.