Arvoisa puhemies, ärade talman! Upprätthållandet av vägnätet hör till de grundläggande uppgifterna för samhället. Den här vintern har varit speciellt svår med tanke på vägunderhållet. Bristande resurser och varierande väderlek har lett till att det bildas kraftiga spår och till att vägarna har varit osandade i långa tider. Det här har i sin tur lett till utkörningar och kollisioner. 

Arvoisa puhemies! Tänä talvena teiden huono talvikunnossapito on aiheuttanut aivan liian paljon vaaratilanteita ja jopa onnettomuuksia. Joka talvi ja kevät teiden ylläpito on vaikeaa muuttuvien kelien takia, se on selvä, mutta tänä vuonna tilanne on ollut erityisen vaikea. Kysynkin siksi vastaavalta ministeriltä: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen kunnossapidon laatuvaatimukset sekä vähentääkseen haittavaikutuksia myös alemman tieverkoston osalta? 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia kysymyksestä. Teiden yleinen kunnossapito hoituu ely-keskusten kautta. Tällä hetkellä teemme itse asiassa arviota siitä, kuinka tienpitoa voisi kehittää tehokkaammaksi ja liikenneturvallisuutta paremmin turvaavaksi. Joka tapauksessa me joudumme tätä kysymystä nyt analysoimaan tarkemmin, kun tulevaisuudessa maakunnat tulevat vastaamaan perusväylänpidosta, ja tässä kohtaa on syytä myöskin arvioida, millaisin kriteerein ja millaisin perustein tätä tullaan tekemään. Resurssit ovat tässä kaiken aikaa tiukkoja, mutta tässäkin kysymyksessä digitalisaatiosta on hyötyä ja pyrimme analysoimaan entistä enemmän, missä kunnossa meidän väylät ovat, millaista tienpitoa tulee tulevaisuudessa olla ja miten sitä voitaisiin kehittää paremmaksi. 

Värderade fru talman! Det är ju bra att man utreder den här saken. En annan sak som har gjort det svårt, åtminstone för mig när jag försökt ta reda på saker, är att det verkar ganska krångligt när det finns den som ansvarar för vägunderhållet och sedan har man underleverantörer. 

Päätöksentekoketju teiden ylläpidossa vaikuttaa olevan aika pitkä, ja vastuunjako teiden ylläpidossa ei ole aina selvää. Destia on monessa tapauksessa vain tilaaja, jolla on useampi alihankkija. Miten tätä tilannetta voidaan selkeyttää ja parantaa? 

Arvoisa rouva puhemies! Juurihan tätä kysymystä nyt tullaan aika merkittävässä määrin maakuntauudistuksen yhteydessä muuttamaan. Ely-keskusten L-vastuualueet siirtyvät osaksi maakunnan tehtäviä, ja tulevaisuudessa maakunnat järjestävät näitä. On totta, että ketjut ovat pitkiä ja siellä on paljon alihankintaketjuja olemassa, mutta entistä enemmän tulee tärkeämmäksi se, että saadaan pitkäjänteisyyttä meidän teidenpitoon, ja myöskin meidän korjausvelan hoitoon vaikuttaa se, missä kunnossa meidän tiet perustavalta laadultaan ovat ja miten sitten yleistä teidenpitoa voidaan parantaa. Mutta tämän hallituskauden aikana nytten teiden korjausvelkaan laitetaan lähes miljardin euron panostus, joka toivottavasti vaikuttaa myöskin siihen, että teiden ylläpitoon ja kunnossapitoon saadaan parempaa vaikuttavuutta. 

Arvoisa puhemies! Teiden kunnon heikkeneminen tämän talven aikana on mielestäni osoitus siitä, että korjausvelka on kasvanut kuluvina monina vuosikymmeninä oikeastaan niin suureksi, että nyt ne näkyvät yhä useampina monttuina. Kun tässä esitettiin kysymys, miten teiden kunnossapito, auraamiset ynnä muut vaikuttavat tähän, niin tämähän on perusväylänpitomomentin alla tapahtuvaa asiaa. Minä tahtoisin nyt tässä vaiheessa kysyä ministeriltä: Vaikka nämä tiet ovat huonossa kunnossa, niin tämä hallitus on tosiaan panostanut teiden kunnossapitoon ja perusväylänpitorahoitukseen. Voisitteko vielä ilmoittaa vähän lukuja, kuinka paljon tämä hallitus on panostanut ja puuttunut tähän tilanteeseen? [Välihuutoja — Hälinää] 

Arvoisa rouva puhemies! Edellisen kauden korjausvelasta tehtiin selvitys parlamentaarisena työnä, ja siinä todettiin, että meidän korjausvelka teissä on yhteensä 2,5 miljardia euroa. Tällä hallituskaudella olemme laittaneet lisäpanostuksen, 600 miljoonaa, korjausvelkaan. Tämän lisäksi olemme kehittämishankkeista siirtäneet korjausvelkaan — elikkä perusväylänpitoon, niin kuin toteatte — 364 miljoonaa euroa. Mutta meidän korjausvelka myöskin kasvaa 100 miljoonaa per vuosi, ja jotta meidän kaikki infran korjausvelka olisi hoidettu vuoteen 2027 mennessä, tarvittaisiin 300 miljoonaa per vuosi korjausvelkaan, jotta meidän tiet olisivat korjausvelattomia. Tästä näkökulmasta tarvitsemme jatkuvasti pohdintaa siitä, miten meidän infraan investoiminen voidaan pitkäjänteisesti rakentaa tulevaisuudessa. 

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että investoidaan korjausvelkaan, mutta totuushan on kuitenkin se, että talvikunnossapitokriteereitä on höllennetty. Ammattiautoilijoilta tulee hyvin paljon palautetta siitä, että teitä ei aurata vasta kuin seuraavana päivänä, että tiet urautuvat, tulee vaaratilanteita. Voitteko te tässä eduskunnalle luvata, että kun ensi talvi nyt taas toivottavasti tulee, niin näitä kriteerejä myöskin tiukennettaisiin eikä höllennettäisi koko ajan? 

Arvoisa rouva puhemies! Sekä korjausvelan osalta että perusväylän ylläpidon näkökulmasta teemme arviota tällä hetkellä siitä, mikä on aidosti tämän rahan vaikuttavuus ja miten meidän teiden talvihoito ja ylläpito tuottavat tulosta. Tämän pohjalta sitten arvioimme sen, millaisia kriteereitä tullaan tarvitsemaan ja miten tätä työtä voitaisiin tehokkaammin ohjata tulevaisuudessa. Se on ilman muuta työtä, jota tullaan tekemään, ja sitä työtä valmistellaan tällä hetkellä Liikennevirastossa. 

Arvoisa rouva puhemies! Tänään juuri olin metsäteollisuuden tilaisuudessa Tampereella, ja siellä esitettiin huoli siitä, että juuri niin kuin edustaja Wallin sanoi, niin vaihtelee alueittain ja ihan ely-piireittäin tämä teiden hoito. Ilmeisesti täällä juuri nämä aliurakoitsijat on niin tiukille vedetty näissä kontrahdeissa, että ne eivät välttämättä hoida tarpeeksi hyvin niitä. Lisäksi tuli huoli siitä, mitenkä sitten, kun meillä oikein iso pyörä lähtee liikkeelle tässä biotaloudessa ja Äänekoski valmistuu ja kaikki muutkin tehtaat, tiestö kestää nämä valtavat isot rekat, kun siellä on mennyt jo ihan rakenteisiin näitten teiden huono kunto. Se ei ole enää pinnoissa, vaan se on rakenteissa. Ymmärrän tietysti tämän, että me olemme nyt lähes miljardin jo laittamassa, mutta 2,5 miljardia on tämä korjausvelka. Tullaanko tähän kiinnittämään huomiota, että tämä metsäteollisuuden laajempi käyttö nimenomaan tulee rasittamaan myös tiestöä ja myös ulkomaiset rekat? 

Arvoisa rouva puhemies! Paljon tästä biotaloudesta kulkee yksityisteitä pitkin, ja tällä hallituskaudella on korotettu 30 miljoonalla eurolla yksityisteiden valtionosuuksia. Tältä näkökulmalta pyritään myöskin vaikuttamaan siihen, että meillä olisi edes tämän verran mahdollisuus tukea sitä työtä, jota yksityisteiden kunnossapitoon liittyy. 

Toista kokonaisuutta, joka liittyy sitten tähän pitkäjänteiseen rahoitukseen, arvioidaan tällä hetkellä parlamentaarisessa työryhmässä, joka muuten kokoontui viimeksi tänä aamuna ja jonka tuloksia nimenomaan siitä, miten korjausvelkaan ja kehittämishankkeisiin investointeja voidaan pitkäjänteisesti kehittää ja yhdessä ratkaista, tullee valmistumaan ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä.