Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Nästa fråga, ledamot Andersson, Li, varsågod.
Arvoisa puhemies! Viime perjantaina saimme kuulla, että hallituksessa on päätetty kokonaan lakkauttaa rauhantyön valtionavustus Suomessa. Tämä on todella huolestuttava päätös aikana, jolloin Euroopassa on sota.
Suomalaiset rauhanjärjestöt ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita, joita myös kuullaan asiantuntijoina eri hallinnonaloilla rauhaan, turvallisuuteen ja myös asevalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Rauhanjärjestöt ovat Suomessa myös olleet vahva Venäjän hallintoa ja Putinia kritisoiva voima jo kauan ennen kuin tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa alkoi. Avustuksen lakkauttaminen kokonaan tarkoittaa, että tämä osa suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta hiljennetään.
Arvoisa ministeri Meri, miksi hallitus päätti lakkauttaa juuri näiden järjestöjen avustuksen kokonaan? Rauhanliikkeen toiminta on lakkautettu kokonaan Venäjällä, Valko-Venäjällä sekä Unkarissa. Onko tämä tosiaan se viiteryhmä, johon hallitus haluaa, [Puhemies koputtaa] että Suomi kuuluu?
Kiitoksia. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.
Kiitos! Hyvä, että tämä tuli esille kyselytunnilla. Oikeusministeriössähän avustusmomentit ovat muutamia miljoonia. Meille tuli nyt kehysriihessä vielä lisää leikattavaa, eli noin 3,5 miljoonaa eri avustuksista. Jos ajatellaan, mitä avustettavia siellä on, niin esimerkiksi rikosuhripäivystys. Olisiko minun pitänyt nyt sitten mieluummin sinne osoittaa leikkauksia?
Ja toinen kysymys on se, että me valmistelemme strategiaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiksi ja lähdetään liikkeelle siitä, että kansalaisjärjestöt myös itse hankkisivat enemmän varoja. Yksi idea on ollut se, että selvitettäisiin verotuksellisia mahdollisuuksia vähentää lahjoituksia verotuksessa. Kyllä myös järjestöjen tulee hankkia omaa rahoitusta, se on aivan selvä asia.
Sitten toinen kysymys on se, että tietyt yhdistykset saavat rahoja useilta eri tahoilta, muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja eri toimijoilta, ja tämäkin vaikuttaa siihen arvioon. Mutta itse katson näin, että meidän priorisoinneissa me turvaamme ydintoiminnot, kuten oikeudenhoidon [Puhemies koputtaa] ja oikeusvaltion. Sieltä minä en kyllä lähde leikkaamaan.
Frågan slutbehandlad.