Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Ministeri Saarikko, sanoitte, että haluatte noudattaa oikeudenmukaista politiikkaa. Teidän hallitusohjelmassanne lukee, että tavoitteena on huolehtia kaikkien suomalaisten elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta. 

Nyt kun inflaatio on kuusi prosenttia, se kohtelee ihmisiä täysin eri lailla. Esimerkiksi kaupungissa vuokra-asunnossa asuvalle ihmiselle, joka käyttää yleisiä kulkuneuvoja, inflaatio on noin kaksi prosenttia. Ihmiselle, joka asuu maaseudulla, käyttää sähkölämmitystä, öljylämmitystä, joutuu viemään lapsia harrastuksiin ja jolla on pitkät työmatkat, inflaatio voi olla jopa kymmenen prosenttia. Tämä ei voi olla oikein. Mitä meinaatte tehdä tälle asialle? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Harkimo on aivan oikeassa siinä, että tämä hintojen nousu, johon tavallaan kaikki kysymykset tänäänkin viittaavat, ei kohtele kaikkia ihmisiä samanarvoisesti. Ja jos kysymykseen olisi yksinkertainen vastaus, niin voin taata, että arvojeni pohjalta olisin mielelläni löytänyt siihen täsmäkeinoja. Samalla kuitenkin on niin, että meillä ei esimerkiksi ole sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi vaikkapa harvaan asutummalle alueelle tai Itä- tai Pohjois-Suomeen pidempien välimatkojen alueille erillisiä säädöksiä vaikkapa bensan hintaan kuin jonnekin muualle. Meidän lainsäädäntömme ei ole koskaan toiminut niin, vaan me olemme hakeneet valtakunnallisia, kaikkia suomalaisia siltä osin yhdenvertaisesti koskettavia ratkaisuja. 

Pieni lohdutus, vaikka se ei tietenkään pienituloista maaseudulla asuvaa ihmistä sinänsä lohduta, mutta on kuitenkin fakta: me olemme toistaiseksi näissä inflaatioluvuissa vielä pysyneet eurooppalaisen keskiarvon alla. Ja siinä varmasti ovat olleet vaikuttamassa monet hyvät seikat — ehkä nyt ei ole syytä puhua pelkästään hinnoista vaan myös saatavuudesta. Siksi kotimaisen ruuan saatavuus ja kotimaisen energian turvaaminen [Puhemies koputtaa] on tärkeää, ei vain hintojen vaan myös huoltovarmuuden vuoksi. 

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt paljon uudistuksia ja asettanut yleviä tavoitteita: hyvinvointialueuudistus, 0,7:n henkilömitoitus sote-alalle, oppivelvollisuusuudistus, maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka, puhumattakaan Etelä-Euroopan elvyttämispaketeista. On luvattu kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista. Samaan aikaan julkisella puolella hoitovelka kasvaa, hoitojonot kasvavat, syrjäytymiskehitys kouluissa kiihtyy ja opettajat väsyvät kasvavan taakkansa alla. 

Kerrotte, miten työllisyytemme on ennätyskorkea. Samaan aikaan kuitenkin sosiaaliturvamenot kasvavat ja inflaatiokin laukkaa ennätyslukemissa hankaloittaen elämäämme. 

Kysyisin arvoisalta ministeriltä: missä vaiheessa lukuisat uudistuksenne ja kunnianhimoiset tavoitteenne todella alkavat näkyä positiivisella tavalla myös pieni- ja keskituloisten tavallisten ihmisten arjessa? 

Arvoisa puhemies! Joudun nyt tekemään hiukan tarkemman avauksen tuon kysymyksenne pohjalta linjastanne. Äskeisessä avauskysymyksessänne peräänkuulutitte vahvoja veronalennuksia vaikkapa polttoaineen osalta. Nyt te kysyitte, miksi ihmeessä emme hoida hoivavelkaa nopeammin ja miksi niin moni asia Suomessa on tämän hallituksen jäljiltä huonosti. Ensinnäkään se ei pidä paikkaansa, ja toisekseen totean, että juuri sen takia niitä verotuloja hiukan tarvitaan, että kaikki tämä on mahdollista, hyvät perussuomalaiset, myös rahoittaa. Se on tasapainoilua, se on oikeudenmukaisuuden etsimistä, ja tämä hallitus on siinä tehtävässä kyennyt etenemään hyvin. 

Nostan myös toisen yksittäisen asian esille. En tiedä, viittasiko kysymyksenne siihen ja mikä oli linja tämän oppivelvollisuusiän pidentämisen osalta, mutta kun aiemmin te nostitte esiin pienituloiset, niin nimenomaan tämä oppivelvollisuusiän pidentäminen on helpottanut pienituloisten perheiden tilannetta, kun oppimateriaalit ovat maksuttomia. [Välihuutoja] Joudun taas toteamaan: mikä on teidän linjanne? [Välihuutoja — Oikealta: Ei ole linjaa!] 

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko, vastauksenne oli minusta hieman ylimielinen. Kyllä perussuomalaiset tietävät, miksi veroja kerätään. Me myös osaamme priorisoida menoja. Te laitatte muun muassa laittomasti maassa olevien olojen parantamiseen ja lisäätte kehitysyhteistyörahoja, jotka tutkitusti menevät myös korruptioon. Ehkä se johtuu siitä, kuten te sanoitte, että teidän on vaikea hahmottaa kansalaisten tilannetta. Meidän ei ole. Me olemme jatkuvasti yhteydessä kansalaisiin, käymme toreilla ja tiedämme omista läheisistä ja ihmisistä, kuinka vaikeaa heillä on — jo keskituloisillakin, että nyt emme puhu pelkästään siitä, että pienituloisilla on hankalaa, vaan monilla ihmisillä on hankalaa. Kahdessa vuodessa sähkölasku on noussut kolminkertaiseksi, jo halvin tarjous. Ja nyt kysymme teiltä: suunnitteletteko te ja onko teillä edes valmisteilla minkäänlaista alennusta näihin veroihin, polttoaineveroon, sähköveroon, jotakin? Eivät ihmiset ole tyhmiä. He haluavat nyt teiltä vastauksen, [Puhemies koputtaa] tuleeko mitään alennuksia. 

Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni ei suinkaan ollut olla ylimielinen, vaan pikemminkin aika vakavasti todeta se, että Euroopassa on sota ja se johtaa siihen, että vaikka sota on Ukrainassa, myös meidän arkeemme sillä on suoria heijasteita. Sama koskee montaa muuta eri Euroopan kansan asukasta. Ja tarkoitin myös sitä, että sillä tulotasolla, joka kansanedustajilla on, emme varmasti voi, kukaan meistä, täysin hahmottaa omakohtaisesti, mitä tarkoittaa, kun rahat eivät riitä ruokaan. Tiedämme kaikki tämän yhteydenotoista, että monella suomalaisella on tällainen tilanne. 

Siksi pidän oikeana, että olemme esimerkiksi sosiaaliturvaan kyenneet tekemään parannuksia. Tilanne olisi toisenlainen ilman näitä ratkaisuja, joita on tehty jo ennen sodan alkua, tai vaikkapa varhaiskasvatusmaksujen alennusta, joka pienituloisimmissa lapsiperheissä tuntuu. Haluan todeta myös sen, että ehkä kuitenkin siitä vaikuttavimmasta muutoksesta, joka ei varmasti ole vastaus kaikkeen mutta liittyy sekä valtion pärjäämiseen että suomalaisten pärjäämiseen, liittyy työhön, [Puhemies koputtaa] siitä olemme puhuneet tänään vasta kovin vähän. Työllisyys on paremmalla tolalla kuin koskaan aikaisemmin pitkään aikaan. 

Arvoisa puhemies! Tosiaankin, ministeri Saarikko, kerroitte, että olette huolissanne siitä, miten esimerkiksi omakotitaloasujilla menee, mutta tarjoatte kuitenkin tukea vain niille, joilla on mahdollisuus investoida esimerkiksi remontteihin. Mutta jos lompakko on oikeasti tyhjä, niin on täysin mahdotonta kenenkään investoida mihinkään remontteihin. Vaikka halu olisi kuinka korkea ja vaikka ihmisen vihreyden arvotkin olisivat sen puolella, niin jos lompakosta koit lentelevät, niin siinä jää tekemättä, vaikka yhteiskunta tukisi kuinkakin isolla summalla. 

Kerroitte äsken, että meidän on vaikea ymmärtää yksinhuoltajien tuskaa. On pakko kysyä: oletteko todellakin niin vieraantunut normaalista elämästä, ettette pysty itse kuvittelemaan, mitä on oikeasti olla siinä asemassa? [Jukka Gustafsson: Populismin alennustila menossa!] 

Arvoisa puhemies! Toivon, että olen onnistunut päättäjänä kolmen eduskuntakauden aikana kuitenkin säilyttämään sellaisen käsityksen, mitä on elämä tämän talon ulkopuolella. Mutta samalla haluan muistuttaa siitä, että suomalaisia on yli viisi miljoonaa ja sinne mahtuu monenlaista tarinaa. Toivon, että myöskään yksikään politiikan tekijä ei tyypittelisi kaikkia suomalaisia puheenvuorojensa kautta. Tilanteet voivat olla hyvin erilaisia. 

En oikeastaan tiedä, edustaja, mitä te tavallaan toivoisitte minun tässä tilanteessa nyt sanovan. Minä totean sen tosiseikan, että me hallituksena vastaamme sekä suomalaisten pärjäämisestä että myös tulevien sukupolvien pärjäämisestä tässä maassa. Meitä on syytetty siitä, että huolehdimme taloudesta holtittomasti, ja nyt on syytetty, että miksi me emme enemmän käytä julkisia varoja ihmisten hyväksi. En ole aivan vakuuttunut siitä, onko löytynyt linjaa, miten te tekisitte nämä asiat paremmin, mutta käytännön esimerkkinä totean näihin öljylämmityksien muutostöihin: valmisteilla on myös lainapohjainen valtiontukimalli niin, että pienituloisimmillakin olisi varmasti mahdollisuus näitä muutostöitä tehdä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] 

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Saarikko, te sanoitte, että olette joutuneet koko ajan pohtimaan ja ottamaan huomioon että tulot ja menot riittäisivät, mutta ei teidän politiikkanne kyllä siltä ole näyttänyt. Vuoden 2020 elokuussa te teitte historiallisen suuren korotuksen polttoaineveroon. Perustelitte sitä silloin tämän vasemmistohallituksen kanssa, että öljyn markkinahinta on poikkeuksellisen matalalla. Nyt se on poikkeuksellisen korkealla. Ministeri Harakka, liikenneministeri, totesi, että ysivitonen maksoi vaalikauden alussa saman, mitä se maksaa nyt ja tulee maksamaan saman tämän hallituskauden lopussa. Näin hän totesi viime vuoden keväällä. Tämän hallituksen aloittaessa ysivitonen maksoi noin 1,3 euroa. Nyt se maksaa 2,20—2,40. Tämä ero on 80 senttiä. No, me tiedämme, mistä se johtuu, mutta Ruotsissa demarihallitus laski polttoaineveroa ja tuli vastaan ihmisille. [Puhemies: Ja nyt kysymys!] Arvoisa ministeri, oletteko kanssani samaa mieltä, että Ruotsissa on parempi hallitus? [Naurua] 

Arvoisa puhemies! Jätän tuon arvion jokaiselle suomalaiselle tehtäväksi ja toivon, että me olemme suomalaisille paras hallitus. [Eduskunnasta: Niin te toivotte!] 

Mitä tulee tähän bensiinin hintaan ja näihin erilaisiin toimiin: en tietenkään tässä poikkeuksellisessa tilanteessa sulje Suomenkaan osalta mitään yksittäisiä keinoja pois, mutta totean samalla, että ne kaikki, jotka tarkoittavat esimerkiksi veronalennuksia, ovat heikentämässä silloin valtion tulopohjaa ja toimintaedellytyksiä vaikkapa täällä perustellusti esiin nostettuihin toiveisiin, jotka liittyvät sosiaaliturvan parannuksiin, joita kuitenkin onneksi olemme ehtineet tämän vaalikauden aikana useampia toteuttaa. Muistutan hallituksen päätöksestä jakeluvelvoitteen väliaikaisesta alentamisesta, joka tulee vaikuttamaan polttoaineen hintaan, työmatkavähennyksestä autoileville työssä käyville. Eikä ehkä huomiotta kannata jättää sitäkään, että hallituksen politiikkaan on mahtunut merkittävät satsaukset suomalaisen tiestön kuntoon. 

Arvoisa herra puhemies! Maailmanmarkkinahinnan muutos ei näy pumpulla nyt alaspäin, vaikka se näkyi hyvin nopeasti toisinpäin, ja vetoan nyt kaikkiin toimijoihin, että näin ei voi olla. Ei voi olla niin, että nyt otetaan valtavat katteet, kun kuluttajalla on vaikeuksia saada edes polttoainetta. 

Kun pyysin puheenvuoroa, niin pyysin sitä siinä kohdassa, kun puhuttiin harvaan asutun maaseudun erikoiskohtelusta. Ministeri Saarikko on ansiokkaasti vienyt eteenpäin harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän erästä ehdotusta siitä, että opintolainan voisi saada anteeksi muuttaessaan takaisin maaseudulle. Kun teimme raportin, silloin oli duubioita siitä, voiko perustuslain myötä suosia tiettyjä alueita. Ja kun ei tästä ollut selvyyttä, hallitusohjelmassa päätimme rahoittaa nämä selvitykset, ja on mahdollista suosia harvaan asuttuja alueita. Eli kannattaa miettiä mallia, [Puhemies koputtaa] josta voisi tulla vastaan. [Puhemies: Ja kysymys!] — Voisiko näin toimia? 

Arvoisa puhemies! Tiede- ja kulttuuriministeri Honkonen voi jatkaa tarkemmin tämän edustaja Kalmarin mainitseman esityksen tilanteesta, koska sitä todella ollaan valmisteltu. 

On totta, että esimerkkini, jolla vastasin edustaja Harkimon puheenvuoroon, viittasi ennen kaikkea ikään kuin erityisalueisiin, joita esimerkiksi Ruotsissa on lainsäädännössä helpompi hyödyntää erilaisissa tukimuodoissa, ja tällaista ajattelua on tietenkin hyvä harkita Suomessakin pidemmällä aikavälillä laajemminkin, ja tämänkaltaisten kokeilujen kautta eteneminen on varmasti viisasta. Varsinaista ratkaisua tämän kokonaisuuden edistämisestä voidaan harkita hallituksessa sitten, kun tuo paketti on opetusministeriöstä valmis. 

Arvoisa puhemies! Maailmanpolitiikka tulee ihan lähelle meille tänne Suomeenkin. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Suurvaltojen johtajat päätöksillään vaikuttavat meidän kaikkien arkeen, tavalla tai toisella. Se vaikuttaa energian hintaan, leipään ja lämpöön. Siksi tärkeintä on nyt auttaa ukrainalaisia ja taas samalla ajaa pakotteita, sellaisia pakotteita, jotka myös tuntuvat Venäjällä. Ne voivat tuntua myös täällä Suomessa, mutta me emme voi rahoittaa Venäjän raakaa sotaa. Ministeri Haavisto, mitkä ovat niitä pieniä, edes pieniä askeleita, joilla me voisimme saada aikaan pientä vakautta ja rauhaa, jotta myös taloutemme voisi voida paremmin? 

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Malmille hyvästä kysymyksestä. Olen juuri tänään puhunut Turkin ulkoministerin kanssa, ja niin kuin tiedätte, Turkki on yksi niitä maita, joka pitää yhteyttä sekä Venäjään että Ukrainaan mahdollistaakseen jonkinlaisen rauhanprosessin. Valitettavasti Butšan verilöylyn ja ihmisoikeusloukkausten jälkeen kontaktit eivät ole olleet kovin hyviä eivätkä rakentavia, mutta tätä työtä tehdään koko ajan. Myöskin YK:n pääsihteeri Guterresin vierailu sekä Moskovassa että Kiovassa oli hyvin tärkeä askel. 

Nyt ennen kaikkea pyritään järjestämään humanitääristä turvaa, evakuointikäytäviä Mariupolista, mahdollisuutta poistua siltä alueelta turvallisesti, ja saamaan aikaan paikallisia tulitaukoja muuallekin siviilien suojelemiseksi. Samaan aikaan on erittäin tärkeää, kuten kysyjänä mainitsitte, että EU toimii yhtenäisesti pakotteiden osalta ja että ei vain EU vaan laajemmin ne maat, jotka ovat tähän pakoterintamaan yhtyneet, pyrkivät turvaamaan sitä, että Ukrainan tuki jatkuu ja Venäjä kokee nahoissaan, että on syyllistynyt laittomaan hyökkäykseen. 

Kunnioitettu puhemies! Meillä on hyvin hankala ongelma tässä käsissämme, vaikea tasapainottamisongelma, toisaalta valtion menojen osalta mutta sitten myöskin talouskasvun, koska meitä uhkaavat kasvavat kustannukset eli kasvava inflaatio mutta samaan aikaan matala talouskasvu. Kun me katsotaan Suomen kustannuskilpailukykyä, yksikkötyökustannuksia, mistä työntekijöitten palkkakustannukset, polttoainekustannukset ja kaikki muu ovat tietenkin oma osansa, ja kilpailijamaat tekevät kaikkensa, että ne laskevat sähkön hintoja ja polttonesteitten hintoja, niin miten tämä vaikuttaa sitten lopulta Suomen kustannuskilpailukykyyn? Tämä on se minun kysymykseni. Miten me pystytään pelastamaan sekä suomalaiset yhtiöt että suomalainen keskiluokka, mikä lopultakin pitää tätä Suomea pystyssä? Työllähän me nousemme edelleen tästä. 

Arvoisa puhemies! Erinomainen analyysi vaativasta tilanteesta, ja minuutissa siihen vastaaminen on hitusen hankalaa. Arvostan kuitenkin sitä, että, edustaja Vähämäki, nostatte esiin myös tämän talouskasvun puolen. Täällä on paljon keskusteltu, mitä veroja voitaisiin alentaa ja mitä menoja voitaisiin lisätä. Molempia tehdään, molempia varmasti voidaan vielä harkita ainakin tilanteen pahentuessa, mutta sittenkin kaikki pohjaa työhön ja yrittäjyyteen eri puolilla tätä maata. Esimerkiksi tämän kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta yksi kriittinen kysymys Suomessa, pitkien välimatkojen maassa, on logistiikka-ala, siis tavaran ja ihmisten kulkeminen paikasta toiseen. Se koskettaa suurimpia teollisuudenhaarojamme, ja siksi olen hyvin tyytyväinen, että hallitus on valmistellut ja osana lisätalousarviota tulee toteuttamaan 75 miljoonan tukipaketin kuljetusalalle, jotta voimme varmistaa, että hintojen nousun vuoksi, joka näkyy tietysti kuljetusalalla poikkeuksellisen paljon, eivät firmat kaatuisi ja sitä kautta arvoketju kaikkinensakin suomalaisessa tuotannossa hankaloituisi. [Puhemies koputtaa] Tämän aiheen äärellä on hyvä pohtia pidempäänkin, [Puhemies: Nyt...] mistä se Suomen talouskasvu voi syntyä. 

Arvoisa herra puhemies! Moni ihminen painii tällä hetkellä kohonneiden energiakustannusten kanssa siinä arjen taloudessa. Meillä sähköstä ja polttoaineesta maksetaan 24 prosentin arvonlisäveroa. Nyt kun sähkön hinta on korkea ja polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat ovat korkeat, niin luonnollisesti tuo arvonlisäverotuotto valtiolle kasvaa. 

Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, te vastaatte budjetin toteutumisesta. Tämän vuoden budjetissa arvonlisäverotuottoja on budjetoitu 20 miljardia 881 miljoonaa euroa. Energiaveroa on budjetoitu 4 miljardia 481 miljoonaa euroa. Kun tuo polttoaineesta ja sähköstä budjetoitu arvonlisäverotuotto on täyttynyt tältä vuodelta korkeiden hintojen vuoksi, näettekö mahdolliseksi, että siinä vaiheessa arvonlisäveron perimisestä luovutaan, kun valtion budjetti on täyttynyt suunnitellusti? 

Arvoisa puhemies! Kuten totesin täällä ja toistan edelleen: En sulje nyt mitään vaihtoehtoja pois, koska kyllä, kysyjä on sinänsä aivan oikeassa, että arvonlisäverokertymä tässä suhteessa hintojen noustua energiassa totta kai on suurempi. Mutta samalla on tietenkin yksi näkökulma, mistä valtiovarainministeriön virkakunta useasti muistuttaa, että vastaavasti jos, viitaten tähän ”lovi lompakossa” ‑vertaukseeni, joutuu käyttämään enemmän rahaa esimerkiksi paikasta toiseen liikkumiseen, autoiluun, niin arvonlisäveroa kertyy sitä kautta kyllä enemmän, mutta se on ehkä ihmisen jostain muusta kulutuksesta silloin pois. Ja tätä tasapainoilua me tietenkin joudumme pohtimaan. 

En sulje näitä näkemyksiä pois, varsinkaan jos tilanne heikkenee. Muistutan edelleen, että tämän kaiken takana on siis maailmanmarkkinahintojen kehitys, joka on asia, jonka ääressä me joudumme tosiasioiden kanssa toimimaan päivästä toiseen arvioiden, ketkä kansalaiset tai eri toimialat ovat kaikkein heikoimmilla. Ja tässä arvo- ja tärkeysjärjestyksessä me lähdimme liikkeelle maataloudesta varmistaaksemme [Puhemies koputtaa] suomalaisen ruuan ja sitten kuljetusalasta varmistaaksemme, [Puhemies: Aika!] että tämä toimiala ei kaadu vaikeassa tilanteessa. 

Arvoisa herra puhemies! Olisin jatkanut aivan samasta aiheesta kuin edustaja Jokinen edellä. Valtiovarainministeri sanoo, ettei ole varaa laskea autoilun hintaa. Mutta huomioidaan nimenomaan arvonlisäverokertymän muutos — se, että kun maailmanmarkkinahinnat ovat korkeat, niin valtio luonnollisesti tienaa enemmän. Ja veroahan maksetaan myös polttoaineverosta, veroa verolle. 

Jos ajatellaan, että polttoaineveroa laskettaisiin tässä tilanteessa se 14 senttiä litralta, niin itse asiassa arvonlisäverokertymän muutos kompensoi tämän koko polttoaineveron alennuksen, eli valtion saamat verot plus miinus nolla. Eikö tässä tilanteessa voisi pohtia tällaista vaihtoehtoa hyvin vakavasti? 

Toinen seikka on sitten se, mikäli autoilun hinnan alentamiseen suhtaudutaan jollain tavalla ideologisesti, mikäli hallitus ei oikeasti haluakaan tehdä siitä kohtuuhintaisempaa, koska kyse on kuitenkin fossiilisista polttoaineista. Olenko oikeassa? Jos en ole, aiotteko tehdä tällaisen polttoaineveron alennuksen? 

Arvoisa puhemies! Muistaakseni useampaan eri otteeseen tässä eduskuntasalissa hallitukselta on kysytty, mitä aiomme tehdä tämän polttoaineisiin liittyvän jakeluvelvoitteen kanssa. Ja nyt me olemme ilmaisseet, että me tulemme tekemään lakimuutoksen ja väliaikaisen alentamisen. Mainitsitte äsken, edustaja Purra, summan 14 senttiä. Arviolta tuo jakeluvelvoitteen vaikutus on noin 12 senttiä litralta, tämän kuluvan vuoden aikana todennäköisesti enemmän. Ja sen vaikutukset valtiontalouteen ovat sellaiset, että ne eivät heikennä meidän verotulokertymäämme. Eli pidän tätä huomattavasti tehokkaampana ja järkevämpänä keinona kuin veronalennusta, kun tunnistamme tämänkin keskustelun perusteella erityisesti pienituloisten ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kannalta, että saatamme vielä tarvita erilaisia tukimuotoja jo nyt päätettyjenkin lisäksi. 

Ja sitten lopuksi muistutan: Tämä kaikki keskustelu on arvokasta, tärkeää, ja tunnistamme pienituloisten aseman tässä yhteiskunnassa. Mutta sittenkin meillä on perusasiat kunnossa. Meillä on rauha, meillä on vapaus, meillä on leipää ja lämpöä jokaiselle. Tärkeysjärjestys [Puhemies koputtaa] ja perusasiat ovat sittenkin Suomessa kunnossa.