Arvoisa puhemies! Suomi on suomalaisten kotimaa. Meidän tehtävämme on pitää tämä maa turvallisena ja elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Hallitus päätti eilen puoliväliriihessä lukuisista työntekoa ja yrittäjyyttä tukevista toimista. Hallitus iski työn verotukseen suurella, yli miljardin euron veroalemoukarilla siten, että verotus kevenee painottuen merkittävästi pieni- ja keskituloisiin duunareihin. [Välihuutoja vasemmalta] Erityisesti hyötyvät lapsiperheet, siis lapsiperheet, [Antti Kurvisen välihuuto] kun työtulovähennyksen lapsivähennys peräti tuplataan — tuplataan. Työntekijälle jää jatkossa enemmän palkastaan käteen. Sitä, mitä halutaan enemmän, on verotettava vähemmän, eli työntekijälle jää jatkossa enemmän palkastaan käteen. [Piritta Rantanen: Vitonen!] Tämä on meidän perussuomalaisten linja. 

Arvoisa pääministeri Orpo, miten arvioitte hallituksen eilisten ja jo aiemmin [Puhemies koputtaa] tekemien päätösten vaikuttavan talouden kasvuun sekä suomalaisten [Puhemies koputtaa] työllisyyteen ja hyvinvointiin? 

Arvoisa puhemies! Juuri tässä ollaan nyt sen asian ytimessä. Hallitus uskoo vakaasti siihen, että näillä veroratkaisuilla plus lukemattomilla muilla kasvua, yrittämistä, työntekoa, osaamista vahvistavilla uudistuksilla Suomen talous kääntyy kasvuun. [Timo Harakan välihuuto] Me vakaasti uskomme siihen, että alemmat verokannat kannustavat investoimaan Suomeen. Siinä tällä yhteisöveron alennuksella on todella merkittävä vaikutus. Ja kun me tiedämme, että tällä hetkellä Suomeen harkitaan kymmenien miljardien investointeja, niin me toivomme, että tämä tuo siihen vielä lisävauhtia. 

Sen, että työn verotusta kevennetään, kuten moneen kertaan olen sanonut, uskon kannustavan ihmisiä ensinnäkin tekemään enemmän töitä, ponnistelemaan, olemaan ahkeria, ja siitä jää enemmän käteen. Sitähän me haluamme, ottaa mahdollisimman vähän ihmisten omista rahoista pois ja että ihmisille jää enemmän käteen, minkä jälkeen he voivat tehdä enemmän valintoja. Tämä on yksiselitteisesti meidän linjamme. 

Ja kysymykseen vielä vastaus: minä ja hallitus uskomme siihen, että näillä päätöksillä Suomessa on enemmän työtä, Suomessa on enemmän hyvinvointia. 

Arvoisa puhemies! Pääministeri, tosiasia siis on, että teidän johdollanne tällä hetkellä tavallisen suomalaisen verotus on kireimmillään kymmeneen vuoteen, joten eikö olisi luullut, että nyt kun veronkevennyksiä tehdään, niin nimenomaan olisi sen tavallisen palkansaajan, tavallisen opettajan, tavallisen hoitajan, tavallisen pienen yrittäjän vuoro? [Hälinää — Puhemies koputtaa] Mutta mitäpä kävi? Tavalliselle suomalaiselle jäi vain muruja. Me olemme kuulleet täällä, että kun te hehkutatte tätä suurta veronalennusta keskituloisille, se tarkoittaa esimerkiksi opettajille viittä euroa kuussa samaan aikaan, kun ministeritasolla veroalea tulee 5 000 euroa vuodessa. [Välihuutoja oikealta] 

Puhemies! Pääministeri, minä nyt hieman ihmettelen, että mistä te oikein löydätte nämä rahat näihin jättiveronkevennyksiin kaikkein suurituloisimmille, kun vähän aikaa sitten näitä rahoja ei pitänyt olla ollenkaan, ei missään. Mistä te nämä rahat taioitte, kun samaan aikaan olette kertoneet, että te leikkaatte lisää vaikkapa vanhuksilta, vammaisilta, lastensuojelusta? Mistä te, pääministeri, nyt taioitte nämä lisärahat suurituloisten veronkevennyksiin? [Ben Zyskowicz: No, lukekaa kehyspaperit!] 

Arvoisa puhemies! Ensin taas ensimmäinen korjaus: me emme leikkaa vammaisilta. [Hälinää] 

Muutoinkaan tässä riihessä me emme tehneet uusia leikkauksia, lisäleikkauksia hyvinvointialueille tai sosiaali- ja terveyspalveluihin, [Pia Viitasen ja Krista Kiurun välihuuto — Puhemies koputtaa] vaan päinvastoin, jos katsoo koko tätä suunnittelujaksoa, näiden päätösten lisäksi me suuntaamme kolme miljardia enemmän rahaa hyvinvointialueiden rahoitukseen vuoden 29 tasolla eli tällä samalla jaksolla. Me haemme tämän, koska meidän väestö ikääntyy, [Krista Kiurun välihuuto] mutta me pystymme tekemään myöskin nämä veronkevennykset niin, että velkaantuminen ei niistä johtuen kasva. Me olemme tehneet muualle sopeutustoimia ja veronkiristyksiä, joilla me rahoitetaan sitä. Sen lisäksi esimerkiksi tämä ylimpien marginaalien laskeminen, jos joku, kuten tutkimuskirjallisuus ja vaikka Ruotsin esimerkki näyttävät, rahoittaa itse itsensä. [Timo Harakka: Kokonaan?] Tämä meidän budjettimme perustuu nimenomaan valtiovarainministeriön lahjomattomien virkamiesten laskelmiin, [Puhemies koputtaa] ja siksi tämä paketti on vastuullinen kokonaisuudessaan. Me emme lisää velkaantumista tällä, mutta me annamme Suomelle mahdollisuuden ja tien kasvaa. 

Arvoisa herra puhemies! Kasvu tulee toden totta tuplata. Pikavipit vain harvoin tekevät ihmistä rikkaaksi, ja uskon, että myöskään Suomea pikavipit eivät tee rikkaaksi. 

Arvoisa puhemies! Kokoomus lupasi ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata. Nyt olemme kuitenkin todistaneet leikkauksia vapaaseen sivistystyöhön, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin tässä viimeisimmässä paketissa. Te olette myös lopettaneet aikuiskoulutustuen. Suomessa on ammatillisessa koulutuksessa 11 000 opiskeluvuotta vähemmän teidän päätöstenne seurauksena. Olette pyrkineet todistelemaan pitkin vaalikautta, että koulutus on erityissuojeluksessa. Suojeluksessa näyttää kuitenkin olevan vain Turun tunnin juna. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Te heikennätte kuntien edellytyksiä järjestää varhaiskasvatusta ja perusopetusta leikkaamalla kuntien valtionosuuksista. Arvoisa pääministeri, mistä osaajat löytyvät yrityksille tulevaisuudessa? [Puhemies koputtaa] Muun muassa Kauppakamari on aiemmin ilmaissut vakavan huolensa osaajien löytämisestä.  

Arvoisa puhemies, ärade talman! On totta, että osana tätä pakettia kuntien valtionosuuksia leikataan hieman. Totta on myöskin, että kokonaisuudessaan kuntien taloutta vahvistetaan huomattavasti. [Välihuutoja] Totta on myös se, että peruskouluun tuodaan 200 miljoonaa vuositasolla lisää rahaa, eikä siihen yleiskatteelliseen kasaan, vaan esimerkiksi osana oppimisen tuen uudistusta ohjataan sitä hyvinkin tehokkaasti ihan perille sinne kouluun asti. [Välihuutoja vasemmalta] 

Tässä riihessä ei koskettu peruskoulutuksen rahoitukseen. Sitä vahvistetaan pitkin kautta. Tunnistamme toiseen asteeseen kohdistetut leikkaukset, ja niitä tässä ei nyt tehty. Sen sijaan uudistetaan, kehitetään ja parannetaan ammatillista koulutusta. Heihinkään, jotka kuuluvat oppivelvollisuuden piiriin, ei ole kohdistettu leikkauksia myöskään ammatillisen koulutuksen osalta.  

Kun saadaan toiminnanohjauksen kokeilu hyvin liikkeelle [Puhemies koputtaa] — ja olen iloinen siitä, että moni on ollut siitä kiinnostunut — uskon, että senkin kautta saadaan entistä parempia tuloksia myöskin ammatillisesta koulutuksesta. 

Arvoisa puhemies! En todella tiedä, minkälaisia pääsiäismunia hallituksella oli, kun yhtäkkiä sitä rahaa onkin. Vielä kaksi viikkoa sitten tässä salissa te sanoitte, että on vain pakko leikata vanhuksilta, vammaisilta ja lapsilta — kun on vain pakko. Kaksi vuotta te olette kertoneet, että velkalaivan kääntämiseksi on pakko leikata koulutuksesta, kulttuurista, kansalaisjärjestöiltä ja niin edespäin. Miltähän nyt tuntuu siitä sote-järjestön työntekijästä, joka teidän tekemienne uusien leikkauspäätösten myötä menettää työnsä, tai siitä opettajasta, kun te valtionosuuksista leikkaamalla leikkaatte suomalaisista kouluista ja kun hänen ryhmässään on tämän jälkeen vielä yksi lapsi enemmän — koska hallitukselle kaikkein tärkeintä tuntuikin olevan turvata vain kokoomuksen kannattajille oma vappumiljardi tai pari? [Välihuutoja oikealta] Totta kai työn verotuksen keventäminen ja yrittäjyyden verotuksen keventäminen on kannatettava tavoite, mutta ei velaksi, eikä varsinkaan silloin, kun hallituksenne ottaa velkaa historiallisen paljon. Kysynkin arvon pääministeriltä: mikä on teidän viestinne nyt niille suomalaisille vanhuksille, vammaisille tai lapsille, joiden palveluista — palveluista — te olette leikanneet tämän pakon edessä, [Puhemies koputtaa] kun tätä pakkoa ei näköjään koskaan ollutkaan?  

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sopeutukset jatkuvat. Ei se tarve ole hävinnyt mihinkään saada meidän julkista sektoria tasapainoon ja saada meidän aivan liian suureksi tai kalliiksi meidän kantokykyymme nähden kasvanutta julkista sektoria pienemmäksi ja tehokkaammaksi. Se on aivan välttämätöntä, jotta me pystymme turvaamaan vanhusten palvelut ja koulutuksen myöskin tulevaisuudessa. [Välihuutoja vasemmalta] Se on aivan välttämättömyyttä. Mutta ihan yhtä välttämätöntä on se, että me huolehdimme rahoituksesta, ja toistan itseäni, mutta kun se ei synny tähän maahan mistään muualta kuin työstä ja yrittämisestä. [Timo Harakka: Omistamisesta!] Siksi me tuemme työtä ja yrittämistä [Timo Harakka: Ja omistamista!] niillä uudistuksilla ja niillä veronkevennyksillä, mitä me tehdään. 

Yksinkertaisesti me emme voi olla tekemättä nyt mitään. Jos katsotte, millainen on maailma meidän ympärillä ja missä tilanteessa Suomen talouskasvu tämän kaiken keskellä on, niin meidän on pakko tehdä enemmän. Se on meidän velvollisuutemme niiden lasten ja niiden vanhusten vuoksi, joiden palveluista me haluamme jatkossakin pitää kiinni.  

Arvoisa puhemies! SDP teki viime kaudella kaikki ratkaisunsa aina velaksi. [Välihuutoja vasemmalta] Velkaa velalle, vasemmistohallituksen pienimmätkin kiistat ratkaistiin aina uudella velalla. [Aki Lindénin välihuuto] Nyt näin ei toimita. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Nyt näitä toimia, jotka eilen on päätetty, ei tehdä velaksi. Kiitos siitä. [Välihuutoja vasemmalta] 

Katsoinko, arvoisa puhemies, oikein, että hallituksen veroratkaisu keventää pieni- ja keskituloisten verotusta enemmän kuin tämä SDP:n vaihtoehto olisi tehnyt? [Antti Lindtman: Katsoitte väärin!] Myös lapsiperheiden työtulovähennys tuplataan. Duunarille siis eilisten päätösten jälkeen jää enemmän käyttöön rahaa. Miksiköhän tämä ei kelpaa entiselle työväenpuolue SDP:lle? Tässä on nyt kovin todennäköisesti tahatonta väärinymmärrystä. [Eveliina Heinäluoma: Kyllä!] 

Ministeri Purra, voisitteko vielä kerran kerrata, miten paljon tämä hallitus kohdentaa työn verotuksen kevennyksiä pieni- ja keskituloisille? [Juha Mäenpää: Miljoonina, kiitos!] 

Arvoisa herra puhemies! Jo hallitusohjelmassa me teemme työtulovähennyksen kautta pieni- ja keskituloisiin kohdistuen veronalennuksia noin puolen miljardin verran. Näitäkin kokonaisuuden osia on edelleen tulossa seuraaville kahdelle vuodelle. Näiden lisäksi teimme puoliväliriihessä merkittävät uudet veronkevennykset pieni- ja keskituloisille. Tämä kokonaissumma nousee tosiaan sinne 1,25 miljardiin euroon, kun otetaan huomioon lapsikorotus, joka kohdistuu työssäkäyville lapsiperheille. Tämä laskee työn verotusta kaikissa tuloluokissa, ja tämä on erinomainen asia. 

Mitä tulee sitten niihin ylimpiin marginaaleihin, joita me myös laskemme, tämä on alleviivaten kasvutoimi, koska uskotaan, että tämä tulee rahoittamaan itse itsensä, jos ei kokonaan, niin ainakin osittain. Tätä tukevat sekä tutkimuskirjallisuus, valtiovarainministeriön arvio että esimerkiksi kokemukset Ruotsista. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on nyt kaksi vuotta paasannut, että on pakko leikata ja että velkalaiva on käännettävä. Ja mitä te sitten teette? Te tarjoilette rikkaille suomalaisille mittavan veronalennuspaketin. Suurituloisten verotuksen laskeminen maksaa valtiolle satoja miljoonia euroja, mutta rahaa on. 

Ja sitten se velka: Kääntämisen sijaan velkalaiva on päätetty pysäyttää yhdeksi vuodeksi satamaan, jonka nimi on Valtion Eläkerahasto. Velkasuhteen kasvun väliaikainen pysähtyminen maksetaan siis ottamalla pikavippi Eläkerahastosta. Vuoden 27 jälkeen velkaantuminen jatkuu. [Timo Harakka: Silmänkääntötemppu!] Teidän kannaltanne tämä sattuu kätevästi heti hallituskauden loppuun. Kysyisin pääministeriltä: miten on mahdollista, että teidän skenaariolaskelmissanne rahaa ei ole koskaan, jos kyse on pienituloisista, mutta rahaa on aina, jos puhutaan rikkaiden veronalennuksista? 

Arvoisa puhemies! Tässä maassa ei pystytä pitämään huolta pienituloisista ja heikommista ihmisistä, jos ei maan talous ole kunnossa. Maan talous saadaan kuntoon vain sitä kautta, että julkisesta taloudesta pidetään hyvää huolta, ja sillä, että yksityinen talous, yksityinen sektori vetää hyvin ja ihmisillä on töitä. Se on ainut tapa saavuttaa kestävä hyvinvointiyhteiskunta ja pitää yllä korkeaa elintasoa Suomessa. 

Kun me teemme tämän veroratkaisun, johon ihan oikeasti uskomme — että se tuo maahan kasvua ja kasvusysäyksen — niin se vaatii sen, että siihen on rakennettu siltarahoitus, niin kuin kansliapäällikkö Majanen eilen totesi. [Vasemmalta: Silmänkääntötemppu! — Välihuutoja vasemmalta] Ja koska me uskomme siihen, että ne investoinnit Suomeen tulevat, että täällä kannattaa yrittää, että tänne syntyy työpaikkoja, [Krista Kiurun välihuuto] niin minua niin kovasti kiinnostaisi kuulla, mikä on se vasemmistoliiton tai SDP:n vaihtoehto tälle kaikelle. Sitä ei ole täällä kahteen vuoteen kuultu. [Välihuutoja vasemmalta] Te kyllä kerrotte, mitä me olemme kaksi vuotta sanoneet, mutta minä en ole kuullut mitään muuta kuin haukkumista, ei-sanoja ja päätösten perumista. [Puhemies koputtaa — Tytti Tuppurainen: Väitättekö, että ette tiedä?] Mitään vaihtoehtoa tälle ei ole tehty, mutta meillä ei ole sitä onnea, että me voisimme vain seistä tumput suorana, [Puhemies koputtaa] vaan me teemme rohkeitakin ratkaisuja, jotta Suomi saadaan nousuun ja [Puhemies koputtaa] kasvuun ja kukoistamaan. 

Arvoisa puhemies! Täällä hallituksen aloittaessa luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa ja että velalla eläminen lopetetaan. Nyt me ollaan täällä kuultu siitä, kuinka paljon velkaa tässä otetaan, edelleen 12 miljardia vuodessa, ja se näyttää jatkuvan tästä eteenpäin. Ja entä ne 100 000 uutta työpaikkaa? Minä katson tämän päivän työttömyyslukuja: tällä hetkellä 320 000 työtöntä työnhakijaa. 

Arvoisa pääministeri, nyt kun katsotaan näitä verojen kevennyksiä, tuollaisia kohdennuksia, niin kuinka monta uutta työpaikkaa syntyy näillä toimenpiteillä, mitä hallitus on juuri nyt tehnyt, ja milloin ne syntyvät? — Kiitos. [Timo Harakka: Päästäänkö lähtötilanteeseen?] 

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Tätä on tietysti tarkasteltu, kun näitä veronkevennyksiä on tehty, ja valtiovarainministeriön arvio on se, että 10 000 työpaikkaa syntyy tällä veronkevennyksellä. Täytyy ottaa se asia tässä nyt huomioon, mihin myös valtiovarainministeri viittasi aikaisemmin, että mehän ollaan semmoisessa tilanteessa, että ihmisten ostovoima nyt kasvaa. Palkat nousevat enemmän niillä sopimuksilla, jotka on tähän mennessä tehty, kuin mitä inflaatio kasvaa, ja samaan aikaan myöskin korot ovat tulleet alaspäin, mikä on erityisen tärkeää tietysti asuntovelallisten kannalta.  

Eli ihmisillä on tällä hetkellä — keskituloisilla ihmisillä ja varsinkin tämän ratkaisun jälkeen — huomattavasti enemmän rahaa käytettävissä, mutta tässä on tällainen henkinen lukko siihen, koska tämä maailmantilanne on niin vaikea ja on epävarmuutta, niin että meidän on käännettävä tämä henkinen lukko kasvuksi, ja sitä tällä uudistuksella nyt tehdään.  

Puhemies! Arvoisa pääministeri, te sanoitte, että uskotte siihen, että näillä toimenpiteillä saadaan Suomi kasvuun. Jokainen tulee autuaaksi omalla uskollaan, ja siltä vaikuttavat nyt nämä puheet tänään. [Välihuutoja oikealta] Myös me keskustassa todella toivomme, että näillä toimenpiteillä saadaan sitä toivottua kasvua, johonka te uskotte, aikaiseksi. Kaikella kunnioituksella, kaikki asiantuntijat eivät kyllä usko. Esimerkiksi ekonomisti Roope Uusitalo vaikutti hyvin epäileväiseltä ja näin myös monet muut asiantuntijat. [Juho Eerola: Epäilevä Tuomas!] 

Nyt kun tässä ei vielä saatu vastausta tähän kiinteistöverokysymykseen — siis siihen, että aiotte sallia kiinteistöveron korottamisen jopa kolminkertaiseksi, siis ahkerille suomalaisille keskituloisille, jotka asuvat omakotitalossa — niin voisitteko nyt vastata tähän: aiotteko sallia kiinteistöveron jopa kolminkertaistuvan? 

Toisekseen, aiotteko kompensoida kunnille nämä syntyvät verotulomenetykset, vai tarkoittavatko [Puhemies koputtaa] nämä teidän puoliväliriihen päätökset sitä, että uudet kuntapäättäjät ovat [Puhemies koputtaa] teidän veronkorotusten alihankkijoita ja keskituloisten kunnallisverot nousevat? 

Arvoisa herra puhemies! Tästä kiinteistöverouudistuksesta: Kun pyritään tähän arvostukseen vastaamaan, niin tämä kolminkertainen, joka on laitettu sinne lukoksi, nimenomaan maltillistaa tätä verotusmuutosta. [Antti Kurvinen: Onko kolminkertaisuus maltillistamista?] Te voitte kysyä teidän oman puolueenne viime kauden valtiovarainministeriltä Saarikolta, joka on varmasti ollut tekemisissä tämän saman uudistuksen kanssa valtiovarainministeriössä, [Antti Kurvivinen: Me pysäytimme sen! — Anne Kalmarin välihuuto] koska sitä todellakin sieltä on yritetty saada useita hallituskausia ulos, mutta siihen liittyy erilaisia herkkyyksiä, joita te nyt oppositiosta nostatte esille. [Antti Kurvisen välihuuto] 

Kyllä Suomessa nämä kiinteistöjen arvostukset ja tämä verotusjärjestelmä ovat hyvin vanhentuneita, ja se aiheuttaa sen, että ne eivät ole kohdillaan. Ne eivät ole myöskään vertailukelpoisia toisiinsa. Ja tämä hallitus pyrkii kiinteistöverouudistuksen tuomaan sellaisena, että se on kaikille riittävän hyvä. [Antti Kurvinen: Kolminkertainen! — Anne Kalmarin välihuuto] 

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen politiikka hyödyttää valtavasti pieni- ja keskituloista, tavallista työtä tekevää ihmistä. [Vasemmalta: Vitonen!] Kansa saa vuodessa veroetua jopa 1 250 miljoonaa euroa, siis tämä paljon täällä puhuttu pieni- ja keskituloinen kansanosa. Opposition mielestä pieni- ja keskituloiset työntekijät eivät siis ilmeisesti ansaitse tätä. 

Yhteisöveron alentaminen 18 prosenttiin tuo yrityksille ennennäkemättömästi investointivaraa, ja pienet yritykset varmasti myös käyttävät tämän varan investointeihin, jotka taas hyödyttävät yhteistä julkista taloutta. Arvoisa pääministeri, hyödyttääkö tällainen politiikka erityisesti tavallista työtä tekevää ahkeraa kansaa vai jotain muuta kansanosaa kuitenkin? [Suna Kymäläinen: Ministereitä esim.!]  

Arvoisa puhemies! Olipa kerta kaikkiaan oivallinen kysymys, kiitos siitä. [Eduskunnasta: Olipa kyllä!] Kyllä nimenomaan nämä veropäätökset hyödyttävät tavallista suomalaista palkansaajaa: 1,2 miljardia veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille, niin että enemmän jää rahaa käteen. Ja kun siihen todellakin otetaan päälle vielä nämä asiat, mitä ministeri Satonen kuvasi — palkankorotukset, alempi korkotaso, matalampi inflaatio — niin ostovoima kasvaa tällä hetkellä. Mutta ennen kaikkea se hyöty tulee sitä kautta, että kun tekee töitä ja se työ kannattaa ottaa myöskin vastaan, niin siitä jää enemmän käteen ja ihminen voi silloin vaikuttaa siihen omaan pärjäämiseensä.