Kiitoksia, arvoisa puhemies! Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus on vuodelta 2023, joten aika pitkän ajan takaa sitten jo, ja talousvaliokunnan mietintökin on jo parin kuukauden takaa. Pidin talousvaliokunnan mietinnön esittelypuheenvuoron perjantaina, mutta nyt vielä joitakin henkilökohtaisia nostoja sen päälle.  

Nyt kannattaa huomio kiinnittää Yhdysvaltoihin. Paljon on puhuttu kauppapolitiikasta, erilaisista tariffeista ja tulleista ja muista, mutta toinen asia, mitä kannattaa katsoa ja seurata aika tarkkaan, mikä on relevantti nimenomaan pankkivaltuuston ja finanssivalvonnan kannalta, on se, mitä Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoilla tullaan tekemään. Voisi ajatella, että siellä saattaa tulla aika räväköitäkin liikkeitä vielä ja nimenomaan sääntelyn purkamisessa. Siihen tietysti liittyy erilaisia riskejäkin, mutta jos ajattelee teknologiakehitystä ja muita vaikutuksia, niin yksi semmoinen johtopäätös saattaa olla myös se, että he ovat olleet aika vahvasti etukenossa esimerkiksi tekoälykehityksen kannalta ja monen kriittisen teknologian suhteen, ja nyt olisi Euroopankin aika herätä, ja ajattelen, että jotakin heräämistä varmasti tulee tapahtumaankin.  

Finanssivalvonnan sääntelyyn tämä varmasti tuo haasteita, ja olen ymmärtänyt, että siellä on kiinnitettykin asiaan huomiota. On myös varsin mielenkiintoisia avauksia tehty, esimerkiksi tämä niin kutsuttu DOGE, the Department of Government Efficiency, millä pyritään tehostamaan Yhdysvaltain julkista hallintoa. Myös monia nimityksiä on nyt uusittu. Esimerkiksi arvopaperiviranomainen, SEC, Securities and Exchange Commission —sinne tulee uusi johtaja, uusi tilapäinen johtaja on sinne jo valittu.  

Presidentti Trump piti vaalikampanjansa aikana varsin tämmöisiä pro crypto -avauksia ja -puheenvuoroja, ja sillä sektorilla varmaan tulee tapahtumaan myös aika paljon, ajatellen jo ihan hänen lähipiiriään avustajakunnassa. Kannattaa täällä Suomessa olla aika hereillä sen suhteen, mitä vaikutuksia tällekin sektorille tulee. Meillä on toimijoita, yrityksiä tässäkin maassa, millä on mielenkiintoisia projekteja, ja tällä kentällä voi tapahtua aika paljonkin lähiaikoina. — Kiitoksia.  

Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun alkaessa käytin puheenvuoron, jossa totesin, että Suomen taloudella on aika monia positiivisia merkkejä. Toivottavasti ne voivat vahvistua ja taloutemme voi tästä parantua. 

On tietysti paljon myös huolestuttavia merkkejä. Presidentti Donald Trump on asettamassa Euroopalle tulleja, jotka haittaavat todennäköisesti myös Suomen taloutta, mutta nyt kiinnittäisin huomiota näihin lakkoihin, jotka maassamme ovat tällä hetkellä meneillään, ja tilanne uhkaa vielä pahentua. 

Kun keväällä rajoitimme oikeutta poliittisiin lakkoihin ja suhteettomiin myötätuntotyötaistelutoimiin, niin oli osin tässä salissa mutta ennen kaikkea tuolla ay-liikkeen puolella aika lailla kova kritiikki siitä, että nyt hallitus ja eduskunta ovat puuttumassa merkittävällä tavalla ammattiyhdistysliikkeen lakko-oikeuteen. Tällaista väitettiin ja tällaista tietoa ja mielikuvaa medialle levitettiin. 

Kun nyt katsomme, mitä tällä hetkellä Suomessa tapahtuu, kun monet ammattiliitot ovat ilmoittaneet lakoista tai menneet lakkoihin tai varoittaneet lakoista, niin voidaan todeta, että se poliittisten lakkojen rajoittamisen yhteydessä ollut ammattiyhdistysliikkeen propaganda oli täysin perusteetonta. Ammattiyhdistysliikkeellä ja ammattiliitoilla on täysi oikeus lakkoilla omien parempien työehtojensa puolesta, kun työehtosopimukset eivät ole voimassa, ja näin ehdottomasti pitää ollakin. Se kuuluu demokratiaan, se kuuluu suomalaiseen yhteiskuntaan, että kun TESit eivät ole voimassa, voidaan lakkoilla parempien työehtojen puolesta. 

Silti toivoisin tietysti, että tuolla lakkorintamalla syntyisi mahdollisimman pian sopu palkansaajien ja työnantajien välillä, koska on aivan selvää, että näistä lakoista jatkuessaan tai tilanteen vielä pahentuessa on huomattavaa vahinkoa Suomen taloudelle ja luonnollisesti myös suomalaisille palkansaajille. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä pankkivaltuuston kertomus, lähinnä Suomen Pankin ja finanssipolitiikan linjauksista vuonna 23, kertoo aika paljon siitä, että kun inflaatio oli aika korkealla tasolla vuonna 23 — yli kahdeksan prosenttiyksikköä — ja sitten loppuvuonna taisi olla vähän lähellä kahta prosenttiyksikköä, niin niillä toimenpiteillä, mitä Euroopan keskuspankki tekee ja Suomen Pankki tekee, on ollut kyllä vaikutuksia. Mutta keinot ovat olleet aika kovia ja korkopolitiikka on ollut aika kireä, ja se heijastui silloin 23 vuoden talouskehitykseenkin — tuotanto supistui 1,2 prosenttia, että sillä on heijastusvaikutuksia käytännössä sellaiseen. Rahapolitiikka on ollut tiukka väline, jolla tätä talouden ohjausta on tässä mielessä tehty.  

Täällä edustaja Puisto toi hyvin esiin tämän nykyisen tilanteen, jossa nyt tällä hetkellä maailmanpolitiikassa tapahtuu erilaisia... Tulleista puhutaan, ja maailmanpolitiikan talousliikkeitä ohjaillaan nyt uudella tavalla ja aika kovallakin tavalla, ja se heijastuu myöskin tämmöiseen avotalouteen kuin Suomi todella voimakkaasti jatkossa. Tässä mielessä voi vaikuttaa myös meidän talouskasvuumme selkeästi se, miten nämä toimenpiteet tässä tulevat etenemään.  

Siinä, mitä edustaja Zyskowicz puhui näistä lakoista, täytyy muistaa se, että nyt nämä lakot liittyvät työehtosopimustoimintaan suoraan, ja sekin, minkä takia siellä niitä lakkoja on, liittyy palkansaajien ostovoiman hoitamiseen ja niitten turvaamiseen. Kun tässä nyt vuodesta 23 ja vuodesta 24 katsotaan, niin ostovoima niinä vuosina aika lailla putosi alaspäin, ja nyt sitä sitten työehtosopimuskierroksilla yritetään korjata. Voisin jatkaa aika paljonkin näistä työehtosopimuksiin liittyvistä lakkojutuista, mutta luulen, että se ei ole nyt juuri tämän kertomuksen aihe, vaan luulen, että nimenomaan tämä ostovoima on ehkä se oikea lähestymiskulma tähän kysymykseen. 

Eli maailmantalous heiluttelee meitä aika paljon, ja Euroopan ohjausmekanismit näkyvät meidän talouspolitiikassa ja meidän talouskehityksessä voimakkaasti, ja siinä mielessä olemme avotaloutena myöskin näitten armoilla.