Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomen lainsäädännön rajoittamaton salliva suhtautuminen poliittisiin työtaisteluihin on kansainvälisesti poikkeuksellista. Poliittiseen päätöksentekoon tulisi kuitenkin vaikuttaa ennen kaikkea vaaleilla. Hallitusohjelmassa olemme sopineet, että uudistamme työrauhalainsäädäntöä. Mediatietojen perusteella olen ymmärtänyt, että ay-liikkeet haluaisivat säännöstelymallin, jossa oikeus myötätuntotyötaisteluihin olisi huomattavasti laajempi työrauhavelvollisuuden ulkopuolella eli niillä yrittäjillä, jotka eivät kuulu työnantajajärjestöön, verrattuna niihin yrityksiin, jotka kuuluvat johonkin järjestöön, eli niihin, jotka ovat työrauhavelvollisuuden piirissä. Miten varmistetaan, että yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti tässä hankkeessa riippumatta siitä, onko yritys järjestäytynyt tai järjestäytymätön? 

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on pitkälti saada järjestäytyneet ja järjestäytymättömät yritykset samalle viivalle. Tämä näkyy esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämisessä, missä tämä on keskeinen kysymys. On kuitenkin myös niin, että kun tätä työrauhalainsäädäntöä nyt työryhmä on valmistellut ja saamme sen lausuntokierrokselle ihan muutaman päivän sisällä, niin siinä tulee huomioida ja on huomioitu hyvin vahvasti se, mitä erilaiset kansainväliset sopimukset sanovat ja miten ne mahdollistavat tämän työrauhalainsäädännön muuttamisen. Tämä on ymmärtääkseni ollut tärkeää myös työmarkkinaosapuolille, että nämä kansainväliset asiat huomioidaan. Ja siinä sitten yksityiskohdat tarkentuvat, kun tässä asiassa mennään eteenpäin. Kaikkineen kuitenkin kyse on siitä, että nyt poliittisten lakkojen osalta me siirrymme kohti pohjoismaista käytäntöä.