Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan säädettäväksi laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta. Lailla täytäntöön pantaisiin kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva niin sanottu CER-direktiivi. [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]
Puhemies Jussi Halla-aho
:Pieni hetki.
Jatkossa käytän lakiehdotuksesta nimeä CER-laki.
Edelleen ehdotetaan muutettavaksi myös turvallisuusselvityslakia, jolloin perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys voidaan laatia, jos toimii tehtävissä, joissa voi vahingoittaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimivuutta tai kriittisen tuotannon jatkumista tai näissä tehtävissään saamiensa tietojen oikeudettomalla käytöllä merkittävällä tavalla vaarantaa valtion turvallisuutta tai edistää järjestäytynyttä rikollisuutta.
Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annettua lakia, jolla vahvennetaan ulkomaanliikenteen satamien turvallisuutta. Tällöin satamanpitäjän on varmistettava, että sataman turvallisuuden kannalta kriittisiin tietoihin ja tietojärjestelmiin pääsy on vain henkilöillä, joita voidaan pitää nuhteettomina ja luotettavina. Myös eräitä muita kokonaisuuteen liittyviä lakeja ehdotetaan muutettaviksi.
CER-direktiivillä tavoitellaan keskinäisriippuvaisten, yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisten palveluiden häiriönsietokyvyn turvaamisen parantamista. Direktiivi kattaa 11 toimialaa, joita ovat energia-, liikenne- ja pankkiala, rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri, terveys, juomavesi, jätevesi, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus sekä elintarvikkeiden tuotanto, jalostus ja jakelu. Toimialoilla on sektorikohtaista säätelyä, ja CER-laki on yleislaki.
CER-lain mukaan määritetyn kriittisen toimijan velvollisuudesta hallita kyberturvallisuuteen liittyviä riskejä säädetään kyberturvallisuuslaissa, jota koskeva hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Totean, että Venäjän hyökkäyssodan myötä muuttuneessa turvallisuusympäristössä satamiin kohdistuva hybridi-, vakoilu- ja rikollisuusuhka on kasvanut aiempaa merkittävämmäksi. Valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat mukaan lukien järjestäytyneet rikollisryhmät voivat pyrkiä hyödyntämään tai vahingoittamaan satamien toimintaa.
Matkustaja- ja logistiikkadatansa vuoksi satamat voivat muodostaa kiinnostavan vakoilukohteen ja tarjoavat mahdollisuuden seurata tai vaikuttaa Suomelle elintärkeisiin matkustaja-, materiaali- tai energiavirtoihin. Liikenteen solmukohtina satamat ovat kiinnostavia kohteita myös terroristisille toimijoille. Europolin mukaan järjestäytynyt rikollisuus ja sitä myötä huumausainerikollisuus ovat jo saaneet suurempaa jalansijaa Euroopan satamissa.
Satamilla on merkitystä maanpuolustukselle muun muassa sotilaallisen tuen vastaanottamisen ja antamisen kannalta. Turvallisuusselvityksiä ajateltaessa keskeisimmässä asemassa satamainfrastruktuurin kannalta on satamanpitäjä. Satamanpitäjällä on kokonaisvastuu sataman turvallisuudesta, joten turvallisuusselvitysten hakeminen henkilöstöstä esitetään keskitettäväksi satamanpitäjälle eikä kullekin yritykselle.
Arvoisa puhemies! Kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva kansallinen strategia ehdotetaan annettavaksi valtioneuvoston hyväksymänä valtakunnallisena suunnitelmana. Valtakunnalliseen suunnitelmaan sisällytetään muun muassa strategiset tavoitteet ja painopisteet kriittisten toimijoiden yleisen häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Tällöin on otettava huomioon rajat ylittävät ja eri toimialojen riippuvuudet ja keskinäiset riippuvuussuhteet.
Valtakunnallinen suunnitelma sisältää myös kuvauksen kriittisten toimijoiden yleisen häiriönsietokyvyn parantamiseen tarvittavista toimenpiteistä sekä kuvauksen kriittistä infrastruktuuria ja kriittisten toimijoiden häiriösietokykyä koskevasta kansallisesta riskinarvioinnista. Edelleen suunnitelmaan tulee sisällyttää kuvaukset kriittisten toimijoiden määrittämisprosessista ja toimijoita koskevasta tukiprosessista. Myös muita vaatimuksia on edellä mainittujen lisäksi. CER-lain mukaan kansallinen riskinarvio yhteensovitetaan muun muassa EU:n pelastuspalvelumekanismin perusteella laadittavan kansallisen riskinarvion kanssa. Suomessa tällainen on annettu viimeksi vuonna 2023.
Uusia viranomaisia ei lailla perusteta. Sisäministeriölle tulee kuitenkin uutena yhteensovittamistehtävä, johon sisältyy CER-lain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta, yhteensovittaminen ja kehittäminen. Sektoriministeriöille kuuluu keskeisesti päätös kriittisen toimijan määrittämisestä, ja ennen ratkaisua on pyydettävä lausuntoa sisäministeriöltä tarpeellisessa laajuudessa, muilta ministeriöiltä ja viranomaisilta sekä Huoltovarmuuskeskukselta.
Arvoisa puhemies! Kriittisen toimijan keskeiset velvoitteet liittyvät riskinarviointiin, häiriönsietokykyä koskevaan suunnitelmaan ja toimenpiteisiin häiriönsietokyvyn varmistamiseksi. Hallinnollista taakkaa vähennetään niin, että otetaan huomioon vastaavan kaltaista tarkoitusta varten laaditut muut lakisääteiset suunnitelmat, jolloin erillistä CER-lain mukaista suunnitelmaa ei tarvitse laatia. Keskeinen velvoite on myös se, että kriittisen toimijan on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä valvovalle viranomaiselle ja valtioneuvoston tilannekeskukselle poikkeamasta, joka häiritsee tai voi häiritä keskeisten palvelujen tarjoamista. Valtioneuvoston tilannekeskus välittää asianomaisen viranomaisen laatiman poikkeamailmoituksen tai viranomaisen tiedon komissiolle tai unionin jäsenmaan keskitetylle yhteyspisteelle. Näissä on kyse siitä, että poikkeamalla on tai voi olla merkittävä vaikutus keskeisten palveluiden tarjonnan jatkuvuuteen Suomen rajat ylittäen.
Toimivalta valvoa kriittisiä toimijoita olisi sektorikohtaisilla valvovilla viranomaisilla. Näitä ovat Energiavirasto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikenne- ja viestintävirasto, Fimea, Ruokavirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirastot.
Arvoisa puhemies! Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristömme on vaikeutunut. Tämän esityksen myötä valtio saa entistä paremman näkymän yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisten toimijoiden varautumiseen. CER-lain rajapinnassa työ muun muassa valmius- ja huoltovarmuuslainsäädännön tarkistamiseksi on käynnissä. CER-lain mukaiset toimet, huoltovarmuustoiminta ja valmiuslain mukainen varautuminen täydentävät toisiaan.
Myös Natossa kriisinkestävyys on nostettu keskeiseksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alueeksi. Euroopan tasolla EU-lainsäädäntö, jota kansallisesti toimeenpannaan, tukee myös puolustusliiton tavoitteita ei-sotilaallisen varautumisen osalta. Nämä liittyvät muun muassa ruoan ja veden saatavuuteen tai energiantuotantoon.
Arvoisa puhemies! Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Esityksellä toteutetaan osaltaan hallitusohjelman kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamista koskevaa strategista kokonaisuutta. Hallitus katsoo, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.