Arvoisa puhemies! Tässä salissa kaikki tietävät, että Suomi on vaarallisesti velkaantunut maa. Maksamme pelkästään valtionvelan korkoja tänä vuonna 3,2 miljardia euroa, joka on saman verran kuin koko poliisin ja Rajavartiolaitoksen toimintamenot yhteensä. [Jussi Saramo: Te lisäätte velkaa!] 

Orpon hallitus on ottanut Suomea uhkaavan tilanteen vakavasti, kuten pitääkin, ja tekee laajasti toimia, jotka ovat välttämättömiä velkaantumisen hillitsemiseksi: uudistuksia työmarkkinoille ja sosiaaliturvaan sekä valtion paisuneiden menojen hillitsemistä. Talouden sopeuttaminen on välttämätöntä, mutta samalla meidän on luotava Suomeen kasvua ja tulevaisuudenuskoa, että Suomeen kannattaa investoida, perustaa yrityksiä, perustaa perhe sekä elää ylipäätään hyvää elämää, niin nuorten kuin vähän vanhempienkin. Hallituksen sopeutukset ja vahva kasvupolitiikka luovat yhdessä toivoa kestävästä tulevaisuudesta.  

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, mitä kaikkia toimia hallitus tekee kasvun edellytyksen syntymiseksi Suomeen? 

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kuten edustaja sanoo, niin vaikka julkisen talouden korjaaminen siitä syystä, että tulot ja menot meillä ovat valitettavasti kroonisesti ja rakenteellisesti epäkunnossa, edellyttää sopeuttamista, jota tämä hallitus todellakin yli yhdeksällä miljardilla on vienyt eteenpäin, se ei missään nimessä riitä, vaan meidän pitää panostaa siihen, että meidän maassamme kasvun edellytykset ovat kunnossa. [Antti Kurvinen: Miten? Tyhjiä sanoja, tyhjiä sanoja!] Ja tähän nähden hallitusohjelmassa jo kirjatut toimet ovat erittäin merkittäviä. Siellä paitsi tehdään työmarkkinatoimia, jotka lisäävät yrittämisen edellytyksiä, mitä kautta nimenomaan työpaikat ja työllisyys voivat kehittyä, vastaavasti esimerkiksi luvituksiin tehdään selkeitä muutoksia, jotka helpottavat investointien etenemistä. 

Nyt sitten tässä kehysriihessä julkaisimme vielä merkittävän lisäkasvupaketin, jossa on mukana esimerkiksi verohyvitysmalli, jolla pyritään lisäämään teollisen tuotannon merkittäviä investointeja Suomeen. Toisaalta sieltä löytyy esimerkiksi sellaisia varsin perustason kasvupaketteja kuin ammattidiesel, [Puhemies koputtaa] jonka tämä hallitus todellakin vie eteenpäin, ja esimerkiksi Itä-Suomea erityisesti tukeva Fingridin parannus. 

Arvoisa puhemies! Äärimmäisen tärkeä aihe. Tki-panostukset jäävät tekemättä ilman tekijöitä ja niin myös jäävät ne suuret teolliset investoinnitkin telineisiin, jos ei ole osaajia. Siinä valossa koulutuksesta leikkaaminen on erikoinen valinta, niin myös hallituksen maahanmuuttopoliittinen linja. Jos joku asia on, mistä asiantuntijat, tutkijat, elinkeinoelämä, ovat yhtä mieltä, niin se on se, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. 

No, täällä taas jälleen, täällä kyselytunnilla, ministerit ovat kertoneet, kuinka paljon työperäistä maahanmuuttoa Suomeen tulee. Myöhemmin illalla keskustellaan maahanmuuttolaeista, ja samojen puolueiden edustajat kertovat, kuinka maahanmuutto on uhka, joka pitää torpata. Toistaisin siis kysymykseni edelliseltä kyselytunnilta: mikä on hallituksen lukumääräinen tavoite työperäiselle maahanmuutolle, ja millä keinoin sitä oikeasti edistetään? 

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että en henkilökohtaisesti pidä kyllä järkevänä, että me määritellään joku yksittäinen luku, jota me tavoitellaan, koska ei kukaan voi tietää, millä tavalla nämä työmarkkinat kehittyvät. [Välihuutoja] Esimerkiksi nyt, jos ajatellaan, että meillä on ollut huomattavan paljon vaikka rakennusalalla ulkomaista työvoimaa ja nyt se tarve on pienempi, niin totta kai sitten taas, kun talous kasvaa, se tarve on paljon suurempi, mutta se on totta, että osaajia me tarvitsemme.  

Itse olin tänään käymässä Supercellillä, ja siellä noin puolet työntekijöistä on ulkomaalaisia, ja kuten siellä vahvasti kerroin, niin totta kai me haluamme niitä osaajia Suomeen, ja niistä kansainvälisistä huippuosaajista kaikki maat kilpailevat, ja Suomen pitää olla siinä kilpailussa mukana, ja niin me olemme. Mutta kun täällä myöskin edustaja Virta aikaisemmin kysyi, mikä asiantuntija tämän asian linjaa, niin en tiedä asiantuntijoista, mutta faktoista voi lukea, että Suomeen tulee tällä hetkellä enemmän työperäistä ja opiskelijaperäistä maahanmuuttoa kuin koskaan. [Eduskunnasta: Mutta kohta ei enää! — Välihuutoja— Puhemies koputtaa]  

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on ollut kysymys osaavasta työvoimasta ja työvoimapulasta, hallituksen linjasta, siitä, miten työpaikat Suomessa täyttyisivät tekijöillä, mutta onhan tässä kysymys myös nuorten ihmisten elämästä. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun tässä salissa on todettu, että nuoret ovat Suomen toivo, heidän vuokseen haluamme ponnistella. Nyt kysyisin ministeri Juusolta, kun tämä hallituksen politiikka kokonaisuudessaan monin tavoin näkyy ja kuuluu nuorten elämässä. Te kohdistatte paljon taloudellisesti ikäviä päätöksiä, leikkauksia, nuorisotyöhön, vapaaseen sivistystyöhön, joka koskettaa monia aika vaikeassakin tilanteessa olevia nuoria, ja ammatilliseen koulutukseen, ja te leikkaatte lähipalveluista, mikä vaikuttaa myös vaikkapa mielenterveyspalveluiden saatavuuteen, ja kaikkineen leikkaatte vaalikauden aikana pari miljardia sosiaali- ja terveyspalveluista tarpeeseen nähden. Siinäkin voi tuhoutua monta nuoren ihmisen elämää. Miten arvioisitte, ministeri Juuso, hyvinvoinnista vastaavana hallituksen ministerinä: voivatko Suomen nuoret politiikkanne jälkeen hyvin? 

Arvoisa puhemies! On totta, että monet hallituksen tekemistä leikkauksista kohdistuvat myöskin nuoriin, mutta myöskin aikuisiin. Mitä tulee siihen, pääsevätkö nuoret hoitoon, niin juuri äsken lähti lausunnolle terapiatakuuesitys lasten ja nuorten terapiatakuusta, jolla halutaan nimenomaan parantaa lasten ja nuorten mahdollisuutta nopeaan apuun mielenterveysongelmissa. [Vilhelm Junnila: Oikeus voittaa!] Tämä on ainakin yksi positiivinen asia, minkä tämä hallitus on saanut aikaan. [Eduskunnasta: Onko muita? — Välihuutoja]  

Nuorten asema on myöskin työpaikkojen osalta aika epävarma tänä päivänä. Hyvin paljon nuorille tarjotaan nollatuntisopimuksia, osa-aikaisia töitä ja niin edelleen. Ja tämä ei ole ihan nuorten vika, vaan tämä on myöskin meidän työmarkkinoilla tällainen ominaisuus, että vakituisia työpaikkoja, kokoaikaisia työpaikkoja on todella vaikea saada. Mistähän se mahtaa johtua? Ei varmaankaan ainakaan tämän hallituksen toimista. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kyllä niitä toimia on tehty monta hallituskautta ennen tätä hallitusta. [Puhemies koputtaa] Nuorille olisi tosi tärkeää saada se työpaikka.