Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsälain, luonnonsuojelulain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Esitys koskee erityisesti lintujen pesinnän aikaisia metsähakkuita. Taustalla on EU-tuomioistuimen ratkaisu elokuulta 2025, jossa tuomioistuin täsmensi EU:n lintudirektiivin tulkintaa metsätalouden harjoittamisen osalta.  

Metsälakiin ehdotetaan lisättäväksi metsänhakkuuta ja muuta metsätalouden harjoittamista koskevat rajoitukset ja velvoitteet linnuston huomioon ottamiseksi. Esityksen tavoitteena on selkeyttää ja täsmentää kansallista sääntelyä erityisesti liittyen pesintäaikaisiin metsänhakkuisiin. Käytännössä esityksellä säädettäisiin metsätalouden harjoittamiselle rajoituksia ja velvoitteita, joiden tavoitteena on lintujen suojelu. Sääntelyn tavoitteena on myös toimintaympäristön ennakoitavuus, mikä on merkityksellistä niin metsänomistajien, puuta ostavien ja korjaavien yritysten, metsätalouden palveluita tarjoavien toimijoiden kuin myös viranomaistenkin kannalta.  

Metsälakiin lisättäisiin uusi pykälä, joka koskisi linnuston suojelua ja huomioon ottamista metsän hakkuissa ja muussa metsänkäsittelyssä. Metsän hoitamiselle ja käyttämiselle asetettaisiin velvoitteita ja rajoituksia, jotta lintudirektiivin velvoitteet tulevat asianmukaisesti otetuiksi huomioon. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Velvoitteet liittyisivät käsittelyalueen linnuston arviointiin sekä arvioinnin perusteella tehtäviin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Lisäksi puunkorjuu kiellettäisiin alueilla, joilla on runsaasti lintuja, eli rehevissä, lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä laissa määriteltyinä aikoina lintujen pesinnän turvaamiseksi.  

Käytännössä pakollisiksi muuttuvat metsänkäsittelyn rajoitukset vastaisivat metsäalalla laadittuja jo olemassa olevia metsänkäsittelyä ja linnustoa koskevia suosituksia. Metsälaissa säädettäisiin myös siitä, millaisilla toimenpiteillä yksittäisiä pesiä suojeltaisiin käytännössä. Jos metsänkäsittelyalueella havaitaan suunnitteluvaiheessa tai metsän hoitamiseen ja käyttämiseen liittyvien toimenpiteitten yhteydessä linnunpesä, jossa pesintä on käynnissä, olisi toimenpiteet toteutettava niin, että pesää ei vahingoiteta. Lisäksi säännösehdotusten mukaan pesintäaikana tehtävässä hakkuussa metsänhakkuun toteuttajaa velvoitettaisiin säästämään isot haavat, kolopuut ja pystylahopuut. Harvalukuiset petolinnut tarvitsevat pesinnän onnistumiseksi erityistä suojaa. Tämän vuoksi esitetään, että metsän hoitaminen ja käyttäminen on kiellettyä harvalukuisten petolintujen pesien läheisyydessä, jos siitä voi aiheutua sellaista häirintää, joka johtaa pesinnän keskeytymiseen. Myös metsälain seuraamussääntelyä täydennettäisiin.  

Lisäksi luonnonsuojelulakia ehdotetaan muutettavan siten, että lintujen tahallista häirintää koskeva kielto ei estäisi maa- ja metsätaloutta tai rakentamista, ellei siitä aiheutuisi merkittävää haittaa lintudirektiivin tavoitteille. Lintulajien yksilöiden tarkoitukselliseen häirintään edellytettäisiin edelleen haettavan luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa. Metsä- ja maataloutta sekä laitteitten ja rakennusten käyttämistä koskevaan yleispoikkeussäännökseen sen sijaan ehdotetaan lisättävän poikkeus, joka koskee lintulajien tahallisen häirinnän kieltoa.  

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta metsätalouden harjoittamisen yhteydessä. Säännökset mahdollistavat salassa pidettävien lintulajeja koskevien tietojen luovuttamisen maanomistajille, hakkuuoikeuden haltijalle ja sille, joka toimii niiden lukuun suunnitellessaan ja toteuttaessaan metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä toimenpiteitä. Esityksen tavoitteena on myös turvata tiedonsaantioikeudet, jotta metsäsektorin toimijoilla on salassapitosäännösten estämättä tarpeelliset lintulajien suojelua koskevat tiedot suunnitellessaan ja toteuttaessaan metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä toimenpiteitä. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian keväällä 2026. Kiireellisen aikataulun taustalla on se, että kansallisen lainsäädännön on tarkoituksenmukaista olla voimassa ennen seuraavaa lintujen pesintäaikaa. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että esitys käsitellään eduskunnassa perusteellisesti mutta myös eduskunnan lainsäätäjän roolia kunnioittaen mahdollisimman nopeasti. — Kiitos, arvoisa puhemies.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri, esittelystä. Tämä esityshän on käytännössä ennen kaikkea pakollinen, koska EU-tuomioistuimen ratkaisu muutti pelisääntöä siltä osin, että meidän on varmistettava, että suomalainen metsätalous voi jatkua lainmukaisesti ja ennakoitavasti. 

Keskeistä on, että metsälakiin tuodaan selkeät, käytännönläheiset velvoitteet lintujen huomioimiseksi, ja käytännössä ne ovat pitkälti niitä samoja, joita metsäteollisuus on käytännössä nyt jo toiminnassaan noudattanut vapaaehtoisten sertifiointimallien kautta. Mutta nyt nämä tuodaan lakiin, ja se on hyvä asia, koska se tuo varmuutta kentälle. 

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden näkökulmasta tärkeintä on ennakoitavuus, ja kun säännöt ovat selvät, investoinnit, puunhankinta ja työt voidaan suunnitella ilman jatkuvaa epävarmuutta siitä, rikkooko toiminta EU-oikeutta. Samaan aikaan lain täsmennys on välttämätön. Ilman sitä joutuisimme pahimmillaan hakemaan poikkeuslupia lähes kaikkeen normaaliin toimintaan, ja se ei ole järkevää kenellekään. [Puhemies koputtaa] Valiokunnan kuulemisissa nämä asiat tulee ottaa huomioon. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Suomi elää metsästä, ja Suomessa on aina osattu hoitaa metsää ja elää yhdessä luonnon kanssa. Sääntelyäkin, totta kai, tarvitaan, mutta etenkin EU:n kohdalla on sanottava, että ongelma ei niinkään ole ollut sääntöjen vähäisyys, vaan pikemminkin sääntelyä ja byrokratiaa etenkin sieltä EU:n suunnalta pitäisi pyrkiä kaikin tavoin vähentämään. 

Tässäkin tapauksessa ajattelen, että täällä eduskunnassa pitäisi kaikin tavoin pyrkiä minimoimaan turha byrokratia ja varmistamaan, että tämä lintujen pesintä mutta myös metsätalouden toiminta voi onnistua ja jatkua. Asiahan, arvoisa puhemies, on näin, että vastuullinen suomalainen metsänomistaja tarvitsee ennen kaikkea järkevät ja ennakoitavat säännöt, ja toivon mukaan tämäkin esitys sitten tukee sitä. 

Herra puhemies! Kiitos ministerille tästä esittelystä. Niin kuin tuossa esittelyssäkin totesitte, tarvitaan selkeää lainsäädäntöä. Se on kyllä varmasti tässä se kaiken a ja o, niin että jokainen metsänomistaja mutta myös hakkuita tekevä yhtiö tietää, mitkä alueet ovat niitä, joilleka tämä rajoitus nyt tulee. 

On kyse kuitenkin metsäkoneista, jotka ovat satojentuhansien eurojen arvoisia. Nyt kun vaikka omasta kotikunnastani tänne ajelin, niin kelirikkoaika alkaa olemaan käsillä ja tiet erittäin huonossa kunnossa, ja se tarkoittaa jo automaattisesti sitä, että metsäkoneet eivät tähän aikaan kulje eikä niitä puita sieltä metsästä saada. Nyt meillä tulee tämä lintudirektiivin mukainen aika, jolloinka taas osa metsistä on poissuljettu hoitotoimenpiteiltä ja hakkuilta. Kysyisin ministeriltä: Jos itselläni on metsä ja se viereinen metsä on sitten se, jota pitäisi hakata, niin saako sen ensimmäisen palan ohi mennä tekemään niitä hakkuita, [Puhemies koputtaa] jos se metsä on erilaista siellä toisella puolella? Varmistetaanko se tässä?  

Arvoisa herra puhemies! Jälleen kerran noviisina teemme EU-lainsäädäntöä, jota olisi vielä voinut välttää. Ei ole oikein, että omaisuudensuojaa vahingoitetaan jatkuvasti tämäntyyppisillä esityksillä, joissa meidän metsänkäyttöä ohjataan EU:sta käsin, vaikka metsäpolitiikan piti olla kotoisissa käsissä. Vaikka sertifikaateissa tätä toimintatapaa on jo tehty, niin me tiedämme, että sinne tulee sitten uudet vaateet, jolloin jälleen sertifikaattien saanti kiristyy. Vähintä olisi se, että tutkittaisiin tämä omaisuudensuoja perustuslakivaliokunnassa ja mahdollistettaisiin se, että ajouria nyt voisi tehdä sielläkin, missä itse hakkuuta ei voisi sitten tehdä. Kyllähän ne puut on pois kuljetettava esimerkiksi saarista tai viereisiltä metsälöiltä. 

Arvoisa puhemies! Metsien kesäaikaisissa hakkuissa tuhoutuu vuosittain arviolta 100 000 linnunpesää, puoli miljoonaa linnunpoikasta. Kesähakkuiden pinta-ala on Suomessa lähes kaksinkertaistunut viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan monien lintujen kannat ovat romahtaneet ja aiemmin tavallisetkin metsälajit, kuten hömötiainen, ovat käyneet harvinaisiksi.  

Tästä hallituksen esityksestä annetut lausunnot puhuvat selvää kieltä siitä, että hallituksen ehdottamilla muutoksilla lintujen pesimärauhaa ei turvata. Esityksessä kesäaikaisten hakkuiden ulkopuolelle rajattaisiin vain hyvin pieni määrä metsistä. Samoin haitan tahallisuus määriteltäisiin niin, että se käytännössä mahdollistaisi laajan kesäaikaisten hakkuiden jatkamisen pesien tuhoutumisesta piittaamatta. Kuten asiantuntijalausunnot osoittavat, lintujen pesinnän turvaaminen edellyttää kaikkien hakkuiden kieltämistä lintujen pesimäaikana.  

Arvoisa puhemies! On erittäin kannatettavaa, että metsälakia päivitetään vastaamaan lintudirektiivin vaatimuksia, mutta nyt näyttää kuitenkin siltä, että tässä hallituksen esityksessä metsänkäytölle säädetyt velvoitteet linnuston suojelemiseksi eivät ole tosiasiallisesti riittäviä tämän tavoitteen toteutumiseksi. Näiden velvoitteiden täyttäminen ei siis poissulje sitä mahdollisuutta, etteikö metsänkäytöstä voisi koitua metsän linnustolle haitallisia seurauksia. Esimerkiksi tässä esityksessä ei tule säätää, että mainittujen ehtojen täyttyessä metsänkäyttöä ei määritelmän mukaisesti voida pitää luonnonsuojelulain mukaisena kiellettynä tahallisena tekona. Eli nämä asetetut ehdot ovat aivan liian epämääräiset, ja tällainen linjaus olisi myös lintudirektiivin tavoitteiden vastainen.  

Kaikista tehokkain ja yksinkertaisin keino luonnonvaraisten lintujen suojelemiseksi olisi tietenkin kieltää hakkuut kokonaan lintujen pesimäaikana. Ministeri, miksi näin ei tehdä? [Mikko Savola: Milläs Suomi sitten elää?] 

Tack, ärade talman! Vi måste ha en balans mellan natur och näringsverksamhet. Finland behöver skogen, för skogen är viktig för finländarna, både som natur men också som näringsgren. Därför är det bra att regeringen reagerade snabbt när EU-domstolens beslut kom och man insåg att här måste man göra preciseringar för att få ett juridiskt läge som är hållbart för alla parter. 

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että meillä on tasapaino luonnon ja liiketoiminnan välillä. Tässä nyt säädetään sillä tavalla, että voidaan harjoittaa metsätaloutta ja myös samanaikaisesti suojellaan ainakin minun mielestäni riittävin määrin linnustoa. Valiokunnassa sitten nähdään, miten tämä voi vaikuttaa tulevaisuudessa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Norrbackin hyvästä puheenvuorosta on helppo jatkaa, sillä kyllähän valiokunnan täytyy arvioida asiantuntijoita kuultuaan, mitä tämä aiheuttaa todellisuudessa ja käytännössä, kuten edustaja Kalmari mainitsi, puunkuljetusten ja muun suhteen niillä alueilla, joilla sitten täytyy noudattaa erityistä huolellisuutta. 

Nämä tahallisuus ja huolellisuus ovat nyt vastinpareja. Hakkuita voidaan toteuttaa tämänkin hallituksen esityksen jälkeen, mikä on tärkeä huomio, mutta sitten täytyy huolehtia siitä, että huolella katsotaan, että ei rikota lintudirektiiviä eikä Euroopan unionin tuomioistuimen Viron takia tekemää tulkintaa. Se on tärkeää huomata, mutta me emme saa Suomessa ajautua sellaiseen politiikkaan, että aina kun joku on uhattuna, niin kielletään kaikki, vaan enemmän, kuten edustaja Norrback sanoi, haetaan sitä tasapainoa, tässä tapauksessa lintujen suojelun, pesintäaikaisen suojelun ja hakkuiden kanssa. Ja tämä hallituksen esitys noudattaa sitä, joskin me valiokunnassa katsomme vielä näitä yksityiskohtia. 

Arvoisa puhemies! Jos suunnitellaan rajoituksia metsien käyttöön, metsätalouteen, vaikkakin ympäristöllisistä tai luonnonsuojelullisista syistä, on niistä selkeintä säätää metsälaissa. Näin metsälaki muodostaa selkeän sääntelykehikon kaikelle metsissä tapahtuvalle taloudelliselle toiminnalle ja monipuoliselle hyödyntämiselle, ja näin toimimalla velvoitteiden valvonta pystytään organisoimaan selkeästi ja kustannustehokkaasti Metsäkeskuksen toimesta muun metsälain valvonnan yhteyteen. 

Mutta kysyisin arvon ministeriltä tämän paketin sisällöstä: onhan nyt niin, että tässä kirjatut rajoitukset koskevat nimenomaan hakkuita ja päätehakkuita, mutta rajoitukset eivät tule koskemaan muita metsänhoidollisia toimenpiteitä, mitä metsissä saatetaan pesimäaikana tehdä? 

Arvoisa puhemies! Kyllä meillä on semmoinen käsite kuin ”omaisuudensuoja”, mutta yhtä lailla perustuslaissa varmistetaan luonnon monimuotoisuuden säilyminen, ja siitä vastuu kuuluu myös meille eduskunnalle. 100 000 pesää tuhoutuu kesäaikaisten hakkuiden seurauksena, jopa puoli miljoonaa pikkulintua tai linnunpoikasta kuolee. Samaan aikaan kun monen lintulajin kannat ovat romahtaneet, niin kesäaikaisten hakkuiden pinta-ala on melkein tuplaantunut. Eli kyllä tässä on ihan selkeästi parantamisen varaa. Nyt tämä esitys tuo pienen parannuksen, mutta parempi olisi niin, että me kiellettäisiin kaikista metsistä nämä kesäaikaiset hakkuut, kuten tämän lintudirektiivin tavoitetta tulee tulkita. 

Täytyy myös muistaa, että tämä kesäaikaisten hakkuiden lopettaminen ei vähentäisi puunmyyntiä näistä metsistä, vaan puunmyynti sitten tapahtuisi muina vuodenaikoina. Hakkuut vain siirtäisivät sen linnuille turvalliseen hetkeen. 

Arvoisa herra puhemies! Tasapainoahan tällä esityksellä varmastikin haetaan. Pitää muistaa, että metsäala huomioi jo nyt tällä hetkellä näitä kysymyksiä, mitä tulee lintujen pesintään, ja metsäyhtiöt tehdessään hankintoja katsovat näitä: hakkuita vältetään niissä kohteissa, semmoisissa maastoissa, joissa tätä lintujen pesintää tapahtuu.  

Jos kiellettäisiin kaikki, sillä olisi valtava merkitys Suomen kansantalouteen. Se, mitä edustaja Pitko tuolta taisi esittää, että siirretään vain sitten hakkuut toiseen ajankohtaan, ei kyllä tasaisesti tuota silloin puuta Suomen metsäteollisuudelle, ja tämä tuo taas omanlaisensa ongelmat. Suomi elää niin vaikeassa tilanteessa tällä hetkellä, että jollemme me saa tuloja kansantalouteen, niin myöskin nämä luonnonsuojelutoimenpiteet ja kaikki muut hyvät toimenpiteet, mitä tässä maassa on, jäävät tekemättä.  

Kysynkin ministeriltä: tuoko tämä laki nyt semmoiset selkeät linjaukset, jotka kuitenkin mahdollistavat metsätalouden käytön myös tulevaisuudessa? [Tuomas Kettunen: Edustaja Savolahan oli asiantuntija!]  

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeriä asian esittelystä. — Tässä esityksessä on kyse suomalaisen työn ja luonnonsuojelun yhteensovittamisesta. Me kaikki ymmärrämme, että lintujen pesintä on turvattava. Se on oikein ja tärkeää, mutta se on tehtävä järkevästi. Pesimäaikainen sääntely tulee EU:sta, mutta meidän tehtävämme on sovittaa se suomalaisiin olosuhteisiin. Suomen laajat metsät ja metsätalouden merkitys huoltovarmuudelle vaativat toisenlaista lähestymistapaa kuin tiheään asuttu Keski-Eurooppa. Suomessa tämä ei ole uusi asia. Metsäalan ammattilaiset osaavat jo nyt huomioida pesinnän arjen työssään. Meidän on luotettava tähän osaamiseen.  

Valiokuntakäsittelyssä on varmistettava, että ratkaisut eivät lisää epävarmuutta kentällä. Linjamme on oltava selkeä: turvataan luonto järkevästi, luotetaan suomalaiseen ammattitaitoon ja varmistetaan metsätalouden toimintaedellytykset.  

Arvoisa puhemies! Suomessa leimikkokoot ovat pieniä, ja niiltä korjattava puusto pitää pystyä tosiaankin kuljettamaan erilaisten maasto- ja maaperäolosuhteiden läpi tienvarteen, josta se kuljetetaan edelleen. Tätä ei ole riittävällä tavalla otettu tässä esityksessä huomioon. Tässä sallittaisiin vain vanhan ajouran käyttö rajoitusaikana ja rajoituskohteilla. Mikäli uutta ajouraa ei saisi missään olosuhteissa tehdä, tarkoittaisi se merkittävän määrän suoraan hakkuurajoitusten ulkopuolelle jäävien kohteiden joutumista käytännössä hakkuurajoitteiden piiriin. Tätä voi verrata harmaaseen suojeluun. Tässä puhuttaisiin harmaasta rajoittamisesta. Tällainen harmaa rajoittaminen vaikeuttaisi puun tasaista saatavuutta ja asettaisi myös metsänomistajat epätasa-arvoiseen asemaan. Rajoitteista kärsisivät myös ne, joita rajoitukset eivät suoraan koske. On myös hyvä ottaa huomioon, että esimerkiksi FSC-sertifioinnissa uuden uran tekeminen on mahdollista pesintäaikana. Voisiko tätä käyttää vertailukohtana tätä asiaa käsiteltäessä?  

Arvoisa puhemies! Tämän lainsäädännön tarkoituksena on todellakin selkeyttää ja tuoda tuo EU:n tuomioistuimen päätös käytäntöön. Mutta valitettavasti tässä taitaa käydä nyt taas niin, että tämä lainsäädäntö, mitä esitetään, jää EU-lainsäädännön vastaiseksi, koska tuossa tuomioistuimen päätöksessähän hyvin selkeästi todetaan, että yksittäisenkin linnun, munan tai pesän vahingoittaminen on lintudirektiivin vastaista myös silloin, kun se ei ole se toiminnan varsinainen tarkoitus vaan se saattaa syntyä metsän hakkuiden osalta.  

Pidän tätä lakiesitystä sellaisena, että siinä on myös monia muita hankalia kohtia. Esimerkiksi sitä arviointivelvoitetta, mikä metsänomistajille asetetaan, ei ole selkeästi määritetty, ei myöskään näitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Metsänomistajan oikeusturvan kannalta tämä lainsäädäntö jää hyvin epämääräiseksi. Tässä on paljon myös yksittäisiä kohtia, mitä tulisi muuttaa, jos ajatellaan, että tällä paremmin vastattaisiin tähän lintudirektiiviin, mutta tietysti kaikkein selkeintä olisi, jos [Puhemies koputtaa] nämä pesimäaikaiset hakkuut kiellettäisiin kokonaan.  

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Essayahille esittelystä. — EU:sta tulevaa lainsäädäntöä, jota nyt sitten kansalliseen lainsäädäntöön tuodaan, ja tarvitaan varmasti selkeät pelisäännöt lintujen pesintäaikaisille hakkuille, eli turvataan pesintärauhaa.  

Niin kuin tässä edellä tuotiin esille, on haettu varmasti tasapainoa tälle kokonaisuudelle. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin metsäyhtiöt itse asiassa sertifikaattien kautta ovat tällä tavalla jo toimineet tälläkin hetkellä, eli tämä ei ole mitenkään dramaattinen muutos siihen, miten vastuulliset metsäyhtiöt ovat hakkuitaan tehneet. Suomessa metsiä on hoidettu hyvin ja vastuullisesti pitkään, ja on tärkeää, että varmistamme linnuille myös elintilaa ja pesintätilaa. Tässä on esimerkiksi tuotu esille hömötiainen, joka on isolta osin meidän metsistä kadonnut, ja on tärkeää, että huolehditaan, että näillekin pienille kavereille jää paikkoja.  

Kunnioitettu herra puhemies! Tässä on ollut mukava kuunnella hyviä puheenvuoroja, ja kyllähän se yhteenveto tästä on, että tasapainoa haetaan tämän lain myötä, mutta olen vähän samoilla ajatuksilla kuin edustaja Aittakumpu, että jos EU:n suunnalta tulee tämmöisiä esityksiä, niin kyllä se kannattaa sitten meillä kansallisessa päätöksenteossa katsoa niin, että niin se luonto voittaa kuin myös metsänomistaja voittaa.  

Tänä päivänä suomalainen metsänomistaja on luonnon ystävä. Tässä tulee vähän semmoista kuvaa, kun vihreät ja vasemmistoliitto ovat nyt puheenvuoroissaan esittäneet, että kaikki hakkuut pitäisi kesäaikana, pesimäaikana, lakkauttaa, mutta ei mentäisi sinne äärilaitaan eikä sinne toiseenkaan äärilaitaan, vaan etsittäisiin se kultainen keskitie.  

Edustaja Kallio tuossa jo minunkin kysymykseni toi esille, mutta tuon sen vähän toisesta näkökulmasta: Elikkä nyt näissä lausuntopalautteissa on tullut esille tämä tarve uusien ajourien tekemisestä myös pesimäaikaisten rajoitusalueitten läpi. Elikkä jos niitä nyt rajoitetaan, niin tämä aiheuttaa kustannusta. Onko tähän tulossa sitten muutosta, vai kuinka tässä käy?  

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämän esityksen vahvuus on siinä, että se antaa selkeät säännöt ilman, että metsätaloutta tarpeettomasti vaikeutetaan. Lakiin nostetaan vaatimuksia, joita alan toimijat ovat jo pitkään noudattaneet vapaaehtoisesti. Tällaisia ovat pesimäaikojen huomioiminen, pesäpuiden säästäminen ja toimien varovaisuutta noudattaen tietyissä rehevissä metsissä. Nämä käytännöt ovat ammattilaisille tuttuja. Nyt ne kirjataan lakiin, jotta kaikille toimijoille on selvää, mikä on sallittua. Metsätalous on meille tärkeä, mutta sen tulee mahdollistaa luonnon hyvinvointi ja sovussa eläminen. Tämä esitys suojaa myös päätöksenteon ennakoitavuutta, mikä lisää turvallisuutta. Metsätalouden harjoittajan ei tarvitse pelätä, että normaali työkoneen ääni tai poikkeuksellinen tilanne tulkitaan tahalliseksi rikkomukseksi. — Kiitos.  

Arvoisa herra puhemies! Kiitos minunkin puolestani ministerille tämän esityksen esittelystä. Tavoite on ilman muuta tärkeä ja laajasti kannatettu, mutta samalla on aivan keskeistä, että maanomistajien oikeudet turvataan ja lainsäädäntö on ennen kaikkea niin selkeä, että jokainen maanomistaja paitsi tietää omat velvoitteensa myös ymmärtää omat oikeutensa. Näissä useissa lausunnoissa on nostettu esille nimenomaan huoli siitä, että esityksen sääntely voi jäädä joissakin tilanteissa tulkinnanvaraiseksi, erityisesti jos maankäyttöä rajoitetaan tai uusia rajoitteita asetetaan. Tämä epäselvä lainsäädäntö voi johtaa erilaisiin käytäntöihin eri puolilla maata, ja tuskin kukaan ajattelee, että tämä on tarkoituksenmukaista maanomistajien saati lintujenkaan kannalta. Kysynkin ministeriltä: onko tämä esityksen mukainen säätely mielestänne riittävän selkeää ja yksiselitteistä, että se turvaa maanomistajien oikeudet yhdenvertaisesti koko maassa, niin että tulkinnanvaraisuus ei johda epävarmuuteen tai kohtuuttomiin tilanteisiin yksittäisille maanomistajille? 

Arvoisa herra puhemies! Nämä metsien viisaat käyttötaidot, mitkä metsänomistajilla ja erilaisilla neuvontajärjestöillä on ja myös sertifikaatteihin on kirjattu, ovat jo olemassa. Mitään viisastenkiveä ei tarvitse tähän keksiä enää, vaan ne ovat jo olemassa. Elikkä he osaavat. Kaikki nämä metsätoimihenkilöt koulutetaan, kaikki sen tietävät, samoin koneurakoitsijat, sekään ei ole ongelma. 

Mutta se, mikä tässä on valtava ongelma, on tämä Euroopan unionin hirvittävä vallanhimo. Nythän ollaan kajoamassa yksityisen omaisuuden suojaan. Tässä ollaan raakasti menossa yksityistä omaisuutta määrittelemään EU:sta. Kuvitteleeko joku vielä tässä salissa, että vain tämä yksi pikkuinen annetaan, olkoon menneeksi — kun ollaan antamassa pieni sormi, se piru vie kyllä koko käden, ihan varmasti vie. Olemmehan nyt joutumassa taas kertaalleen maksamaan lisää Euroopan unioniin, takaamaan toisten velkoja ja ottamaan toisten piikkiin velkaa. Tämä on sitä samaa ketjua, jolla Euroopan unioni lähtee tekemään meidän metsissämme tätä työtä ja valloittaa pikkuhiljaa sen alueen Suomen lainsäädännöstä, mikä ei sille kuulu. Tämä on suoraan liittymissopimuksessa, joten toivon, että ministeri suhtautuu tähän vakavasti ja että tämä myös aikanaan käsitellään perustuslakivaliokunnassa, mikäli tulee kohdalle. 

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun tässä vihreiden ja vasemmistoliiton puheenvuoroja kuuntelee, niin ilmeisesti Suomella menee liian hyvin, kun on varaa kansantaloutta ajaa näin paljon alas ja pistää koko metsäala seis valtaosaksi vuotta. 

Mitä tähän esitykseen tulee, niin harmaa suojelu on aina kaikista pahin, koska se ei kunnioita ensinnäkään sen metsänomistajan oikeuksia eikä sillä myöskään päästä sitten varmastikaan ympäristön kannalta mielekkäisiin lopputuloksiin, joten siinä mielessä on hyvä, että hallitus on tätä nyt säätämässä. Haluan siitä kiittää maa- ja metsätalousministeriä. Mutta kannan kyllä tätä samaa huolta kuin tässä edellisessä puheenvuorossa ja aiemminkin, että onko tässä nyt huomioitu kaikki ne yksityiskohdat, jotka vaikuttavat metsänomistajan asemaan ja omistajan oikeuksiin käsitellä omaa omaisuuttaan ja hoitaa sitä. 

Nyt jos oikein ymmärsin, niin tämä esitys ei ole perustuslakivaliokuntaan tulossa lausunnolle, joten toivonkin, että maa- ja metsätalousvaliokunta nyt suhtautuu tähän sillä tavalla vakavasti, että pohditaan tarkasti nyt näiden oikeuksien tasapaino, kun näitä yksityiskohtia valiokuntakuulemisessa kuullaan. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia myös edustajille hyvistä huomioista. 

Todellakin täällä useampi edustaja alleviivasi sitä, että käytännössä metsäsektori nykyisin pitkälti noudattaa nimenomaan nyt näitä lakiin kirjattavia menettelytapoja. Tähän mennessä ne ovat perustuneet ohjeistuksiin, mutta juuri sen takia, että me pystymme varmistamaan omaisuudensuojan, sen, että ei tapahdu esimerkiksi valittamisten kautta tilanteita, joissa meillä hakkuut keskeytyvät, nämä nostetaan sinne lain tasolle. Elikkä tämä on olemassa olevaa. Niin kuin täällä edustaja Hoskonen sanoi, kyllä Suomessa nämä asiat on osattu. Niin onkin, ja sen takia ne nostetaan juuri sellaisinaan nyt sinne. Ei tule mitään uusia säännöksiä, vaan ne hyvät säännökset nostetaan sellaisinaan. Siinä mielessä me voimme sitten varmistaa sen, niin kuin edustaja Eestilä täällä nosti esille, että kun me noudatamme näitä säännöksiä, meillä puuhuolto pelaa. Jos näitä ei tehtäisi, niin sitten olisi hyvin mahdollista, että meillä tulisivat valituskierteet, meillä hakkuut pysähtyisivät, ja siinä mielessä tämäntyyppisiä riskejä meillä ei suomalaisena yhteiskuntana ole varaa myöskään ottaa. Tässä on haettu se tasapaino — edustaja Norrback hyvin sanoi, että on tasapaino haettu — tasapaino luonnon ja sitten toisaalta metsätalouden välillä. Tässä sääntelyssä se on löydetty. 

Täällä edustaja Kalmari nosti esille, että miksi metsälain lisäksi luonnonsuojelulaissa on ollut näitä muutoksia. Esimerkiksi luonnonsuojelulaissa juuri ehdotetaan muutettavan sitä, että lintujen tahallista häirintää koskeva kielto ei estä maa‑ ja metsätaloutta tai rakentamista. Tämä on ollut asia, joka valitettavasti on ollut edellisen hallituksen aikana säädettynä toiseen suuntaan. On tärkeää huomioida, että ei maa‑ ja metsätalouden harjoittaminen sinällänsä ole sellaista toimintaa, jolla pyritään tarkoituksellisesti esimerkiksi lintujen elämää häiritsemään, vaan se on sitä normaalia rinnakkain elämistä, mitä me ihmiset ja luonto keskenämme toimitamme.  

Sitten täällä edustaja Rantanen kysyi näistä kieltoajoista. Ensinnäkin on hyvä huomioida se, että nämä kiellothan koskevat nimenomaisesti sellaisia metsäalueita, joista tiedetään, että pesintää on runsaasti, elikkä hakkuukielto kohdistetaan siis sellaisiin metsiin, joissa voidaan olettaa olevan runsaasti lintuja, ja näissä kohteissa olisi vaikeaa estää lintujen pesien vahingoittamista muilla toimilla. Sitten toisaalta nämä ajankohdat, mitkä tässä ovat, ovat täsmälleen ne samat, mitä tällä hetkellä on siis jo noudatettu.  

Sitten ehkä: Täällä olivat edustajat Elo, Kivelä ja Pitko, jotka toivoivat, että tulisi totaalikieltoja hakkuille kesäaikana. Täytyy muistaa se, että lintuja kuolee erittäin runsaasti liikenteessä, lintuja kuolee lentämällä ikkunoihin. [Anne Kalmari: Juuri näin!] Kenellekään ei ole tullut mieleen, että kielletään taloista ikkunat tai kielletään autolla ajaminen sen takia, että lintuja kuolee myöskin liikenteessä, mutta metsätalouteen tässä on kohdistettu nyt katsetta, jolloinka sitten me metsätaloudessa sääntelemme niin, että me voimme varmistaa sen, että metsätalous pystyy jatkumaan, ja samalla pidämme huolta myöskin siitä, että lintujen pesintä onnistuu pesimäaikana. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.