Ärade talman! Ukraina behöver allt stöd i dessa tider, och Finland har svarat på Rysslands avskyvärda agerande och gjort det framför allt som en del av Europeiska unionen. Samtidigt är och förblir Sverige vår närmaste vän, det grannland som vi har mest fördjupat samarbete med. Det säkerhetspolitiska läget har förändrats i grunden men det här samarbetet består och ska ständigt utvecklas, precis som det nordiska samarbetet i stort. 

Arvoisa puhemies! Ukrainan tuen tarve on valtava, ja humanitäärisen avun tarve tulee vain korostumaan kriisin jatkuessa. Suomi on vastannut Venäjän hyökkäyssotatoimiin osana Euroopan unionia ja tarjonnut apua myös itsenäisesti. Suomella ja muilla Pohjoismailla on ollut jo pitkään toimivaa yhteistyötä, mutta erityisesti Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä yhteistyötä on syvennetty viime vuosien ajan erityisesti puolustuksen saralla. Kysynkin puolustusministeri Kaikkoselta: Miten Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön sujuvuus toimii uudessa tilanteessa ja turvataan myös jatkossa? Ja pitäisikö kahdenvälistä yhteistyötä laajentaa koskemaan myös humanitääristä apua kriisitilanteissa? 

Arvoisa puhemies! Olemme todella tiivistäneet kumppanuuksia viime vuosien aikana, ja voin sanoa, että Venäjän hyökkäyksen alettua tämä yhteistyön merkitys korostuu, ja sitä olemme edelleen tiivistäneet ja tiivistämässä. Olemme sopineet, että tiivistämme yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa mutta myös Ruotsin kanssa, mihin viittasitte, ja samoin pohjoismainen yhteistyö on hyvin aktiivista. Voin sanoa, että ruotsalaisen kollegani Peter Hultqvistin kanssa olen tavannut viitisenkymmentä kertaa tämän ministerikauden aikana, ja kriisin alettua olemme olleet vielä puhelinyhteydessä lähes päivittäin. Viimeksi maanantaina ruotsalaiset olivat täällä päivänä, jolloin meillä oli yhteinen harjoitus. 

Eli yhteistyö on erittäin tiivistä, ja käymme keskustelua myös siitä, miten voisimme edelleen tiivistää tätä yhteistyötä. Siinä on muutamia ajatuksia olemassa. Uskon, että tulemme ottamaan uusia askelia tällä rintamalla edelleenkin. 

Tuo humanitäärinen apu on ehkä enemmän ministeri Haaviston toimialaa, mutta sielläkin voi aivan hyvin olla mahdollisuuksia. 

Arvoisa puhemies! Venäläisten Suomesta ostamien kiinteistöjen määrä on kasvanut rajusti viime vuosina. Vuonna 20 kauppoja syntyi noin 120, viime vuonna noin 215 ja tänä vuonna tammi—helmikuussa yli 50. Tahti varmasti on nyt hidastunut, mutta se on ollut kiihtyvä näihin päiviin asti. Vaikka suurin osa näistä kaupoista on varmasti ihan tavallisten suomalaisten ja venäläisten normaalia kaupankäyntiä, tiedossa on kuitenkin tapauksia, jotka herättävät kysymyksiä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Maanomistus esimerkiksi Fingridin sähköverkon lähistöltä, sotilaslentokenttien lähistöltä ja puolustusvoimien harjoitusalueiden likeltä voi altistaa meidät hybridiuhille. 

Kysyisinkin hallitukselta: Aiotteko ryhtyä toimiin, joilla pidetään huolta siitä, etteivät kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeät maa-alueet päädy Putinin hallinnon tai hänen lähipiirinsä haltuun? Pitäisikö mahdollistaa jo tehtyjen maakauppojen purkaminen joiltain osin tai myytyjen maa-alueiden pakkolunastaminen kansallisen turvallisuuden nimissä? 

Arvoisa puhemies! Meillä on tuoreehko lainsäädäntö, joka säätelee näitä maakauppoja, ja meillä on näin ollen entistä paremmat työkalut puuttua epäilyttävään toimintaan, ja uskon, että lainsäädännön olemassaolo sinällään jo ennaltaehkäisee haitallista toimintaa. Viranomaiset seuraavat hyvin tarkasti näinä aikoina — toki muutenkin, mutta ehkä alleviivaten näinä aikoina — onko jotakin sellaista epäilyttävää toimintaa, mihin pitäisi puuttua, ja olen kyllä aika luottavainen, että puututaan kyllä, jos aihetta on. 

Eduskunnan valiokunnalle on toimitettu selvitys tämän lainsäädännön toimivuudesta viime vuoden lopulla, ja siinä on todettu joitakin parantamisen paikkoja. Lainsäädäntö voisi olla vielä hieman tiiviimpi, ja olen käynnistänyt lainsäädännön uudistamishankkeen, jossa edelleen tiivistetään ja tilkitään mahdollisia porsaanreikiä, mitä nykyisessä lainsäädännössä on. 

Arvoisa herra puhemies! Yleisradion teettämä tuore kysely kertoo, että enemmistö suomalaisista, 62 prosenttia, kannattaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Tämä on historiallista ja selkeä ja kirkas viesti. Kysyn: mitä ajatuksia tämä on herättänyt hallituksen piirissä, ja koska eduskunnalle annetaan aiheeseen liittyvä selonteko? 

Arvoisa puhemies! On aivan selvä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt paitsi huolta suomalaisissa myöskin ajatuksen siitä, miten meidän puolustuksemme vastaavassa tilanteessa toimisi, ja myöskin kysymyksen siitä, että jos asevalikoimaan lisätään vaarallisia kemiallisia aseita tai ydinaseita, mitä se merkitsisi sellaisen maan turvallisuudelle, joka joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Tämä on hyvää ja tärkeää keskustelua, jota Suomessa nyt käydään. 

Tämänkin vuoksi hallitus on aloittanut selontekoprosessin — olemme jo ensimmäiset tapaamisemme pitäneet. On myöskin meidän valmiusasioitamme lisäävä työryhmä ja huoltovarmuuteen keskittyvää työtä hallituksen piirissä. Noin kolme viikkoa tulemme tekemään tätä työtä, ja sitten huhtikuun alussa tämä tuotos, aika tiivis sellainen, tullaan antamaan eduskunnalle, ja sen jälkeen valiokunnilla — kaikilla valiokunnilla toivottavasti — on mahdollisuus käydä näistä teemoista keskustelua. Tämä on tärkeää keskustelua, ja on tärkeää, että siinä on eduskunta mukana.  

Kunnioitettu puhemies! Kysymykseni koskee budjettia ja käytännössä sitä, että meillä on kaksi vanhenevaa valvontalentokonetta ja niillä ei ole tilausvaltuuksia eikä budjettia ja niiden käyttöikä tulee vuonna 2025 täyteen, eli ne todellakin pitäisi nopeasti uusia. Aiotteko nyt tässä tulevassa uudessa lisäbudjetissa — näin kainosti toivon toki — näille valvontalentokoneille sinne tilausvaltuuden myöntää ja myöskin budjetin? 

Lopuksi totean vielä, kun tässä hiukan on aikaa, niin me on havaittu, että maanpuolustukseen vaaditaan uusia kyvykkyyksiä. Niitä täytyy kyetä kehittämään yhdessä myöskin meidän yliopistojen ja teknologiateollisuuden kanssa. Miten tämä otetaan huomioon sitten tulevissa budjeteissa myöskin? 

Arvoisa puhemies! Tämänkin kyselytunnin aikana useat teemat liittyen tähän Suomen kokonaisturvallisuuteen ovat olleet semmoisia aihepiirejä, joiden yhteydessä on myös hintalappu. Ja nyt tänään tuoreimmillaan tämän varautumisen ministerityöryhmän kokouksessa olemme tehneet linjauksen maatalouden, siis suomalaisen kotimaisen ruoan, varmistamisesta ja maatalouden hätäapupaketista, 300 miljoonan euron sitoumuksesta. Se ei toki yksin riitä, vaan myös markkinoiden on toimittava. Nyt lähiaikoina on tarkasteltava, onko tehtävä ylimääräinen lisätalousarvio. Normaali aikataulu olisi toukokuu — tehdäänkö sitä jo aiemmin, se on myös mahdollista. Tämä myös tähän aiempaan keskusteluun viitaten, jossa pohdittiin Puolustusvoimien määrärahoja ja muitakin akuutteja menotarpeita. 

Kysymys näistä valvontalentokoneista, joiden tulkitsin liittyvän Rajavartiolaitoksen pyyntöihin, oli erityisen tarkassa keskustelussa, kun tapasimme kahdenvälisissä neuvotteluissa sisäministeriön kanssa. Siinä yhteydessä toivoin tämän keskustelun jälkeen, [Puhemies koputtaa] että Rajavartiolaitos toimittaisi valtiovarainministeriölle tarkan arvion siitä, miten akuutti tuo tarve on, mikä hyöty näistä koneista olisi — ja kyllä, olen valmis tarkastelemaan tätä tilausvaltuutta. 

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt monta palloa ilmassa turvallisuuspoliittisesti. On hirmu tärkeää, että kun eduskunnalle nyt tuodaan päätettäväksi kyllä vai ei Natoon ja sitten aika paljon näitä tähän kokonaisturvallisuuteen liittyviä yksittäisiä lainsäädäntöhankkeita maakaupoista, kenties kaksoiskansalaisuudesta, rajaturvallisuudesta ja monista muista, nämä prosessit pysyvät nyt jotenkin selkeinä ja ne esitykset tulevat nopeasti tänne eduskuntaan. Kysymykseni kuuluu: Nyt kun viime päivinä on hieman ollut ilmassa sellaista tästä selonteosta, jonka ydintarkoitus oli kerätä plussia ja miinuksia tästä Nato-ratkaisusta, että nyt sinne tuleekin kaikki mahdolliset asiat, niin voiko ulkoministeri nyt varmistaa ja vakuuttaa eduskunnalle, että siinä kuitenkin pysytään asiassa, itse asiassa Nato-ratkaisussa, sen hyödyissä, kenties haitoissa, [Puhemies koputtaa] ja nämä muut asiat pidetään vähän vähemmällä? 

Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin edustaja Häkkänen sanoi, on monta palloa ilmassa, ja valitettavasti olemme tilanteessa, jossa joudumme katsomaan turvallisuutta hyvin monesta perspektiivistä: huoltovarmuudesta, energiahuollosta ja kaikesta tästä. Näitäkään kysymyksiä ja keskusteluja ei voi välttää. Samaten tämän Nato-kysymyksen ja Nato-yhteistyön lisäksi on harkittava ja katsottava kahdenvälistä yhteistyötä — Ruotsi on täällä mainittu, yhtä lailla Ison-Britannian kanssa ja Yhdysvaltojen kanssa — ja on hyvä, että eduskunta saa näistä ajankohtaisen tilannekuvan, siitä, miten nämä eri yhteistyömuodot tällä hetkellä menevät ja mitä turvallisuutta ne voivat Suomelle tarjota. Taikka se viimeaikainen keskustelu, joka Euroopan unionissa on käyty tämän solidaarisuus-, yhteisvastuulausekkeen 42.7 ympärillä — nämä tulevat kaikki olemaan osa tätä selontekoa. Mutta totta kai Nato-kysymys ja suhteen kehittäminen Natoon ovat siinä fokuksessa. Selontekoa täällä eduskunnassa ymmärtääkseni sitten käsitellään ulkoasiainvaliokunnassa, joka kerää nämä muut elementit siihen, mutta varmasti osaa sitten fokusoitua niihin tärkeisiin elementteihin, joita tässä turvallisuuden kannalta nähdään. Tämä on se tämänhetkinen prosessikuvaus, [Puhemies koputtaa] ja uskon, että se palvelee tätä tarkoitusta, johon viittaatte. 

Arvoisa puhemies! Paljon puhutaan huoltovarmuudesta ja kriisinsietokyvystä. Minä mietin tosi paljon ihmisen kriisinsietokykyä, resilienssiä. Tällä hetkellä hoitoalalla, sote-alalla ylipäänsä, opiskelijat miettivät tulevaisuuttaan. Moni pohtii alan vaihtoa jo opiskeluvaiheessa. Meidän hoitoala ja sote-ala voivat todella huonosti. 

Ministeri Lindén, pandemia takana, hoitajat ja sote-ala voivat jo huonosti, uutta kriisiä pukkaa — miten me pidetään huolta näistä meidän kriittisistä ihmisistä, meidän selkärangasta, ja heidän tulevaisuudestaan? 

Arvoisa puhemies! Todella asian ytimeen menevä kysymys. Meillä on neljän kriisin kokonaisuus: korona, sen aiheuttama hoitovelka, mahdollisesti uhkaava työtaistelu ja sitten Ukrainan kansainvälisestä kriisistä, sodasta siellä, aiheutuvat toimenpiteet. Me olemme hyvin pitkälti nyt riippuvaisia siitä, kuinka meidän hoitohenkilöstö, eri ammattiryhmät siellä, lääkärit jaksavat tässä tilanteessa. Me tuemme tietenkin heitä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tietysti palvelujärjestelmässä itsessään, joka meillä on kuntayhtymäpohjainen, tehdään kehittämistyötä. Meillä on sosiaali- ja terveysministeriön johdolla meneillään monta hanketta, joilla me osaltamme tuemme heitä. Me olemme luoneet semmoisen kokonaisuuden, jolla tätä hanketta johdetaan viiden erityisvastuualueen kautta niin, että siellä ei olla siiloissa erillään toisistaan vaan pyritään saamaan tämä kokonaisuus pysymään erittäin vakaana tässä tilanteessa. Itse rohkaisen tässä meidän henkilökuntaa. Kaikilla tavoilla tuemme heitä ja pyrimme luomaan heille vakaat työolot sinne, [Puhemies koputtaa] jotta tämä asia onnistuu. 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pelkonen kysyi teiltä, ulkoministeri Haavisto, Natosta, ja te vastasitte pohdittavan, miten toimisimme erilaisissa tilanteissa, jos kimppuumme hyökättäisiin. Tämän johdosta haluan sanoa, että minulle Nato-jäsenyys merkitsisi ennen kaikkea pidäkettä, jotta meidän kimppuumme ei hyökättäisi. 

Mutta puhemies, edustaja Kvarnström nosti esiin humanitäärisen avun Ukrainalle, ja siitä haluan kysyä. Ukraina taistelee urheasti olemassaolostaan, ukrainalaiset elämästään. Tuhannet suomalaiset organisoivat, keräävät apua. Lukuisat järjestöt tekevät tätä työtä, vievät myös apua perille. Kysyn samaa, mitä olen kysynyt aikaisemminkin: eikö valtiovalta voisi tässä tilanteessa tehdä enemmän? Puhun siis humanitäärisestä avusta. Eikö valtiovalta voisi vaikka vuokrata kuljetuskoneen ja organisoida sitä kautta järjestäytyneesti tämän kansalaistoiminnan lisäksi apua Ukrainaan, Ukrainan rajoille? 

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeää keskustelua, ja ensinnäkin olen aivan samaa mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa siitä, että suomalainen kansalaisyhteiskunta on näyttänyt tässä voimansa: on pieniä ja suuria toimijoita, ja Ylen valtavan hieno konsertti keräsi kuusi miljoonaa euroa. Tämä osoittaa sen, että tämä teema on hyvin lähellä suomalaisten sydäntä. 

Nyt se apu, jonka valtiovalta voi tässä antaa rahallisen avun lisäksi, jota olemme antaneet, on se, että yritämme auttaa tässä koordinaatiossa. Yritämme tuoda ne Ukrainan hallituksen pyynnit ja Puolan sekä Moldovan hallitusten toivomukset näiden kansalaisjärjestön tietoon ja koordinoida sitä niin, että oikeanlaista apua menee oikeaan paikkaan. Tällaisessa tilanteessa, jossa on valtava auttamisen halu ja paljon yksittäisiä toimijoita, tässä koordinaatiossakin on oma työnsä, ja olemme välittäneet viestejä järjestöille siitä, mitä apua tarkkaan tarvittaisiin — tarvitaanko lääkkeitä, tarvitaanko vaatteita, tarvitaanko suojaa — mikä on tämä keskeinen asia. Ja olemme jo valmistautuneet tietenkin siihen, että jos esimerkiksi näitä sairaala-, lääkintävälinetelttoja, kaikkea tätä tarvitaan enemmän, niin siihenkin on valmiutta. Valitettavasti siellä [Puhemies koputtaa] siviilit ovat edelleen pommitustenkin alla. 

Kiitän, arvoisa puhemies! Turvallisuus puhuttaa nyt jokaista suomalaista. Keskustelimme tuossa perussuomalaisten alkuperäisessä kysymyksessä sisäisestä turvallisuudesta ja rajaturvallisuudesta. Ja en kyllä, ministeri Mikkonen, vieläkään saanut selkeää käsitystä, jota suomalaiset nyt varmasti odottavat, että mahdollistaako nykylainsäädäntö sen, että me emme ota turvapaikkahakemuksia vastaan hybridihyökkäystilanteessa. Meillä ei ole aikaa odottaa mahdollisesti sinne syksylle, kuten mediassa on ollut viitteitä teidän lainsäädäntövalmisteluun, joka kylläkin näyttää siltä, että te valmistelette uutta turvapaikkahakujärjestelmää, joka olisi ehkä nopeutettu. 

Toinen kysymys: Toitte esille, että me tiedämme, keitä täällä on, mutta suojelupoliisi on ainakin lakivaliokunnalle viime syksynä antanut lausunnon, että jopa terrorismivalvonnassa he joutuvat priorisoimaan resurssien vuoksi. Ja kysyn suojelupoliisin resursseista: onko tulossa lisää, varsinkin tässä tilanteessa? 

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa kyselytunnin alkupuolella, kun puhuttiin hybridivaikuttamisesta, kerroin, olemme varautuneet erilaisiin tilanteisiin, myös tällaiseen välineellistämisen tilanteeseen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja silloin, riippuen siitä, minkä tyyppinen se tilanne on, siihen vastataan tietysti sillä vasteella, mikä mihinkin tilanteeseen sopii. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja esimerkiksi rajanylityspaikkoja voidaan sulkea siinä määrin kuin se on tarpeellista, jotta näitä ihmisiä ei käytetä hyväksi. 

Mutta sitten on hyvä muistaa, että samalla tavalla kuin sodassa, myös tässä sisäisessä turvallisuudessa on erilaisia kansainvälisiä sopimuksia. Kuten sodassa se, että siviileitä ei ammuta, siviilikohteita ei tuhota, niin samalla tavalla meillä on olemassa sopimukset siitä, että turvaa voi ihminen hakea. Ja silloin me tietysti varmistamme, että näitä sopimuksia sinänsä noudatetaan niin, että meillä on olemassa joku paikka, mistä sitä turvaa voidaan hakea. [Puhemies koputtaa] Mutta silloin, kun puhutaan välineellistämistilanteesta, on kyse eri asiasta kuin tällaisesta aidosta turvapaikanhausta. [Ben Zyskowiczin välihuuto — Leena Meren välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Yksi seuraus Kremlin tuomittavasta hyökkäyssodasta on ollut se, että Euroopassa on herätty oman puolustuksen vahvistamiseen eri maissa. Saksan ilmoitus massiivisesta lisäpanostuksesta lienee tästä merkittävin esimerkki. Tämä on hyvä asia ja tervetullutta Euroopan turvallisuuden kannalta. Se vahvistaa myös Naton eurooppalaista pilaria — hyvä sekin huomioida, ja syytä huomioida, kun Suomen asemaa jatkossa pohditaan. 

Tämä Euroopassa tapahtuva puolustuksen varustautuminen korostaa myös puolustusmateriaaliyhteistyön hyötyjä ja tarvetta, ja olisin kysynyt: miten Suomi edistää sitä, että Euroopassa tehdään mahdollisimman tehokasta yhteistyötä puolustuksen kehittämisessä myös materiaalin näkökulmasta? 

Arvoisa puhemies! Tämä on niitä alueita, joissa EU on ottanut askelia ja tulee ottamaan askelia edelleenkin, elikkä tutkimukseen, kehittämiseen, erilaiseen materiaaliyhteistyöhön on saatu jo aika huomattavakin määrä erilaisia hankkeita liikkeelle. Suomikin on niistä monessa mukana. 

On myös todettava se, että EU:ssa on valmisteltu puolustusyhteistyön kehittämisasiakirjaa, niin sanottua strategista kompassia, ja se on edennyt nyt sillä tavalla hyvin, että tällä hetkellä näyttää siltä, että se voitaisiin itse asiassa ensi viikolla hyväksyä. Se toki varmistuu ensi viikolla, mutta tällä hetkellä näyttää siltä. Tulemme ottamaan askelia kohti yhä tiiviimpää yhteistyötä puolustuksen saralla, ja tähän kokonaisuuteen kuuluu myöskin materiaaliyhteistyö. 

Tämän lisäksi: viittasin tuossa aikaisemmin erilaiseen kahdenväliseen yhteistyöhön, ja ehkä tässä voi erikseen mainita, että Yhdysvaltain kanssa katsotaan tätä materiaalipuolen yhteistyötä myöskin lähiaikoina. 

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: mitä teidän mielestänne tarkoittaa raja-asemien sulkeminen olemassa olevien lakien mukaan, ja uskotteko, että se käytännössä estää laajamittaisen maahantulon?  

Ja toinen kysymys, arvoisa valtiovarainministeri: tässä nykytilanteessa tulisiko Suomi—Venäjä-seuran rahoitus ja avustukset siirtää suoraan reserviläisjärjestöille? 

Arvoisa puhemies! Eduskunnan pelisääntöjen mukaisesti näihin kysymyksiin vastaavat ensisijaisesti vastuuministerit. Nämä molemmat teemat ovat aiheita, joita on hallituksen sisällä toki käsitelty. 

Mitä tulee tässä nyt kerta toisensa jälkeen perussuomalaisten esiin nostamaan huoleen ja erittäin tärkeään asiaan, onko Suomi suojannut itsensä sellaisen tilanteen varalta, jossa meihin kohdistuu ulko- ja turvallisuuspoliittinen uhka, joka toteutetaan esimerkiksi ihmismassoja vyöryttämällä Suomeen: kyllä, Suomi tekee kaikkensa, on varautunut, ja sellaisen tilanteen tämä maa haluaa estää ja kykenee estämään. Tämän haluan sanoa koko hallituksen puolesta hyvin painokkaasti myöskin sillä tiedolla, että pääministerin kutsusta kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet tätä teemaa käsittelemässä viime viikolla [Antti Lindtman: Tällä viikolla!] — korjaan: tämän viikon alussa. Jos oikein olen ymmärtänyt, tuo kokous on ollut sellainen, jossa aihe on nauttinut myös laajaa eduskunnan yksituumaisuutta. [Puhemies koputtaa] Tämä viesti lähetettäköön myös tämän salin ulkopuolelle: Suomi ei sellaista siedä, Suomi on sellaiseen valmistautunut, [Puhemies: Kiitoksia!] ja kyllä, Suomi löytää keinot myös sellaisen estää. [Välihuutoja]