Arvoisa rouva puhemies! Tuossa äskeisen asiakohdan aikana edustaja Peltokangas mainitsi puheenvuorossaan, että perussuomalaiset ovat olleet aikaansa edellä. Tässä on toinen esimerkki asiasta, jossa perussuomalaiset ovat olleet aikaansa edellä, mutta mainittakoon samassa yhteydessä, että salissa istuu tämän asian grand old lady, edustaja Kymäläinen, [Suna Kymäläinen naurahtaa] joka myös on ollut aikaansa edellä. 

Löysin itse näitä valtiopäivätoimia, kun katselin. Ainakin vuonna 2008 ovat perussuomalaiset tästä tehneet, ja silloin en itse vielä täällä eduskunnassa ollut, mutta kunnallisella tasolla törmäsin tähän asiaan, kun meiltä sellaisen tutkavalvontakeskuksen läheisyydestä vanhaa mielisairaalaa yrittivät venäläiset ostaa ja sitten pääsin mukaan sellaiseen verkostoon. Sinnehän ihan Venäjän johtoon asti kytkeytyivät ne kaupantekijät, mutta se ei onneksi sitten silloin toteutunut. Sitten kun oltiin täällä eduskunnassa 2011, niin muistan, että edustaja Kymäläinen teki oikein lakialoitteen tähän asiaan liittyen, ja en muista sitä, oliko siinä edes muita allekirjoittajia kuin perussuomalaisia edustaja Kymäläisen lisäksi. [Suna Kymäläisen välihuuto] — Oli niitä ehkä muutama muukin. — Mutta oli surullista katsoa, minkälaista puhetta edustaja Kymäläinenkin osaksensa sai, että rasismista ja russofobiasta ja vaikka mistä syytettiin, samaten kuin meitä, ja meinattiinko jopa eduskuntaryhmästä erottaa. [Tuula Väätäinen: Ei! — Suna Kymäläinen: Ei sentään!] — No, jotain tämäntyyppistä puhetta ehkä. 

No, aika on kullannut, tai mullannut, muistot, mutta joka tapauksessa aika rumaa tekstiä saatiin osaksemme, kun siihen aikaan oli muotia se, että puuhattiin viisumivapautta venäläisille — viisumivapautta puuhattiin venäläisille. Sitten tuli tämä Ottawan osapuolen miinakieltosopimus niihin samoihin aikoihin. Tämmöinen oli se maailmankuva sitten siihen maailmanaikaan. 

No, tilanne on nyt tietysti sitten muuttunut, ja ollaan nähty esimerkkien valossa, että on hyvin epäilyttävää ja isänmaan kannalta vahingollista toimintaa ollut liittyen näihin maakauppoihin. Viime hallitus jätti pöydälle tämän täyskieltoesityksen, vaikka myönsikin, että se esitys sinänsä olisi ollut tarpeellinen. 

No, nyt tähän hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tarkastella EU:n ulkopuolisten tahojen kiinteistöhankintoja ja ‑hallintaa sekä sitten kehittää tehokkaampia keinoja puuttua jälkikäteen yhteiskunnan turvallisuudelle keskeisen omaisuuden hallintaan. Puolustusministeriö sitten asetti toissa vuoden marraskuussa työryhmän arvioimaan näihin Venäjän kansalaisiin kohdistuvaa kiinteistöhankinnan täyskieltoa ja valmistelemaan ehdotusta täyskiellon toteuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmän monialainen kokoonpano ja sen ikään kuin toimikauden pidentäminen korostavat hankkeen merkitystä ja laajuutta. 

Tutustuin tähän puolustusvaliokunnan mietintöön tosiaan keskeisiltä osilta, ja täytyy kiittää sitä työtä, mitä siellä on tehty. Toivotaan, että tämän asian suhteen edetään. Ihan samalla tavoin kuin aloitin tämän puheenvuoron, niin päätänkin tuosta edellisestä asiakohdasta eli näistä rikollisjoukoista, katujengeistä. Nyt kun ongelma viimein on havaittu ja on tunnustettu, että tällainen ongelma on, niin on hienoa, että tässäkin sitten päästään etenemään lainsäädännön asteella isänmaan kannalta parempaan suuntaan. — Kiitokset. 

Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssämme on puolustusvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä koskien kiinteistökauppojen luvanvaraisuuden kiristämistä. Esityksen tavoitteena on estää kiinteistökaupat henkilöiltä, joiden kansalaisuusvaltio on loukannut toisen valtion alueellista koskemattomuutta tai joiden kansalaisuusvaltiota voidaan pitää uhkana Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Perussuomalaiset ovat ajaneet kiinteistöhankintojen täyskieltoa venäläisille jo vuodesta 2008 lähtien, ja nyt tämä tärkeä tavoite viimein etenee. 

Turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut perusteellisesti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siihen liittyvät hybridivaikuttamisen keinot, kuten kiinteistökaupat, ovat nousseet esiin uhkana myös meillä. On ilmeistä, että ulkovaltiot voivat käyttää Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä vaikuttamisen välineinä keräämään tietoa, häiritsemään infraa tai horjuttamaan yhteiskunnan vakautta. 

Esityksessä luvanvaraisuuden sääntelyä kiristetään kahdella tasolla. Ensinnäkin lakiin lisätään ehdottomia esteitä luvan myöntämiselle. Lupaa ei voida myöntää enää sellaisen henkilön hyväksi, jonka kansalaisuusvaltio on EU-neuvoston päätöksen mukaan loukannut toisen valtion alueellista koskemattomuutta tai jonka valtio on muuten arvioitu uhaksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Tämä tarkoittaa käytännössä täyskieltoa esimerkiksi Venäjän kansalaisille. 

Toiseksi, muu EU- ja Eta-alueen ulkopuolinen kiinteistönhankinta säilyy edelleen luvanvaraisena, mutta nyt viranomaisille annetaan entistä selkeämmät ja tiukemmat perusteet harkita, voidaanko lupa myöntää. Näin vahvistetaan kansallisen turvallisuuden näkökulmaa lupaharkinnassa. 

Arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos on perusteltu ja ajankohtainen. Kyse ei ole pelkästään yksittäisistä kiinteistökaupoista vaan laajemmasta kansallisesta turvallisuudesta. Kiinteistöt voivat sijaita esimerkiksi sotilaskohteiden, kriittisen infran tai logistiikkareittien läheisyydessä: paikoissa, joissa ulkovaltojen läsnäolo ei ole pelkästään arveluttavaa vaan suoraan kansallista turvallisuutta vaarantavaa. 

On myös hyvä huomata, että tähän lakiin sisältyy mahdollisuus reagoida tilanteisiin nopeasti. Lupa voidaan evätä ilman pitkiä prosesseja, jos kyseessä on valtiollinen toimija, joka muodostaa uhan. Tämä on tärkeää, sillä geopoliittinen tilanne voi muuttua nopeastikin. Emme voi jäädä passiivisiksi ja toivoa parasta. Meidän on toimittava ennakoivasti ja pidettävä huolta siitä, että Suomessa ei synny väyliä ulkovaltojen vaikutusyrityksille. 

Kiinteistöhankinnat strategisesti herkiltä alueilta ovat herättäneet laajasti huolta ja keskustelua. Kiinteistöjä ollaan voitu hankkia Suomessa lähestulkoon ilman rajoituksia. Nyt hallitus on tarttunut tähän epäkohtaan, ja hyvä niin. Kansallinen turvallisuus ei ole myytävissä. 

Arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos on tärkeä osa laajempaa varautumista. Samalla se lähettää selkeän viestin siitä, että Suomen suvereniteetti ei ole kauppatavaraa. On täysin perusteltua ja vastuullista rajoittaa sellaisten toimijoiden pääsyä Suomen maaomaisuuteen, jotka eivät jaa samoja arvoja eivätkä kunnioita kansainvälistä oikeutta tai alueellista koskemattomuutta. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Mietintö on yksimielinen, ja tälle on annettava iso painoarvo tässä yhteiskunnallisessa tilassa. Esityksen tavoitteena on turvata kansallista turvallisuutta kieltämällä käytännössä venäläisten kiinteistökaupat Suomessa. Tässä hetkessä on entistäkin tärkeämpää, että puolustusministeriö valvoo kauppoja tarkasti. Tämä edellyttää työhön riittäviä resursseja, sillä monimutkaiset omistusjärjestelyt tulevat jatkossa korostumaan. Jos lupaa ei saada suoraan, voi bulvaani sen saada. Sinisilmäisyys ei siis ole valttia näissä tilanteissa, eikä lainsäädäntöä pidä säätää, jos sitä ei pystytä valvomaan. 

Yksilön kannalta esityksen vaikutusten arvioidaan jäävän melko vähäisiksi. Rajoitus vaikuttaisi noin 20 000:een Suomessa ilman pysyvää oleskelulupaa olevaan Venäjän kansalaiseen siten, että heillä ei olisi mahdollisuutta hankkia Suomesta kiinteistöä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että ehdotettua sääntelyä ei sovellettaisi henkilöihin, joilla on pysyvä oleskelulupa Suomeen tai Suomen myöntämä pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen pysyvä EU-oleskelulupa, vaan heihin sovellettaisiin nykyistä käytäntöä. 

Ja kuten valiokunta mietinnössään painottaa, lakiuudistuksen tavoitteista on tärkeää viestiä niin Suomessa kuin rajojen ulkopuolellakin. Laki ei kohdistu Suomessa asuviin venäjää äidinkielenään puhuviin henkilöihin. Tarkoitus on estää Venäjän valtion mahdollisuuksia käyttää kansalaisiaan Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan. 

Lisäksi valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että jatkovalmisteluissa tarkastellaan myös maanvuokraukseen ja yritysjärjestelyihin liittyviä kysymyksiä, joissa ei ole samanlaista ulkomaalaisvalvontaa kuin kiinteistökaupoissa. Tämä on hyvä. Yhdyn vahvasti tähän valiokunnan näkemykseen jatkovalmistelujen tärkeydestä, sillä erityisesti huolta herättää yritystoiminnan läpinäkymättömyys ja erilaiset sidonnaisuudet maidemme välillä. Tähän pitää puuttua pikaisesti ja luoda toimivat keinot valvoa lainsäädännöllä toimintaa ja toimijoita. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä edellisessä edustaja Ronkaisen puheessa vilahtivat nämä logistiikkakeskukset, ja siksi haluan myös omalta osaltani nostaa logistiikan merkityksen Suomessa, erityisesti kumipyörillä tapahtuvan liikenteen, jossa venäläistaustaisten kuljetusyritysten omistajien ja osaomistajien osuus on yllättävän suuri. Kuljetusliikenne niin maissa kuin vesitse on isossa roolissa turvallisuuden näkökulmasta: kuka kuljettaa, minne kuljettaa, ja mitä kuljettaa, ja ennen kaikkea, kuka sitä valvoo? 

Kabotaasiliikenteessä, jossa ulkomaalaiset kuljetusyritykset suorittavat kuljetuksia toisen maan sisällä, on paljon riskejä, jotka uhkaavat myös kokonaisturvallisuutta ja pahimmillaan lisäävät epäreilua kilpailua. Ulkomaalaiset yritykset voivat tarjota palveluja halvemmalla, koska ne eivät aina noudata, valitettavasti, paikallisia työehtosopimuksia ja palkkatasoja. 

Toisekseen tämä lisää harmaata taloutta. Kabotaasiliikenne voi johtaa harmaan talouden kasvuun, kun yritykset kiertävät veroja ja muita maksuja. 

Kolmanneksi tietenkin työpaikkojen menetys: kotimaiset kuljetusyritykset voivat menettää markkinaosuuttaan, mikä voi johtaa työpaikkojen vähenemiseen, koska palkkoja lasketaan työehtosopimuksen alle. 

Ja neljänneksi nämä valvonnan haasteet, joista jo monesti sanoin: kabotaasiliikenteen valvonta on vaikeaa erityisesti kuljettajien palkkauksen ja työehtojen osalta. 

Arvoisa rouva puheenjohtaja! Hyvä hallitus, juuri näin, vihdoinkin. Täytyy sanoa kiitos tästä laista. Vihdoinkin ollaan toimivilla raiteilla, vaikka se on tässä talossa todellakin kestänyt. 

Tässä on kysymyksessä erittäin vaikea lainsäädäntö ja siitä kertoo se, että tästä ei valitettavasti tule vieläkään valmista, vaan kuten puolustusvaliokunta on tuossa mietinnössäänkin esille ottanut, niin vieläkin asunto-osakkeiden hankintaan tarvitaan rajoitusta, ja myöskin tätä asiaa on tulevaisuudessa valvottava tarkemmin. Myös sillä on vastaavia vaikutuksia turvallisuusympäristöömme. Mutta nyt kuitenkin ollaan huomattavasti paremmassa tilanteessa kuin ennen tätä lakia, vaikkakin tässä historiassa on tehty jo näitä korjaavia toimenpiteitä. 

Toin 2007 syyskuussa tänne eduskuntaan kansalaisadressin, jossa toivoin rajoituksia kiinteistöomistuksiin, EU:n ulkopuolisten maa- ja kiinteistökauppojen rajoituksiin, ja se poiki sitten sillä hallituskaudella. Seurasin sitä tosi tarkoin, että kuka teki ja mitä teki aiheen parissa. Minä tietenkin uskoin, että lainsäädäntöähän siitä valmistuu ja tulee lakiin. Petyin sitten kyllä jonkin verran, että eiväthän nämä rattaat niin nopeasti pyörikään, että jos ihmismieli on hidas, niin koneistot ne vasta hitaita ovatkin. Ja olen todennut tässä näinä päivinä, että mikään ei kai ole turhauttavampaa kuin olla oikeassa liian aikaisin, varsinkaan suhteessa kanssatoimijoiden ymmärtämisen tahtotilaan, koska siitä ennen kaikkea oli kysymys — tietoa oli jo silloin saatavilla. 

Kiinteistöomistusten yhteys kansalliseen turvallisuuteen ymmärretään nyt laajasti ja siitä kertoo se, että muun muassa puolustusvaliokunnassa on yksimielisesti tätä mietintöä kannatettu ja todella hyvällä yhteistyöllä on tätä asiaa eteenpäin viety. Tietenkin hallitus ja ministeri ansaitsevat tässä kiitoksensa, mutta myöskin muistan, että vuonna 2000 voimaan astunut laki, jossa puolustusministeri Jussi Niinistö toi edellisen lain, joka kosketti ennen kaikkea strategisten kohteiden ääreltä näitä rajoituksia ja joka laki on siis edelleen voimassa ja tulee olemaan voimassa tämänkin lain jälkeen, oli myös merkittävä askel oikeaan suuntaan, mutta kuten tuolloin kanssa totesin, ei myöskään silloin riittävä, kuten ei valitettavasti nytten vielä tämäkään. 

Erityisesti meillä Kaakkois- ja Itä-Suomessa on paljon asunto-osakeyhtiöitä, joissa on merkittävä osa venäläisiä omistajia, ja tämä on aiheuttanut aiemmin muun muassa vastikkeiden perinnässä ongelmia, mikä lainsäädännöllä on tällä kaudella korjattu. Siitä myös kiitos hallitukselle, mutta myöskin tähän liittyy puolia, jotka erityisesti koronan aikana korostuivat, eli näillä asunto-osakeyhtiöillä saattaa olla omistajia kymmenen, enemmänkin. On ostettu halpa 20 000 euron kiinteistö esimerkiksi Imatralta, ja sitten näitä omistajia loppujen lopuksi onkin 15 kappaletta. Tämä liittyi vahvasti siihen, että viisumikäytäntö oli siinä kohtaa rajattu niin, että jos on kiinteistöomistusta Suomessa, niin pääsee kulkemaan Suomen puolelle, eli kyllä me joillakin omilla lainsäädännöllisillä toimilla olemme myös vaikeuttaneet tilannetta, ja näiden omistusten osalta myös tulevaisuudessa tulee lainsäädäntö olemaan haastavaa. 

Tietenkin merkittävää on myös ollut niiden 20 vuoden aikana, jolloin minkäännäköistä lainsäädäntöä ei ollut, pääsy haltuun ottamaan jo niitä tehtyjä kauppoja, jotka erityisesti voidaan katsoa kansalliselle turvallisuudelle riskiksi. 

Olen itse jättänyt tänä päivänä toimenpidealoitteen kirittämään hallitusta tämän puolustusvaliokunnan mietinnön ajatuksen mukaisesti, että myöskin näiden asunto-osakkeiden osalta nähdään sama haaste kuin näiden kiinteistöomistusten osalta ja ryhdytään näiden osalta myöskin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, jotta pystytään myöskin näiden kaltaisten aukkojen tilkitsemiseen kansallisen turvallisuuden takaamiseksi edelleen. Toivotan tarmoa hallitukselle, että kiirehditte tämän lainsäädännön myös asunto-osakeyhtiöiden osalta kuntoon. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät miehet ja naiset! Meillä on täällä ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyvä puolustusvaliokunnan yksimielinen mietintö. Koska päätös on historiallinen, perussuomalaisten pitkään ajama ja olin sitä käsittelemässä kyseisessä valiokunnassa, niin ajattelin antaa oman panokseni tähän keskusteluun. Perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa vuodelta 22 todetaan seuraavasti: ”Kiinteistöjen myynnin luvanvaraisuutta ja sen sääntöjä tulee tiukentaa EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille henkilöille.” 

Arvoisa rouva puhemies! Orpon—Purran voimassa olevaan hallitusohjelmaan taas on kirjattu tavoite, jonka mukaan hallitus tarkastelee EU- ja Eta-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankintaa ja hallintaa koskevan sääntelyn riittävyyttä. Lisäksi hallitus selvittää mahdollisuudet nykyistä tehokkaampaan jälkikäteiseen puuttumiseen ja kontrolliin yhteiskunnan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeisen omaisuuden osalta. Puolustusministeriö asetti 17.11.2023 työryhmän arvioimaan Venäjän kansalaisiin kohdistuvaa kiinteistönhankinnan täyskieltoa ja valmistelemaan ehdotusta täyskiellon toteuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmä kuuli hankkeen aikana myös sen ulkopuolisia asiantuntijoita, ja työ johti eduskunnan käsittelyssä nyt olevaan hallituksen esitykseen. 

Hallituksen esityksen tavoitteena on turvata Suomen kansallista turvallisuutta rajoittamalla sellaisten EU- ja Eta-valtioiden ulkopuolisten kansalaisten kiinteistönhankintaa Suomessa, joiden kansalaisuusvaltion Euroopan unioni on päätöksessään todennut loukanneen toisen valtion alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä. Lisäksi edellytyksenä on, että tämän kansalaisuusvaltion arvioidaan voivan aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle ja voidaan pitää mahdollisena, että kansalaisuusvaltio voi käyttää kansalaisiaan epäasiallisesti Suomen kansallista turvallisuutta vaarantavalla tavalla. Kun molemmat kriteerit täyttyvät, kyseessä on niin sanottu ehdoton este, jolloin puolustusministeriö ei saa myöntää lupaa kiinteistönhankinnalle. Valtioneuvoston asetuksella nimettäisiin säännöksessä tarkoitetut valtiot. 

Puolustusvaliokunta pitää kokonaisuudessaan hallituksen esitystä erittäin tarpeellisena ja näkee sen paikkaavan nykysääntelyn aukkoja. 

Esityksen perusteluosiossa käytiin läpi myös muiden unionimaiden vastaavaa sääntelyä, seuraavassa muutama esimerkki. Ehkäpä vähemmän yllättäen etenkin Liettuassa ja Puolassa on olemassa Suomea vastaavaa lainsäädäntöä, joka huomioi kansallisen turvallisuuden rajoittavana tekijänä kiinteistökaupoissa. Ruotsissa ei sinänsä ole voimassa lainsäädäntöä, jolla rajoitettaisiin ulkomaalaisten tekemiä kiinteistökauppoja. Maassa on kuitenkin käynnissä hanke, jonka tarkoituksena on saattaa voimaan uusi etuostolaki. Merkillepantavaa on, että hankkeen toimeksiantoa laajennettiin kattamaan myös järjestäytyneen rikollisuuden uhan ja maanpuolustuksen tarpeiden huomioon ottaminen. Ottaen huomioon länsinaapurissa käsistä riistäytyneen jengirikollisuuden ei tämä toinen painopiste tule kovin suurena yllätyksenä. 

Lakiesitys ei ole kuitenkaan vielä täydellinen, mutta se on erittäin vahvasti oikeansuuntainen. Haasteena ovat vielä asunto-osakeyhtiöt ja kiinteistöosakeyhtiöt ja omistus niissä sekä edustaja Kymäläisen mainitsema, äsken tuotu esimerkki siitä, että on joku kiinteistö pilkottu osiin sillä tavalla, että mahdollisimman moni on saanut sillä viisumin Suomeen. Se on aika haasteellinen juttu. 

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin kiittää hallituksen ministereitä tämän historiallisen esityksen tuomisesta eduskuntaan. Puolustusvaliokunnan kollegoja taas kiitän ehdotuksen asianmukaisesta käsittelystä. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos puolustusvaliokunnalle ja erityisesti edustaja Kymäläiselle, joka on tarmokkaasti tätä vuosia ja vuosia ajanut eteenpäin. Näin tuolla itärajan pinnassa asuvalle tämä ongelmahan on ollut erityisesti Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon osalta. Siellä näitä kiinteistöjä riittää. Tärkeää lainsäädäntöä kansallisen turvallisuuden kannalta ja kansallista turvallisuutta uhkaavan toiminnan osalta, askel oikeaan suuntaan. 

Mutta niin kuin täällä on todettu, tämähän ei poista kaikkea sitä ongelmaa, mitä on. Tässä on kierteitä niin vuokraustoiminnan, bulvaanitoiminnan kuin sitten yritysjärjestelyitten osalta edelleen mahdollisuus tehdä. Niin kuin tässä on moni todennutkin, on nyt tärkeää sitten viedä tätä lainsäädäntöä eteenpäin seuraavalle portaalle. 

Täällä on puhuttu viranomaisresursseista ja ‑valvonnasta. Minä en nyt kyllä rehellisesti tiedä, kun olen itsekin niitä kuvia vuosien saatossa saanut ja käynyt monen kiinteistönkin pihassa paikallisten asukkaitten kanssa — ministeri ei ole paikalla mutta puolustusvaliokunnan puheenjohtaja on — onko meillä käytännössä tähän nyt sitten oikeasti viranomaisresursseja olemassa. Ja tietysti kun varmaan herättää aikamoista mielenkiintoa, jopa levottomuutta myös tämä lainsäädäntö, niin miten tämän viestinnän osalta? Sen pitää olla hyvin selkokielistä erityisesti Suomessa asuvien venäläisten kansalaisten osalta, jotta ei aiheuteta nyt sitten mitään isompaa kalabaliikkia. Tämä viranomaisvalvonnan tilanne olisi mukava tietää. Minulla on vähän se käsitys, että se on aika heikoissa kantimissa. 

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa edellisessä puheessa jäi oikeastaan se oleellinen mainitsematta. Sanoin tämän jo valiokunnan kokouksessa ja sanon sen täällä salissakin, että kunnian pitää kuulua aina sille, joka on ollut asiassa edelläkävijä. Joku voisi tässä ehkä sanoa, kuuluuko se tässä asiassa nyt sitten presidentti Putinille tai Venäjän toimille, mutta kyllä minä nostan hattua tässä kohtaa edustaja Kymäläiselle. Edustaja Kymäläinen kyllä kiitti hyvää hallitusta, mutta kyllä te olette ollut selkeästi edelläkävijä tässä asiassa. Kun tuossa kuuntelin teidän puheenvuoroanne, niin ei siinä ihan 20:tä vuotta mennyt, kun päästään edes johonkin asentoon — tosin ministeri Niinistö siinä matkalla jo teki pieniä korjausliikkeitä, niin kuin mainitsittekin. 

Ovat hankala paikka nämä asunto-osakkeet, maanvuokraukset, yritysjärjestelyt, bulvaanitoiminta ja se valvonta siinä, ja tässä nostettiin näitä valvontakysymyksiäkin ja sitä, mikä resurssi on sitten riittävä. Siihenhän pitää ihan ehdottomasti lyödä panoksia lisää, mutta tämä lainsäädäntökään ei ole vielä ihan aukoton, niin kuin me todetaan tuossa mietinnössä. 

Edustaja Kymäläinen mainitsi myös, että on jättänyt toimenpidealoitteen. Täytyykin mennä heti lukemaan, mitkä olisivat teidän mielestänne ne seuraavat askelmerkit. 

Kyllä tämä on erittäin vakava asia kokonaisturvallisuudelle. Tässä edustaja Eskelinen itäsuomalaisena edustajana tietää esimerkiksi lentoliikenteen osalta, miten tällä hetkellä tehdään häirintää jo maarajojen ulkopuolelta, ja ajatelkaapa, jos se tapahtuu Suomen rajojen sisäpuolella, niin huputetaan koko Suomi hyvin helposti siinä kohtaa. Tai sitten ajatellaan vaikka meidän pohjavesivarantoja ja muita tällaisia. Tässä on niin paljon liikkuvia elementtejä. Ja se on kyllä äärimmäisen hienoa, että näissä turvallisuusasioissa kyllä tämä sali on koko lailla yksimielinen, niin kuin valiokunnassakin oltiin, että ei ole sitä hallitus—oppositio-asetelmaa, ja minun mielestäni se on puhtaasti Suomen etu. — Kiitos. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä! Hyvin sanottu!]