Arvoisa puhemies! Hallituksen aikomus ensimmäisen sairaspäivän muuttamiseksi palkattomaksi on herättänyt paljon huolta. Erityisen huolissaan ovat sellaiset ihmiset, jotka joutuvat esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi usein olemaan lyhyitä aikoja poissa töistä. Nyt puhun esimerkiksi syöpäsairaista ihmisistä.  

Mutta tällä aloitteella on myös luokkavaikutuksia. Valkokaulustyöläisen on huomattavasti useammin mahdollista tehdä etätyöpäivä kotoapäin ja näin säästää palkkaansa flunssassakin, kun taas haalarityöläiselle siihen ei ole mahdollisuutta. Tällä on sukupuolivaikutuksia. Hoiva-, hoito- ja koulutusaloilla työskentelevät naiset sairastavat flunssa-aalloissa useammin kuin miehet ja eivät tietenkään voi mennä töihin sairastuttamaan muita. 

Viime viikkojen perusteella minä en ole ihan varma, onko hallituksessa ylipäätään tapana pohtia etukäteen näiden avauksien vaikutuksia, mutta jos ministeriöstä löytyy joku, joka on sitä tehnyt, niin nyt toivoisin, että hän kertoisi, mitä tälle aiotaan tehdä. 

Arvoisa puhemies! Tämä asia on varmasti kaikilla meillä tässä nyt ollut vahvasti mielessä, ja totta kai on ihan päivänselvä asia, että siinä vaiheessa, nyt, kun ryhdymme tätä kokonaisuutta tässä käymään läpi, niin ilman muuta me mietimme sen, kuinka ja miten tämä tullaan osaltaan toteuttamaan. Mutta kuten varmasti nyt on tullut myöskin tässä keskiviikon keskustelussa esiin, niin tämä on yksi niistä toimenpiteistä, joihin hallitus nyt on sitoutunut, ja luonnollisesti sitten käymme sitä arviota ja teemme ne vaikutusarvioinnit siltä osin, onko tarpeen sitten miettiä siltä osin jonkunnäköisiä pohdintoja, onko tällaisissa pitkäaikaissairauksissa mahdollisesti joitain syitä miettiä, teemmekö sinne sitten erilaisia toimenpiteitä. Mutta kuten varmasti kysyjä ymmärtää, niin ryhdymme nyt valmistelemaan näitä esityksiä. 

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi Ruotsin kokemuksista me tiedämme, että ensimmäisen sairaspäivän palkattomuus ei vähennä sairauspoissaoloja. Kuitenkin kysymyksessä on ihan aito ongelma, Suomen työhyvinvointivelka on 40 miljardia — 40 miljardia. Onneksi meillä on myös tieto siitä, että on olemassa keinoja, joilla tätä työhyvinvointivelkaa voidaan tehokkaasti vähentää. Sellainen luottamukseen perustuva työhyvinvointia painottava johtamiskulttuuri pystyy merkittävässä määrin vähentämään työpaikan poissaoloja. 

No, nyt hallitus on kuitenkin Työterveyslaitokselta leikkaamassa kolmanneksen henkilöstöstä pois. Nämä ovat juuri niitä ihmisiä, jotka ovat moninkertaisesti yrityksissä ja työyhteisöissä maksaneet palkkaansa takaisin vähentämällä näitä sairauspoissaoloja. Tässä meillä on maailman mittakaavassakin kiitosta saatua osaamista, joka nyt lähtee työttömyyskortistoon. 

Eikö meidän kannattaisi kuitenkin käyttää sellaisia keinoja, joiden tiedetään toimivan, eikä sellaisia keinoja, joista tiedetään, että ne eivät toimi? 

Arvoisa puhemies! Työhyvinvointi on erittäin tärkeä asia, ja tämän vuoksi ministeriössä on jo nimenomaan ryhdytty sen eteen tekemään töitä ja nimenomaan hakemaan niitä hyviä käytäntöjä, joita tiedetään meillä varmasti paljon olevan. Nyt nimenomaan se oleellinen kysymys siinä on se, kuinka ne hyvät käytännöt jalkautetaan nimenomaan myöskin sinne työpaikoille, jotta se työhyvinvointi ja työssäjaksaminen myöskin lisääntyy. 

Tämä on myöskin yksi osa tätä. Hallituksen kärkihankkeissa on nimenomaan tämä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, johon olennaisena osana kuuluu myöskin työssäjaksaminen ja työhyvinvointi. Kaikki tiedämme varmasti täällä salissa, me, jotka yhtään olemme näihin asioihin perehtyneet, että esimerkiksi masennuksen takia meillä jää huomattava määrä ihmisiä ennenaikaisesti eläkkeelle tai sairauspoissaolot ovat hyvinkin pitkiä. Nämä ovat niitä asioita, joissa meidän pitää mennä sinne ruohonjuuritasolle ja nimenomaan lähteä miettimään ne konkreettiset keinot, kuinka me voimme näihin puuttua. 

Arvoisa puhemies! Työhyvinvoinnista kun puhutaan, niin pitää muistuttaa myös, että hallitus on tehnyt sellaisiakin päätöksiä, joita oppositio tukee, näin olen ainakin ymmärtänyt. Työelämä 2020 -hanke on hanke, jossa nimenomaan koetetaan jalkauttaa näitä hyviä käytänteitä sinne kentälle, työpaikoille ja varsinkin pienille työpaikoille. Ei hallitus suhtaudu yliolkaisesti työhyvinvointiin — se on erittäin tärkeä asia, mihin edustaja Kontula kiinnitti huomiota: että siellähän se tapahtuu oikeasti, millään lailla väheksymättä Työterveyslaitoksen toimintaa niin kyllähän se loppupeleissä tapahtuu siellä työpaikoilla, sinne pitää vain saada jalkautettua ne hyvät käytänteet. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Mäntylä, otitte aivan oikein esiin kysymyksen siitä, että työhyvinvointi on keskeinen asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan pitkät sairaslomat ovat niitä asioita, joiden vähentämisen kautta pystyttäisiin sairauspoissaolokustannuksia vähentämään kaikista tehokkaimmin, turvaamalla hyvä hoito ja turvaamalla hoitoon pääsy sekä satsaamalla kuntoutukseen ja työhyvinvointiin. 

Kysyn teiltä: Miksi te rankaisette nyt niitä ihan tavallisia ahkeria työntekijöitä, jotka sairastavat flunssaa ja saavat tartunnan esimerkiksi lasten osastolla työskennellessään? Ja sitten he joutuvat työsuhde-etuna menettämään tämän yhden työpäivän aina jokaisesta sairauspoissaolojaksosta. Miksi ei keskitytä olennaiseen — siihen, että vähennetään sairauspoissaoloja näiden pitkien sairauspoissaolojen kautta, siten että siinä ei tarvitse keneltäkään leikata mitään pois, kun satsataan työhyvinvointiin ja siihen, että ihmisille turvataan hyvä hoito, kuntoutus, ja satsataan siihen, että voi palata ajoissa takaisin työhön? 

Arvoisa puhemies! Nämä asiat nyt eivät sinällään toisiaan sulje pois. Tämä sairaspäivän poissaoloasia on yksi toimenpide hallituksen kokonaispaketissa, mutta se ei sulje pois sitä, ettemmekö me myöskin nimenomaan tule puuttumaan siihen, josta tässä jo aikaisemminkin sanoin, tähän ennaltaehkäisyyn, ja nimenomaan siihen, kuinka me kannustamme ja tuemme ihmisten työssäjaksamista ja sitä, että he kokevat siellä työpaikalla tekevänsä ja osallistuvansa siihen työssä olemiseen mahdollisimman vahvasti ja nimenomaan niin, että he kokevat sen työyhteisön ja oman työtehtävänsä mielekkäänä. 

Ja esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on yksi semmoinen asia, josta meidän yhteiskunnassamme ei edelleenkään puhuta riittävästi, ja monet näistä pitkistä sairauspoissaoloista johtuvat nimenomaan esimerkiksi siitä työpaikkakiusaamisesta, johon me valitettavasti emme ole tässä poliittisessa keskustelussa juurikaan kiinnittäneet huomiota. 

Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri Mäntylä, otitte juuri esille sen asian, josta itsekin olisin halunnut kysyä: työpaikkakiusaamisen, joka on suuri harmi suomalaisessa työkentässä. Hyvin moni poissaolo varmasti riippuu ja johtuu myös siitä, että siellä työpaikalla ei ole työkaluja ja toimintamalleja, kuinka nämä suuret ja pahat ja ihmistä syövät asiat saataisiin nostettua päivänvaloon. Millä tavalla, hyvä hallitus, nyt tätä asiaa mahdollisesti olette ryhtymässä sitten evästämään eteenpäin, että näitä toimintamalleja saataisiin sinne työkentälle ja siellä ei oltaisi tilanteessa, missä vain luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ja työntekijät keskenään näitä asioita pohtisivat? Kysymys on todella raadollisista asioista, ja, kansanedustajat, ainakin itse saan näihin asioihin liittyen todella paljon postia, ihan kirjepostiakin, missä ihmiset pyytävät hyvin hädissään apua. Mitä voimme tehdä tämän vakavan ongelman esiin nostamiseksi? 

Arvoisa puhemies! Se, mitä hallitus nyt tälle asialle ryhtyy tekemään: Tietysti STM:ssä työsuojeluosaston kanssa, joka on yksi oleellinen toimija tässä kokonaisuudessa, olen käynnistänyt jo myöskin tämän asian puitteissa tätä vahvaa yhteistyötä, ja uskon, että sieltä me löydämme omalta osaltaan niitä keinoja. Mutta tässä on paljon muitakin toimijoita, joita me tarvitsemme tähän kokonaisuuteen mukaan, ja he ovat nimenomaan juuri niitä henkilöitä, jotka omalta osaltaan huolehtivat siellä työpaikoilla siitä, että siellä se työhyvinvointi aidosti toteutuu. 

No, sitten toinen asia on nimenomaan nämä kärkihankkeet. Eli niiden kautta meillä on mahdollisuus muuttaa niitä käytäntöjä ja myöskin löytää niitä panostuksia ja satsauksia sinne ja pystyä jalkauttamaan niitä toimintamalleja: sitä ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista. Siinä työterveyshuollon rooli tulee olemaan erittäin merkittävä. Eli sitä tietoutta ja osaamista on, mutta tässä on juuri tämä, kuinka me (Puhemies koputtaa) saamme sen vahvemmin käyttöön. 

Arvoisa puhemies! Pikkuhiljaa varmasti totun siihen, että olen Nylund, (Naurua) ja nousen automaattisesti. 

Arvoisa puhemies! Mielestäni nyt puhumme oikeista asioista, että miten me tuemme suomalaisia jaksamaan työelämässä, ja puhutaan työhyvinvoinnista ja siitä, miten sitä voidaan edistää. Mutta eilen keskustelimme tässä pitkään ja hartaasti esimerkiksi työmarkkinauudistuksista, ja herää kysymys: Miksi hallitus ei ole ottanut tätä mukaan siihen keskusteluun, miten tuetaan työhyvinvointia ja suomalaisia jaksamaan? Minun mielestäni se olisi yhtä hyvin voinut olla yksi osa tästä paketista. 

Ärade talman! Vi har här diskuterat arbetsmarknadsreformer under veckan, och nu talar vi om en mycket viktig del av arbetsmarkanden, det vill säga hur vi ska stöda finländarna att orka, arbetsvälmående och så vidare. Då ställer jag mig frågan varför regeringen inte har gjort det här som en del av det här arbetsmarknadspaketet och reformen. 

Arvoisa puhemies! Tämä osa tästä hallituksen esityksestä jää aina vähemmälle huomiolle. Eli olemme tehneet varsin vahvan muutosturvapaketin osana tätä kustannuskilpailukyvyn parantamista. Siellä on muutostilanteisiin — joita tulee nyt yhä enemmän, kun työelämän muutokset ovat nopeita — yhden kuukauden palkkaa vastaava summa työntekijälle työllistämistä edistävään koulutukseen. Samoiten tämmöisessä irtisanomistilanteessa myöskin työterveyshuollon merkitys korostuu, ja tässä paketissa on kuuden kuukauden etuus: työnantajalle pakollisena määrätään, että siinä tilanteessa, kun tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotaan, työterveyshuolto jatkuu kuusi kuukautta, tässä työntekijälle vaikeassa tilanteessa. Ja samassa paketissa olemme myöskin korjanneet sen pitkään pöydällä olleen, vanhemmuuden kustannusten tasauksen, naisvaltaisille työpaikoille. 

Kiitos, puhemies Pekkanen! (Naurua) — Tämä on vaikea päätös, mutta tämä on osa tätä hallituksen kilpailukykypakettia. Ja muistutan siitä, että työmarkkinaosapuolilla on edelleen mahdollisuus sopia siitä, miten näitä tavoitteita saavutetaan, mutta paremmin keinoin. 

Tähän hallituksen kaavailuun liittyy paljon väärinkäsityksiä. Kun seuraa julkista keskustelua, niin näyttää siltä, että ajatellaan, että tällä hallitus väittää, että ne ihmiset, jotka jäävät sairauslomalle, jäävät aiheettomasti sairauslomalle. Hallituksen ajattelussa tästä ei ole kyse. Kyse on itse asiassa riskin jakamisesta. Jos meillä on työntekijä saanut flunssan tai loukannut jalkansa lenkkipolulla, niin onko se todella kohtuutonta, että työntekijällä olisi myös riski siitä sairauslomasta eikä koko riski olisi sillä yrittäjällä. Tästä on kyse: onko se oikein, että yrittäjällä on koko riski ja työntekijällä ei riskiä tässä suhteessa lainkaan. 

Arvoisa puhemies! Tämä on juurikin näin, miten tässä edustaja toi esiin. — En lähde nyt yrittämään nimen lausumista tässä, ettei nyt mene vahingossa väärin. 

Mutta se on juuri näin, että tämä on yksi vaikea päätös osana kokonaispakettia. Ja varmasti on oleellista myöskin muistaa, jos puhutaan nyt sitten myöskin tästä kokonaisuudesta eli työhyvinvoinnista, että siellä on myöskin työnantajilla erittäin suuri vastuu siinä, kuinka he pitävät omalta osaltaan huolen siitä, että työntekijät jaksavat, ja minkälaisia ovat ne toimenpiteet, palvelut, minkälainen ilmapiiri työpaikoille luodaan, onko siellä ennakoitavuutta, onko siellä pysyvyyttä. Eli nämä ovat kaikkien osapuolten vastuulla, eivät pelkästään hallituksen toimenpiteiden, eivät pelkästään ministerin tai ministeriön, vaan myöskin työnantajien tehtävä ja rooli tässä kokonaisuudessa on erittäin merkittävä. 

Arvoisa puhemies! Täällä on tuotu esiin, että oppositio epäilisi tämän sairaspäiväuudistuksen johtuvan siitä, että tässä nyt metsästetään krapulasaikulla olevia, ja kyllä minä toden totta ihan vähän sitä epäilen. Eilen muun muassa edustaja Heinonen käytti täällä puheenvuoron, jossa pohti niitä 17:ää prosenttia, jotka ovat joskus ilmoittaneet olleensa aiheettomasti pois töistä, pohtimatta lainkaan niitä 83:a prosenttia suomalaisista, jotka eivät sitä ole olleet, joihin kuuluvat muun muassa palomiehet, jotka sen yhden palkattoman vuorokauden aikana saattavat menettää kolmen päivän palkan, tai nämä edellä mainitut pitkäaikaissairaat, jotka saattavat menettää tilinauhaltaan satoja euroja yhden kuukauden aikana.  

Ei tämä ole minusta semmoista riskinsiirtoa, joka olisi millään lailla järkevää, kohtuullista, oikeudenmukaista, ja kun se ei edes toimi tutkimusten mukaan. (Puhemies koputtaa) Kysyn ministeriltä: oletteko lainkaan tutustunut Ruotsin esimerkkiin ja siitä tehtyihin tutkimuksiin? 

Arvoisa puhemies! Kuten taisin jo ensimmäisessä puheenvuorossani sanoa, on erittäin tärkeää, että me käymme sen kokonaisuuden läpi. Ymmärrämme ihan täysin ne teidän huolenaiheenne, jotka sieltä nousevat esiin. Eivät ne ole meillekään mitenkään vieraita. Mutta kuten sanottu, tämä on yksi päätös, yksi osa hallituksen pakettia. (Paavo Arhinmäki: Eli mitään ei ole selvitetty!) Se ei silti sulje pois niitä muita asioita, joita tässä nyt on tuotu esiin. Kyllä, me kannamme huolta työntekijöiden jaksamisesta ja työhyvinvoinnista aivan varmasti monella eri sektorilla. Tiedostamme kyllä, minkälaiset kansantaloudelliset vaikutukset ovat, jos me emme huolehdi työssäjaksamisesta tai työhyvinvoinnista.  

Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvä, että tämän keskustelun myötä on noussut esiin myös tämän eilen paljon meitä puhuttaneen kilpailukykypaketin toinen puoli, muutosturva. Mutta sen sijaan tässäkin keskustelussa vähemmälle ovat jääneet ne ihmiset, jotka sairauden, henkisen tai fyysisen, vuoksi eivät ole yksin sairauslomalla vaan kokonaan syrjässä työelämästä. Me tiedämme, että me menetämme jatkuvasti päteviä ihmisiä työelämän ulkopuolelle siksi, että lainsäädäntö, käytänteet ja asenteet ovat Suomessa yhä monen hallituskauden tavoitteiden jälkeenkin sellaiset, että työelämässä joko ollaan tai ei olla. 

Olen varsin iloinen siitä, että hallituksen yksi kärkihanke kytkeytyy tähän osatyökykyisyyteen, siis siihen, että näemme ihmisessä mahdollisuuden, sen, mitä hänellä on jäljellä työkyvystä, emmekä laita häntä sivuun siksi, että hän on tavalla tai toisella sairas. Erityisesti katson tätä mielenterveysongelmien näkökulmasta. Kysyisin ministeri Mäntylältä: miten tämä kärkihanke jaksaa ja mitä hallitus erityisesti tältä tavoittelee tällä kaudella? 

Arvoisa puhemies! Hallitus nimenomaan tavoittelee tällä hankkeella sitä, että me tunnustamme myöskin näiden osatyökykyisten ihmisten arvon työelämässä ja me luomme ja suomme heille mahdollisuuksia siihen, että heillä on aito mahdollisuus olla osallinen myös työelämässä sekä saada sen kautta mahdollisuuksia omien valintojen tekemiseen ja semmoiseen tunteeseen, että heillä on yhteiskunnassakin arvo. 

Ja kuten tässä edustaja Saarikko nosti esiin, niin nimenomaan yksi tärkeä ryhmä on nämä mielenterveyskuntoutujat. Uskon, että juuri tämän hankkeen kautta, itse asiassa tiedän, että tämän hankkeen kautta me pystymme luomaan heille aitoja väyliä sinne työelämään ja myöskin siihen tavoitteeseen, että me kykenemme luomaan heille työväyliä sinne, ajan mittaan myöskin avoimille työmarkkinoille. Totta kai pitää muistaa se, että on aina henkilöitä, jotka valitettavasti eivät ehkä pysty sinne ihan täysin avoimille työmarkkinoille siltä osin työllistymään, (Puhemies koputtaa) että he tarvitsevat tiettyjä tukitoimia, mutta näen, että tämän hankkeen kautta meillä on valtavat mahdollisuudet. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarikon kysymys osatyökykyisten työnteon edistämisestä on hyvin tärkeä, mutta se ei kyllä liity tähän käsillä olevaan kysymykseen, tähän sairassakkoon, yhtään mitenkään. Haluaisin kysyä hallitukselta: ymmärrättekö te, että te tällä esityksellä itse asiassa lyhennätte työuria ja että tällä kyseisellä esityksellä te vaikeutatte tässä yhteiskunnassa niiden ihmisten asemaa, joilla on takanaan kohtuullisen pitkä työura, jotka ovat tehneet fyysisesti raskasta työtä, jotka usein kärsivät reumatyyppisistä sairauksista, erilaisista kulumista ja haluaisivat olla vielä kuitenkin työelämässä, ennen kuin putoavat hyvin pienelle eläkkeelle? Ja kysyn vielä: ymmärrättekö te siellä hallituksessa, että juuri näiden samojen ihmisten asemaa te olette vaikeuttamassa myös sillä, että te siirrätte heidät yleisen asumistuen (Puhemies koputtaa) piiriin? Heidän mahdollisuutensa tulla toimeen omalla työllään...  

...ja sitten myöhemmin eläkkeellä vaikeutuvat aivan suunnattomasti teidän toimienne vuoksi. 

Arvoisa puhemies! Olen tässä nyt useampaan otteeseen koettanut teille tuoda esiin sitä, että on aivan päivänselvä asia, että kun tällaisia päätöksiä tehdään, niin totta kai silloin kokonaisvaikutukset arvioidaan. Minä uskoisin näin, että koska tässä salissa suurin osa on poliittisia päätöksentekijöitä, osa oppositiossa, jotka ovat istuneet myöskin hallituksessa, he tietävät sen, että nämä prosessit lähtevät liikkeelle ja sen myötä me saamme lisää tietoa ja sen myötä me myöskin silloin arvioimme, onko joitain sellaisia toimenpiteitä, joita meidän täytyy silloin tehdä, jotta me voimme tasavertaisuuden turvata. (Paavo Arhinmäki: Eikö se yleensä selvitetä ennen kuin tehdään päätöksiä!) — Kuten tässä nyt varmasti on tullut jo moneen kertaan se sanottua, niin kyllä, varmasti tulemme tekemään vaikutusarvioinnit. Me teimme sen myöskin tämän asumistuen osalta ja korjasimme sitä päätöstä ja (Puhemies koputtaa) loivensimme sen vaikutuksia.