Arvoisa rouva puhemies! Ehdotetuilla laeilla pannaan täytäntöön direktiivi kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidan ratkaisusta ja mahdollistetaan kuluttajariitojen verkkovälitteisestä riidanratkaisusta annetun asetuksen soveltaminen käytännössä. Ehdotukset eivät aiheuta käytännössä suuria muutoksia. Suomessa on jo kattava vaihtoehtoisten kuluttajariitoja käsittelevien riidanratkaisuelinten verkosto, eikä meillä ole tarpeen perustaa uusia elimiä. Julkisia riidanratkaisuelimiä koskeva lainsäädäntö vastaa jo pääosin direktiivin vaatimuksia. Menettelyjä ja tiedottamista koskeviin säännöksiin on kuitenkin tehtävä joitakin muutoksia. 

Merkittävimpiä muutoksia ovat erilaisia määräaikoja koskevat säännökset, erityisesti vaatimus ratkaisusuosituksen antamisesta 90 päivän määräajassa. Kuluttajariitojen käsittelyä julkisella puolella pyritään tehostamaan säännöksellä, jonka mukaan kuluttajariitalautakunta voi jättää asian käsittelemättä, jos kuluttaja ei ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan. Tällä pyritään ohjaamaan kuluttajaneuvontaan ne asiat, jotka on tarkoituksenmukaista käsitellä lautakuntaa kevyemmässä ja joustavammassa menettelyssä. Asiat selviävät vapaamuotoisessa kuluttajaneuvonnassa huomattavasti nopeammin kuin lautakunnassa, jossa on noudatettava lakiin kirjattuja menettelytapoja. Uusi säännös ei kuitenkaan estä asian saattamista lautakunnan käsiteltäväksi. Jos asia ei selviä kuluttajaneuvonnassa tai se on luonteeltaan sellainen, että ei ole tarkoituksenmukaista ohjata sitä kuluttajaneuvontaan, lautakunnan tulee käsitellä asia. 

Suomessa ei ole voimassa yksityistä riidanratkaisuelimiä koskevaa lainsäädäntöä. Ehdotetussa uudessa laissa määritellään ne direktiivin mukaiset vaatimukset, jotka yksityisen riidanratkaisuelimen ja siellä sovellettavan riidanratkaisumenettelyn tulee täyttää, että se voitaisiin ilmoittaa komission pitämään luetteloon. Ehdotetuilla säännöksillä varmistetaan muun muassa se, että elin on puolueeton ja riippumaton, vaikka se olisikin elinkeinonharjoittajia edustavan järjestön ylläpitämä. 

Koska Suomessa jo toimii kattava tuomioistuimen ulkopuolinen kuluttajariitojen ratkaisujärjestelmä, ehdotetut lait eivät merkittävästi vaikuta kuluttajien asemaan valtion sisäisissä kuluttajariidoissa. Sen sijaan rajat ylittävää kauppaa käyvien ja netissä kulutushyödykkeitä ostavien kuluttajien asemaa direktiivi ja asetus parantavat. Koska kaikissa jäsenmaissa pitää jatkossa olla kattavasti vaihtoehtoisia riidanratkaisuelimiä, kuluttaja, joka ostaa hyödykkeitä toisesta EU-maasta, voi saattaa elinkeinonharjoittajan kanssa syntyneet erimielisyydet tämän kotivaltion toimivaltaisen riidanratkaisuelimen ratkaistavaksi. Asetus taas mahdollistaa sen, että kuluttaja voi saada verkkokauppaan liittyvän asiansa toisen jäsenvaltion riidanratkaisuelimen käsiteltäväksi omalla kielellään komission ylläpitämän ODR-foorumin kautta.