Arvoisa rouva puhemies! EU-jäsenyysvuosiemme aikana on tullut selväksi, että EU-sääntely on lisääntynyt kautta linjan. Tämä linja ei ole tuonut lisäarvoa maamme maataloudelle, vaan se on johtanut jopa maatilojen alasajoihin. Onneksi nykyisen hallituksen myötä tähän sääntelyyn ja byrokratian määrään kiinnitetään huomiota. Hallitusohjelmassa todetaan: "EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä." Tämä nopeuttaa ja vähentää esimerkillisesti tilojen turhia tarkastuksia, jolloin maksatukset viljelijöille nopeutuvat. Siksi kysynkin ministeri Tiilikaiselta: tarkoittaako tämä hallituksen mielestä myös sitä, että EU-vaikuttamisen painopiste siirtyy pysyvästi myös uudelle EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kaudelle, tälle vähäisemmälle, paremmalle ja kevyemmälle sääntelyn linjalle? 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Kulmala tässä totesi, hallituksen yksi kantava periaate tällä vaalikaudella on ollut sääntelyn keventäminen ja turhan byrokratian karsiminen — sitä on tehty myös maatalouden ja ympäristöhallinnon saralla. 

Pääasia tuossa vuoden 2020 jälkeisessä maatalousuudistuksessa on ensinnäkin varmistaa se, että Euroopan alueella maataloutta voidaan jatkaa kaikenlaisissa oloissa, myös epäsuotuisimmilla alueilla, kuten Suomessa. Se on tärkeä juttu. 

Toinen tärkeä juttu on, että uudistuksen periaatteet toteutetaan siten, että Suomen on mahdollista saada meidän maatalouden harjoittamiseen riittävä määrä jäsenmaksupalautuksia erilaisten tukien muodossa. 

Kolmas asia on juuri tämä kysyjän kysymä byrokratian karsiminen, ja tässä olemme tehneet hyvää yhteistyötä naapurimaittemme Ruotsin, Tanskan sekä Baltian maiden kanssa ja valmistelleet yhdessä yli 60 esityksen kokonaisuuden, joka tähtää juuri hallinnon keventämiseen, [Puhemies koputtaa] valvontojen kohtuullistamiseen, sanktioitten kohtuullistamiseen vuoden 2020 jälkeen.