Arvoisa puhemies! Ydinvoimayhtiö Fennovoima ilmoitti maanantaina purkaneensa Hanhikiven ydinvoimalan laitossopimuksen venäläisen ydinvoimayhtiö Rosatomin kanssa. Uutinen oli tervetullut, ja varmasti moni suomalainen huokaisi helpotuksesta. Kuitenkin Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja huoltovarmuuden vahvistaminen edellyttävät, että Suomeen saadaan Fennovoiman hanketta vastaava määrä uutta kotimaista ja päästötöntä energiaa. 

Meillä kokoomuksessa kanta on selvä: uutta ei-venäläisellä teknologialla ja rahoituksella rakennettua ydinvoimaa tarvitaan. Suomi tarvitsee kipeästi lisää puhdasta sähköä. Voi olla, että Fennovoiman pienomistajista ei löydy halua jatkaa Pyhäjoen karille karahtaneessa ydinvoimalahankkeessa, mutta muita toimijoita voi löytyä. Kysynkin ministeri Lintilältä: aikooko hallitus tarjota suomalaisille ja muille länsimaisille toimijoille mahdollisuutta hakea periaatelupaa uuden ydinvoimalan rakentamiseksi? 

Arvoisa herra puhemies! Ei hallituksen tarvitse erikseen tarjota periaatelupaa. Periaateluvat ovat aina haettavissa, ei ole vain ollut hakijoita. Ja toivon ihan samaa kuin kysyjäkin, että me tulisimme saamaan vielä ydinvoimaa, koska me tulemme kokonaiskapasiteetin vuoksi sitä tarvitsemaan. Toki me puhumme silloin ajasta, joka tapahtuu 2030 ja niin edelleen, siis valmistuminen ja tuotto. 

Pitää koko ajan muistaa yksi asia: tämä oli yksityinen hanke, tämä ei ollut valtion hanke, ja se tulee muistaa kaikissa näissä toimissa myös jatkossa. On valitettavaa, että tämä päättyi näin, mutta toisaalta olen myös helpottunut tästä. 

Arvoisa puhemies! Ikävä kyllä vastaus ei tyydytä: se antaa vaikutelman, että hallitus on passiivinen. Kyllähän tämän mittaluokan hankkeet vaativat vahvan tahtotilan ja viestin myös hallitukselta. 2030-luvun sähkönsaanti ei voi olla yksinomaan yritysten ja kuntien aktiivisuuden varassa. Hanhikiven ydinvoimalan oli tarkoitus tuottaa tulevaisuudessa noin kymmenesosa Suomen sähköntarpeesta. Tällainen hanke vaatii noin kymmenen vuoden aikaperspektiivin. Tässä suhteessa on aivan välttämätöntä, että hallitus toimii ja on aktiivinen suhteessa yrityskenttään. Esimerkiksi kilpailukyvyn kannalta tarvitsemme prosessiteollisuudelle varmaa sähkönsaantia. Jos Suomessa ei tuule, emme halua jatkossa turvautua fossiiliseen, vaan nimenomaan puhtaaseen suomalaiseen energiaan. Haluamme myöskin kilpailla esimerkiksi Saksan kanssa siitä, mihin tulevaisuuden teollisuuslaitokset sijoittuvat. 

Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Kysyisin hallitukselta, aiotteko kutsua koolle mahdollisia toimijoita, jotta tämä hanke saataisiin uudelleen käyntiin. [Vasemmalta: Haluaako kokoomus sosialisoida sähköntuotannon?] 

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ihan mielenkiintoinen kulma tässä kysyjällä se, ettei voi jättää pelkästään yksityisen sektorin varaan. Valtio ei tule lähtemään ydinvoimabisnekseen kyllä mukaan. Minä näen hyvin vaikeana sellaisen tilanteen, että valtio lähtisi ydinlaitokseen mukaan. Tullaanko erikseen kutsumaan kokousta tai toimijoita, sellaista ei ole näköpiirissä. Annetaan nyt Fennovoiman hoitaa tämä heidän tilanteensa loppuun. 

Nyt pitää muistuttaa myös sellaisesta asiasta, että kyllä nyt on pari viimeistä hallituskautta tehty aika hyvää energiapolitiikkaa. On tehty uusiutuvan energian politiikkaa Sipilän hallituksen aikana. Itse asiassa linja ollut hyvin sama Rinteen—Marinin hallituksen aikana, ja meidän varautuminen tähän kokonaistilanteeseen, joka tällä hetkellä on menossa maailmanpoliittisista syistä, on ollut verrattain hyvä. [Puhemies koputtaa] Aiemmin te vaaditte, [Puhemies: Näin, nyt on minuutti loppunut!] että Hanhikivi pitää lopettaa, ja nyt kun se lopetettiin, te vaaditte jotain muuta takaisin, ei kukaan tiedä mitä. 

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee sähköä myös jatkossa monipuolisesti tuotettuna. Se on selvä. Olkiluoto kolmosen käyttöönotto osuu heinäkuussa tältä osin kreivin aikaan. Se ei kuitenkaan poista sähköntuotannon riittävyyden haasteita erityisesti kulutushuippujen osalta tammikuussa, jolloin olemme edelleenkin jatkossa tuontisähkön varassa. Ydinvoima-asenteet Länsi-Euroopassa ovat muuttumassa myönteisemmiksi, kun EU pyrkii eroon Venäjän energiasta. Esimerkiksi Belgiassa ollaan tilannetta arvioimassa uudelleen. Oma lukunsa on Saksa, jolle päätös ydinvoimasta luopumisesta on muodostumassa ylivoimaisen hankalaksi. Kysyisinkin: ollaanko EU:ssa tekemässä strategisen autonomian hengessä laajempaa uudelleenarviointia ydinvoimasta? 

Arvoisa herra puhemies! Meillä oli viime maanantaina energianeuvoston ylimääräinen kokous, jossa pääaiheena oli kaasu, ja nimenomaan venäläinen maakaasu. Sen yhteydessä käytiin jonkun verran keskustelua ydinvoimasta. Kyllä ydinvoima on puhtaasti kansallinen ratkaisu. Aivan kuten kysyjä sanoi, Belgia on jatkamassa, tai ainakin Hollanti on jatkamassa. Saksa on viestittänyt hyvin selkeästi, että he tulevat sulkemaan viimeisetkin ydinvoimalat tämän vuoden loppuun — aika mielenkiintoista, että siellä ilmeisesti paikkaamassa tulee olemaan kivihiili hyvin paljon. Mutta sellaista läpimenevää EU:n ydinvoimapäätöstä ei olla tekemässä. Itse asiassa Suomi saa aika paljonkin arvostusta siitä, että Suomella on ollut Olkiluoto kolmonen, maailman suurin käytännössä — Kiinasta löytyy samaa kokoluokkaa oleva laitos — ja että se tulee tähän aikaan. Tällä hetkellä sitä ratkaisua kiitellään aika paljon. 

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt olen aika yllättynyt, että ministeri Lintilä ei luvannut tässä edes pullakahveja tarjota, jos Suomen teollisuus lähtisi miettimään, miten tästä Fennovoiman kaatumisesta selvitään. Kyllä se palaveri tarvittaisiin koolle. Onko joskus Suomessa ydinvoimahanke lähtenyt liikkeelle niin, että teille, elinkeinoministerille, ilmestyy postia ilman että hallitus on etukäteen indikoinut energiastrategiassa tai muutoin, että kyllä on kiinnostus, valmius ja tarve lisäsähkölle? Nyt sellainen tarve on. Tässähän on perusteltu, kuten Lintilä totesi, viisaalla Suomen energiapolitiikalla, että meillä on näitä periaatelupia ymmärretty tehdä — Olkiluoto kolmonen kesti kauan mutta tulee nyt kreivin aikaan — ja jos te näette, että se viisas politiikka on ollut viisasta, ministeri Lintilä, niin tehkää nyt kaikkenne, että meillä saataisiin vielä lisää puhdasta sähköä myös niille päiville, kun ei tuule. Kysyn nyt vielä toisen kerran: oletteko valmiita antamaan nyt sen signaalin länsimaisille energiayhtiöille ja teollisuudelle, että täältä pesee periaatelupia hallitukselta, jos asianmukainen hakemus tulee? 

Arvoisa herra puhemies! Erityisesti pidin tuosta edustaja Mykkäsen täältä pesee lupia ‑ilmaisusta, vähän niin kuin että täältä niitä tulee, kunhan vain tajuatte pyytää. [Ben Zyskowicz: Kyllä!] Ensinnäkin mikäli tällainen neuvottelu eri osapuolten kanssa olisi tulossa, en kertoisi sitä tässä salissa; nämä investoijat, jotka mahdollisesti ovat liikkeellä, eivät halua ensimmäisenä julkistaa sitä tapaamista täällä. Mutta voin sanoa myös, että kysyntä on ollut verrattain hiljaista tällä hetkellä, päinvastoin kysyntä on ollut pois investoinneista, ja tämä on tietysti se huolestuttava tilanne. Yhtä kaikki me tarvitaan kuitenkin lisää sähköä, koska yhteiskunta sähköistyy, ja me tullaan tarvitsemaan vetyyn sähköä, jotta me päästään omiin ympäristötavoitteisiimme. Eli kyllä tämä kokonaisuus on sellainen, johon me tarvitaan vielä lisäpanostuksia. 

Tämä Fennovoiman ratkaisu tuli viime perjantaina eli vajaa viikko sitten, [Puhemies koputtaa] eikä me olla vielä viikossa ratkaistu tätä kokonaisongelmaa. 

Arvoisa puhemies! Lyhyellä tähtäimellä kannattaisi ottaa varmaan kaikki kotimaiset polttoaineet käyttöön, että me pystymme tarjoamaan kansalaisille ja yrityksille mahdollisimman halpaa lämpöä, koska lämpö on nyt se kriittinen elementti. 

Tämä edustaja Kauman kysymys on sillä tavalla hyvä, että ainakin oman käsitykseni mukaan hallituksella on kyllä rooli tässä ydinvoima-asiassa. Olen saanut ymmärtää lehdistön kautta, että työ- ja elinkeinoministeriö arvioi joskus vuosien päästä ydinenergialain kokonaisuudistuksen yhteydessä, voidaanko sinne pistää lupaa tämmöisiä sarjavalmisteisia pienydinvoimaloita varten. Ihan täysin en nyt, arvoisa elinkeinoministeri, ymmärrä, miksi te, ja koko hallitus, ette voi olla aktiivinen, että ottaisitte nopeasti tämän ydinenergialain käsittelyyn ja pistäisitte sinne pykälän, joka sitten mahdollistaa tämmöiset sarjavalmisteiset pienydinvoimalat, koska maailmalla niistä jo käydään kauppaa. [Eduskunnasta: Miksi ei?] 

Arvoisa herra puhemies! Sen verran edustaja Eestilälle, että tämä ydinvoimalain uudistus on meillä jo menossa tällä hetkellä ja nämä pienydinvoimalat ovat siellä mukana. Tämä kokonaislakiuudistus tulee olemaan valmis seuraavan hallituskauden aikana. Tämä on pitkä uudistus. 

Nämä pienydinvoimalat tuntuvat kovin kiinnostavan. Nyt pitää muistaa, että ihan yhtä lailla nekin tarvitsevat luvituksia. Nehän ovat laitoksia, jotka tulevat olemaan hyvin lähellä asutuskeskuksia tai niitten energiankäyttökohteita. Niissä on vielä selkeästi se ongelma, että ne eivät ole taloudellisesti kannattavia. Varmaan jollain aikavälillä ne tulevat. 

Alkuperäiseen Eestilän kysymykseen: tämä on mukana jo tällä hetkellä meillä ministeriössä valmisteilla olevassa laissa. 

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä todeta, että kokoomuksen esitys tässä on hieman tekopyhä siinä mielessä, että vuonna 2014 Venäjä miehitti Krimin jo helmikuussa, ja tiedettiin jo tuossa vaiheessa, että Rosatom on Venäjän valtiollinen toimija. Sitten kun perussuomalaiset arvostelivat tätä sitoutumista venäläiseen ydinvoimaan lokakuussa 2014, niin pääministerinä silloin toiminut kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb syytti eduskuntaa russofobiasta eli asenteellisuudesta ja Venäjän pelosta. No, kenties kokoomuskin pystyy viisastumaan ajan kuluessa. 

Mutta tätä ydinvoimaa kyllä tarvittaisiin Suomeen lisää. Tarvittaisiin muutama iso ydinvoimahanke käyntiin, ja kannattaisi varmaan kysyä niitä toimijoita myös Japanista tai Etelä-Koreasta, koska myös sieltä löytyy kyllä osaamista ydinvoiman toimittamiseen — ehkä paremminkin kuin Ranskasta. Ja tässä pienydinvoimakysymyksessä ei auta käsien levittely ja kannattamattomuuden toteaminen vaan se, että autettaisiin näiden hankkeiden kaupallistamisessa, ettei käy taas niin, että me ostamme ne parin vuoden kuluttua kalliiseen hintaan kiinalaisilta. Mitä hallitus aikoo tehdä käytännössä sen eteen, [Puhemies koputtaa] että saisimme uusia isoja ydinvoimahankkeita ja pienydinvoimahankkeita eteenpäin? 

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin sanoin kysymysten jossain vaiheessa, kyllä ne kansainväliset toimijat ovat hyvin oma-aloitteisia, kyllä ne yhteydenotot tulevat hyvin pitkälle sieltä investoijien puolelta. He osoittavat halukkuuttaan, he laittavat ensimmäiset tiedustelut, että mikä teidän tilanteenne on. Totta kai tämä tilanne on merkattu maailmalla kaikkien merkittävien toimijoiden toimesta. Tämän ratkaisun jälkeen — kun lehdistötiedotteet tulivat — pystyy hyvin katsomaan, että tämä oli uutisoitu läpi maailman, mikä kertoo myös siitä, että kyllä tämä niillä kaikilla toimijoilla on tiedossa. 

Mutta tähän maailmanpoliittiseen tilanteeseen, tähän energioitten erittäin kovaan heiluntaan, epävarmuuteen. Kyllä tämä on vaikea aika löytää sellaista investoijaa, joka on valmis laittamaan miljardeja kiinni. Käsittääkseni aika harva niistä omistajista, jotka tällä hetkellä ovat tässä hankkeessa, olisivat valmiit jatkamaan seuraavaan hankkeeseen riippumatta siitä, [Puhemies koputtaa] millä tekniikalla se tulisi. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Säteilyturvakeskus on todellakin todennut, että sinällään ydinvoimasäännös ei estä pienydinvoimaloitten käyttöönottoa, mutta kaikki meidän lait ja asetukset on tehty näille suurvoimaloille. Ja siinä mielessä on hyvä kuulla, että ministeri sanoi, että nyt sitten lainsäädännössä ollaan tekemässä muutoksia. 

Mutta suomalaiset korkeakoulut, erityisesti Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ovat olleet ihan edelläkävijöitä siinä, millä tavalla tätä pienydinvoimaa on tutkittu, ja nyt tietysti maailmalla monissa muissakin maissa ollaan tässä asiassa etenemässä. Nyt olisinkin halunnut kuulla uudelta tiedeministeriltä siitä, aiotaanko nyt Suomessa panostaa siihen, että meillä pysytään tämän kehityksen kärjessä. Meillä on yhteisesti parlamentaarisesti sovittu, että tki-rahoitusta ollaan nostamassa neljään prosenttiin. Onko mahdollista, että tästä rahoituksesta nimenomaisesti näihin pienimodulisten ydinvoimaloitten tutkimiseen pystyttäisiin osoittamaan rahoitusta, jotta me pysyisimme tässä energiakehityksessä maailman kärjessä? 

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Essayah esitti tässä todella tärkeän kysymyksen. Suomessahan on jo vuosikymmeniä tutkittu ydinfysiikkaa ja ydinenergian tuotantoon liittyviä kysymyksiä, ja meillä on useita yliopistoja ja korkeakouluja, jotka tekevät tässä jo nyt korkeatasoista tutkimusta. Tämähän lähti jo silloin ennen kuin Suomeen oli rakennettu ensimmäistäkään ydinvoimalaa, ja siinä meillä on todella pitkät perinteet. 

Tämä tki-rahoituksen osuustavoite, totta kai, on aivan keskeisessä roolissa siinä, että pystymme myös tähän uudenlaisten energiatekniikoiden kehittämiseen ja tutkimiseen niitä resursseja ohjaamaan, ja se puoltaa, totta kai, sitä tavoitetta entistäkin vankemmin. On aivan selvää, että tämä energia, puhdas energia, päästötön energia, on aivan keskiössä myös näissä eri tutkimusohjelmissa ja painotuksissa. 

Arvoisa puhemies! Kuvat ja tiedot Venäjän raa’asta hyökkäyssodasta Ukrainassa järkyttävät. Tiedetään, että Venäjä ottaa sotilaiden lisäksi kohteekseen siviilejä — naisia ja pahimmillaan lapsia. On selvää, että tätä ei Suomi voi katsoa sivusta eikä niin voi toimia myöskään EU. Tarvitaan nopeita korvaajia venäläiselle fossiilienergialle. Tässä tarvitaan laaja paletti mutta ennen kaikkea nopeita ratkaisuja. 

Olisinkin ministeri Lintilältä kysynyt: Mitkä ovat ne nopeimmat tavat korvata venäläistä energiaa niin Suomessa kuin sitten mahdollisesti laajemminkin Euroopassa? Miten voidaan varmistaa, että suomalaiset yritykset ovat nyt aktiivisesti tarjoamassa sitä osaamista ja niitä teknologioita, joita meillä täällä on erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämisessä? Tiedämme, että se on nyt varsin kilpailukykyinen ja kysytty, haluttu ratkaisu venäläisen fossiilisen energian korvaamiseen myös laajemminkin Euroopassa. 

Arvoisa herra puhemies! Pikkasen riippuu, mistä energiamuodosta on kyse. Jos puhutaan energiapuusta, niin meillä nopein tapa on turve. Eli se on varmaan sillä puolella nopein. Sähkössä sitten tietysti se ratkaiseva on Olkiluoto kolmosen valmistuminen ja sen täystuotanto. Eli sieltä me pystytään käytännössä sähköpuoli korvaamaan. 

Haasteellinen on tällä hetkellä kaasu. Niin kuin olen aikaisemmin kertonut, meillä on tällä hetkellä Viron kanssa menossa projekti, jonka loppuratkaisu toivon mukaan päästään, sanotaanko, lähiviikkojen aikana uutisoimaan. Tarkoitus on saada tällainen kelluva LNG-varasto, josta pystytään tämä kaasuasia ratkaisemaan. Ongelma on tietysti se, että mikäli toteutuu Venäjän uhkaus, että maksujen pitää olla ruplina tämän kuun lopussa, niin silloin kyse ei ole meistä vaan [Puhemies koputtaa] tilanteesta toisella puolella, ja tämä on meille ehdottomasti vaikea paikka. 

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä hyvin vaikea ymmärtää, mistä kumpuaa tämä näin pessimistinen ja ponneton esiintyminen ministeri Lintilältä. Kun elinkeinoministerin keskeisiin tehtäviin kuuluu kuitenkin elinkeinojen edistäminen ja kun keskustelee esimerkiksi ydinvoimayhtiöiden tai energiayhtiöiden kanssa, niin he kaipaavat nimenomaan signaalia ja ennustettavuutta ja näkymää siitä, että kannattaa lähteä myöskin suuriin investointeihin ja että ne ovat Suomessa kannattavia ja toivottuja. 

Itselleni tulee mieleen pitkäkin lista asioita, mitä ministeri voisi halutessaan edistää ja nopeastikin viedä eteenpäin. Yksi on luvituksen vauhdittaminen. Meillä on yli kolmella miljardilla erilaisia investointeja odottamassa lupaa, ja tämä lupajärjestelmä ei toimi. Siellä on paljon puhtaan energian investointeja, joita nyt kipeästi kaivataan. Tarvitaan lisää tutkimus- ja tuotekehityspanoksia, tarvitaan aktiivisuutta EU-vaikuttamiseen, esimerkiksi ydinvoiman turvaamiseen taksonomiaratkaisuissa. Ja tämä ydinenergialaki — te pidätte sitä niin kuin ylivaalikautisena ratkaisuna, kun me tarvitaan näkymä pienydinvoimalle. Se voitaisiin tehdä, jos haluatte, paljon nopeammalla aikataululla. Mikä tässä on tämä asenneongelma, [Puhemies koputtaa] tai miksi ette toimi näissä asioissa? 

Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimalaki on erittäin laaja laki, ja te entisenä ministerinä tiedätte sen, että virkamieskunta Suomessa on myös hyvin tarkka siitä, kuinka se valmistellaan. Seuraavaan hallitukseen on vuosi aikaa. Eli siinä ajassa tätä ei tulla saamaan valmiiksi, ja sieltä ei oteta mitenkään erikseen sitten pienydinvoimalta. Se on täysin selvä. 

Sitten toisaalta siihen, kun olen sanonut aiemminkin tätä, että nämä isot investoijat, jotka haluavat lähteä investoimaan ydinvoimaan tässä tilanteessa, kyllä varmaan käyvät tätä tilannetta läpi. Kyllä viesti täältä on selvä, että mikäli he lähtevät hakemaan lupia. Mutta ensinnä se vaatii sen, että meillä on joku, joka haluaa investoida. En minä näe tällä hetkellä mitään sellaista tekijää, että täältä tulisi negatiivinen viesti tästä tilanteesta. Ehkä negatiivinen viesti oli se, että tämä koko hanke kaatui, mihin — kuten sanoin alkuun — olen tyytyväinen, koska tämä ratkaisu ei ollut toiminut enää moneen vuoteen. 

Ärade talman! När vi nu försöker lösgöra oss från beroendet av fossilenergi och framförallt rysk energi så är det ju bra att vi har gjort sådana betydande beslut som att vi har sänkt industrins elskatt till Europas miniminivå. Det är avgörande när vi försöker hitta nya vägar ut ur vårt energiberoende. 

Siirtoyhteyksillä on hyvin iso merkitys, kun irtaudutaan fossiilisista polttoaineista. Voidaan olla iloisia siitä, että Balticconnector tuli tehtyä, mutta kun puhutaan pohjoismaisista sähkömarkkinoista, niin on muutamia pullonkauloja vielä. Olkiluoto kolmonen toki auttaa meidän kotimaista tilannetta, mutta vielä kaivattaisiin parempia siirtoyhteyksiä Pohjois-Norjaan, Pohjanlahden yli Ruotsiin ja toki myöskin Euroopan laajuisesti. Ministeri Lintilä, missä määrin tällaisista parannuksista on käyty keskusteluja, kun olette Euroopan tasolla puhunut meidän energiaratkaisuista? 

Arvoisa herra puhemies! Yksi merkittävä, joka tuli, on, että mehän saatiin EU-rahoitus, muistaakseni 127 miljoonaa, tähän Aurora-kaapeliin, joka tulee Pohjois-Ruotsista Pohjois-Suomeen. Kyllä tässä koko tämän, voisiko sanoa, Ukrainan kriisin aikana on korostunut se tilanne, kuinka tärkeää on se, että meillä on yhteinen sähköverkko Pohjoismaitten kesken. 

Meillä sähkön suhteen on tietysti ongelmallista, että Baltiassa on liittymä Ukrainaan ja sitä kautta tietysti Venäjään. Eli olen aika varma siitä — hyvin varma siitä —, että seuraavat suuret verkkoon liittyvät asiat tulevat olemaan nimenomaan se rajanveto, joka tulee tapahtumaan Venäjään ja oikeastaan, voisiko sanoa, haittatekijöihin, mitkä sieltä tulevat. Mutta tämä pohjoismainen on äärettömän tärkeä myös siinä tapauksessa, että me saadaan Olkiluoto kolmonen, koska me kuitenkin tarvitaan huippujen tasaukseen myös ruotsalaista ja norjalaista vesienergiaa. 

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan paljon uusiutuvasta sähköstä, ja olen koko ajan odottanut, koska joku ottaa esille tuulivoiman. Ymmärrän, että se ei teitä kaikkia kiinnosta, koska tuulivoimaloita ei juuri täällä Uudellamaalla ole — niitä on kokonaiset neljä kappaletta. 

Perämerenkaaren ympärillä ja Pohjois-Pohjanmaalla sitä vastoin metsiä kaatuu ryskyen, tuhansia hehtaareita metsiä kaatuu tuulivoimaloiden tieltä, ja kansalaiset ovat erittäin huolissaan näistä tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista ja myöskin terveysvaikutuksista, joista on erittäin paljon kansainvälistä tutkimusta — vähemmän suomalaista, mutta kansainvälistä tutkimusta löytyy. Siitä huolimatta te puhutte koko ajan, että Suomi on oikeusvaltio, vaaditte muitakin olemaan oikeusvaltio, mutta miten on kansalaisten oikeusturva näiden tuulivoimaloiden ympärillä? Olen jättänyt lakialoitteen ympäristöluvanvaraisuudesta, se olisi pakollinen näille teollisen kokoluokan tuulivoimaloille, olen tehnyt tämän silloin, kun Krista Mikkonen oli ympäristöministeri. Sitä lainsäädäntöä ei ole tullut, vaikka [Puhemies: Ja kysymys!] ympäristölainsäädäntöä on uudistettu monta kertaa. Miksi te ette tuo sitä ympäristölainsäädännön uudistusta, missä [Puhemies koputtaa] tuulivoimaloille säädetään ympäristölupa pakolliseksi? 

Arvoisa puhemies! Ydinvoima on nyt Euroopassa osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi monellakin tapaa. Se on ympäristöystävällistä energiaa, se on keskeisessä roolissa koko Euroopassa ratkaisemassa vihreää siirtymää, irrottautumista Venäjän fossiilisesta energiasta, ja se on myös aika ratkaisevassa roolissa siinä, saadaanko tätä hintainflaatiota jotenkin taltutettua tulevina vuosina, mikä on siis ylipäätään energian hinta Euroopassa. Ja nyt on päivänselvää, kuten täällä ministerikin sanoi, että ydinvoimahankkeet ovat vaikeita saada käyntiin. Se edellyttää paljon enemmän työtä kuin aiempina vuosina, ei tule itsestään selvästi investointeja myöskään Suomeen. Ja sen takia kokoomus täällä on peräänkuuluttanut, että nyt hallitukselta, kaikilta puolueilta myös, tarvitaan selvä ydinvoimamyönteinen ote. Siis siitä, että te ryhdytte ajamaan Suomeen uutta ydinvoimalaa tämän pohjoisen investoinnin [Puhemies koputtaa] tilalle ja otatte otteen tähän asiaan, siitä tässä on kyse. Ministeri Lintilä, voitteko luvata tällaisen uuden otteen? 

Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt pikkaisen tietyllä tavalla luodaan mielikuvaa, että tämä Hanhikivi-hanke, joka kaatuu, olisi jo vaikuttanut tietyllä tavalla tähän akuuttiin tilanteeseen. Tämähän ei pidä paikkaansa, koska se olisi ollut tuotannossa 2030-luvulla. 

Mutta tähän edustaja Häkkäsen kysymykseen. Sen voin luvata, että kaikille niille investoijatahoille, jotka ovat kiinnostuneita, tulen kyllä esittelemään Suomen erittäin potentiaalisena maana investoida, ja tulen auttamaan heitä kaikissa niissä tarpeissa, mitä heillä on esimerkiksi luvituksen ynnä muitten selvitysten tekemisessä.