Arvoisa puhemies! Tällä viikolla eduskunta alkoi käsittelemään uusinta lisätalousarviota. Jälleen tuossa lisätalousarviossa valitettavasti velkaantumista joudutaan entisestään lisäämään. Te, valtiovarainministeri Purra, totesitte osuvasti lähetekeskustelussa, että rahaa ei ole. Olen tästä aivan täysin samaa mieltä. Suomen velkaantuminen on tällä hetkellä EU:n nopeinta. Olemme nyt siellä kuuluisan tarkkailuluokan etupulpetissa, ja alijäämät ovat historiallisen syviä. Rahaa ei pitäisi olla. 

Mutta johonkin sitä rahaa silti näyttää olevan. Nimittäin te ajattelette alentavanne yritysten yhteisöveroa ensi vuonna vajaalla miljardilla eurolla. Arvoisa valtiovarainministeri, kun ette vastannut tiistaina, niin kysyn tänään: onko todella Suomella tässä tilanteessa rahaa antaa miljardin veronkevennys suuryrityksille? 

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen noin kymmenen miljardin kokonaisuus sisältää suoria sopeutustoimia, menoleikkauksia, veronkiristyksiä, työllisyys- ja rakennetoimia. Sen lisäksi meillä on kaksi reaalitalouden ongelmaa. Toinen liittyy pitkittyneeseen, vaikeaan suhdanteeseen, ja toinen liittyy pidempiaikaisen kasvun puutteeseen. Näihin me olemme pyrkineet vastaamaan erilaisin kasvutoimin, joita esimerkiksi viime vuonna tehtiin yhteensä noin 2,2 miljardia euroa vuoden 27 tasossa. Nämä sisältävät myös veronalennuksia, joista osa on tullut voimaan tänä vuonna ja osa tulee ensi vuonna. 

Jos katsotaan, mitä talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa esimerkiksi ylimpien marginaalien laskemisesta ja toisaalta yhteisöverosta, niin se suhtautuu niihin varsin positiivisesti, ja voin pitää näitä järkevänä ratkaisuna nimenomaan kasvun kannalta. 

Arvoisa puhemies! Toivoisin nyt, valtiovarainministeri, että vastaisitte, onko sitä rahaa vai eikö sitä ole. Kun olen ymmärtänyt, että meidän julkinen talous on ihan todella kurjassa tilanteessa — näin heikossa tilanteessa se ei ole ollut miesmuistiin — niin rahaa ei pitäisi olla. Ja olen ymmärtänyt, että kun olemme täällä salissa monia asioita käsitelleet, niin sitä rahaa ei ole yhteiskunnan heikompiosaisille, sitä ei ole julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, sitä ei ole yhtään enempää vanhustenhoivaan eikä moniin muihin tarpeisiin, palveluihin, joita varmasti me kaikki haluaisimme parantaa. Mutta jostain kumman syystä nyt todella näyttää siltä, että teillä on rahaa miljardi euroa keventää yritysten verotusta ensi vuonna — tämä miljardi veroja kevennetään siis velaksi, ja alijäämä pahenee. [Perussuomalaisten ryhmästä: Joskus vähemmän on enemmän!] Siis velkaantuminen pahenee, niin että nyt kysyn: voitaisiinko nyt lyödä kättä päälle ja todeta, että sitä rahaa ei ole ja jätetään tämä yhteisöveron alennus tekemättä, ja sitä kautta julkinenkin talous olisi jonkun verran paremmassa kunnossa? [Jani Mäkelä: Käsi pois taskusta!]  

Arvoisa herra puhemies! Sosiaalidemokraatit ovat vastustaneet meidän monia verolinjauksia, [Vasemmalta: Teiltä kysyttiin!] joita tällä kaudella siirretään selvästi sieltä työn ja yrittämisen puolelta kohti kulutusta ja haittaveroja. Vastaavasti te olette vastustaneet meidän tekemiä säästöjä ja muunlaisia uudistuksia. Tämä kokonaisuus on se, millä me pyrimme saamaan tähän maahan lisää yrittämistä, lisää investointeja, parempia työn kannustimia, tulevaa kasvua. Minua kiinnostaa, edustaja Räsänen, vastustatteko te muitakin [Eveliina Heinäluoma: Teiltä on nyt kysytty!] kasvuun tähtääviä hallituksen toimia vai ainoastaan tätä yhtä. [Hälinää — Puhemies koputtaa — Vasemmalta: Vaihdetaanko me paikkoja?] 

Jos sitten katsotaan sitä, mitenkä näitä kasvutoimia rahoitetaan vuoden 27 tasolla, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin noin 0,9 miljardia euroa näistä kasvutoimistahan rahoitetaan toisilla menosäästöillä ja tuloja lisäävillä toimilla. Meillä on myös Valtion Eläkerahastosta ylimääräinen tuloutus, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että velka ei kasvaisi tällä siirtymäajalla, kun mitään kokonaistaloudellisia dynaamisia vaikutuksia ei vielä havaita.  

Arvoisa puhemies! SDP kantaa huolta ja vastuuta Suomen julkisen talouden tilasta. [Välihuutoja] Tämä Orpon—Purran oikeistohallitus on ajanut Suomen Euroopan ennätystyöttömyyteen ja Euroopan unionin talouspolitiikan tarkkailuluokalle. Nyt teiltä kysytään vastuuta, ministeri Purra. Toistaiseksi te olette vain syyttänyt edellistä hallitusta tästä taloustilanteesta, ja nyt olette sysäämässä vastuuta seuraavalle hallitukselle. [Oikealta: Höpö höpö!] Me peräämme teiltä nyt aitoja toimia, joilla julkista taloutta voidaan vakauttaa, ja kaikkein helpointa olisi aloittaa perumalla tehoton yhteisöveron alennus, jota lukuisat asiantuntijatkin ovat kritisoineet. Muun muassa professori Maliranta on pitänyt sitä tehottomana ja kalliina, eikä se vastaa meidän akuutteihin taloutemme ongelmiin. Ministeri Purra, onko teillä nyt rotia tehdä vastuullisia päätöksiä Suomen talouden hyväksi ja perua tämä lähes miljardin euron, lähinnä suuryritysten omistajia hyödyttävä yhteisöveron alennus? Voitteko vastata tähän, kyllä vai ei?  

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tuppurainen, tämä ei suinkaan ole ensimmäinen asia, jonka te toivotte meidän peruvan. Olette viimeksi viime viikolla kertoneet myös useita meidän tekemiä säästötoimenpiteitä, jotka sosiaalidemokraatit haluavat perua. Näin on käynyt oikeastaan joka ikisen säästötoimenpiteen, veroihin liittyvän ikävän päätöksen, rakenteellisen uudistuksen, työllisyystoimen, kaiken, kohdalla. Sen sijaan te kuulutatte erilaisia kasvutoimia, joita tämä hallitus on päivästä yksi tehnyt ja vienyt täytäntöön, ja tulemme edelleen jatkamaan. Meillä ei ole julkisessa taloudessa sellaisia mahdollisuuksia kuin sillä edellisellä hallituksella oli. Mikäli te pyritte tällä puheenvuorollanne vähättelemään sitä työtä, jota tämä hallitus on julkisen talouden hyväksi tulevaisuutta silmällä pitäen tehnyt, niin minun täytyy kyllä sitä ihmetellä.  

Arvoisa puhemies! Ei ole synti katua ja muuttaa joskus niitä tehtyjä päätöksiä. Jos asiantuntijat ovat monesti sanoneet, ettei tämä yhteisöveron alennus kannata, [Jani Mäkelän välihuuto] niin kannattaako silloin hallituksessa vaikka harkita sitä? 

Muistan viime kaudelta esimerkin, kun keskustalainen ministeri Saarikko lähti pohtimaan tätä länsirataa [Jani Mäkelä: Turun tunnin juna!] eli Turun tunnin junaa, ja sitten teetti asiantuntijaselvityksen, ja sehän sanoi, että ei sitä kannata tehdä, ei sitä kannata tehdä, ja Saarikko tuli lopputulokseen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että ei tehdä sitä. No nyt, tämä hallitus: Sama tutkimus ja selvitystyö on teidän käytössänne, [Juha Mäenpään välihuuto] ja te silti haluatte tämän Turun tunnin junan ja tässä lisätalousarviossa lähes 400 miljoonaa euroa valtuutta sille. 

Kannattaisiko nyt vielä harkita ja panostaa vaikka nykyisen korjausvelan kattamiseen? Meillähän nyt korjausvelka kasvaa tällä vaalikaudella. Eli ihan rohkeasti kannattaa perua, ja miettikää vielä tätä valtion omaisuuden myyntiäkin. On sanottu, että puolitoista miljardia te aiotte myydä valtion omaisuutta. [Vasemmalta: Huh huh!] 

Arvoisa herra puhemies! Minun täytyy ihmetellä kyllä, että jälleen myös keskustan suunnalta näitä yrittämiseen kohdistuvia veronalennuksia kritisoidaan, koska minulla on voimakas muistikuva siitä, että te esititte omassa vaihtoehdossanne vielä suurempaa veronalennusta [Välihuutoja] nimenomaan yhteisöveroon. Onko todella näin, edustaja Ovaska? Kyllä taitaa olla. 

No, mitä tulee sitten tähän länsirataan, jos asiaa katsotaan hallitusohjelman kirjausten mukaisesti, tässä ei ole mitään ihmeellistä. Ainoastaan tämä summa on hieman pienentynyt siitä, [Suna Kymäläisen välihuuto] mikä hallitusohjelmassa on kirjattu. Lisäksi haluan muistuttaa, että keskustalaiset itse — keskustalaiset itse, jopa keskustalainen kansanedustaja [Krista Kiurun välihuuto] — äänestävät länsiradan puolesta valtuustossa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Perussuomalaisten ryhmästä: Eikö teitä hävetä?] Teillä ei selvästi ole edes tässä asiassa yhtäläistä, koherenttia linjaa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] 

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten valtiovarainministeriön kansliapäällikkö tuli julkisuuteen ja kertoi, että Suomessa ei ole varaa uusiin suuriin veronalennuksiin. Meni muutama viikko, ja tuo samainen kansliapäällikkö oli hallituksen sisäisessä neuvottelussa esittänyt jopa kahden miljardin yhteisöveroalennusta suuryrityksille. Näin kertoo Teemu Luukka uudessa kirjassaan. No, tämä kaksi miljardia oli liikaa jopa Purralle ja Orpolle: päädyitte miljardin lahjaan Elinkeinoelämän keskusliiton suuryrityksille. 

Arvoisa hallitus, kun tutkimukset ja tutkijat ovat monta kertaa osoittaneet, että yhteisöveroalennus ei lisää talouskasvua, se ei paranna työllisyyttä — ja tätä mieltä valtiovarainministeriössäkin oltiin vielä vuosi sitten, ennen kuin jokin muutti heidän kantansa — niin voisitteko nyt myöntää sen, että tässä on kyse ainoastaan lahjasta näille Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksille, ei aidosta kasvutoimesta? Ja jos myönnätte tämän, niin voisitteko perua tämän päätöksen? 

Arvoisa herra puhemies! Kuten kuvasin, talouspolitiikan arviointineuvosto ei varsin uudessa raportissaan suhtaudu lainkaan näin pessimistisesti yhteisöveron alennukseen kuin edustaja Mäkynen. Toisaalta talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa positiivisessa valossa esille ylimpien marginaalien laskemisen, kuten hallitus tämän vuoden alusta on tehnyt. Tämä muuten on se toimi, jota sosiaalidemokraatit ovat kaikkein eniten vastustaneet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Juuri näitä toimia talouspolitiikan arvioneuvosto kuitenkin nostaa positiivisessa valossa esille. 

Se, mistä talouspolitiikan arviointineuvosto totesi, että on hieman epäjohdonmukaista, kun sen suhteuttaa julkisen talouden tilan korjaamiseen, oli pieni- ja keskituloisille suunnattavat veronalennukset, mutta niitä hallitus pitää myös erittäin tärkeinä, ja ne ovat historiallisen suuret suhteutettuina tähän sopeutuskokonaisuuteen. Ne parantavat palkansaajan ostovoimaa, ne lisäävät työn kannustimia ylipäätänsä pieni- ja keskituloisille. Erityisesti keskituloisen verotaakka tässä maassa on kyllä liian kova. 

Arvoisa puhemies! Kokoomus lupasi vähemmän velkaa, enemmän työtä ja toimeentuloa. Kuitenkin hallituksen johdolla Suomessa on nyt Espoon kaupungin verran työttömiä. Konkursseja ja julkisen sektorin irtisanomisia on nähty tässä mittaluokassa viimeksi surullisen kuuluisan 90-luvun laman aikaan.  

No, perussuomalaiset, te lupasitte, että pienituloisilta ei leikata — päätöstenne myötä yli 30 000 suomalaista lasta lisää on pudonnut köyhyyteen. Jos jossakin tämä hallitus on onnistunut, niin siinä, että työtä ja toimeentuloa on vielä vähemmän eikä talous ole kasvanut. Voisi jopa ehkä sanoa, että kokoomus taitaa olla Suomen historian degrowth-myönteisin hallitus, mutta tekee senkin väärin — kakkua kun ei ole yhtään enemmän, mutta se vähäkin jakautuu entistä epäreilummin.  

Me vihreät olemme esittäneet, että työn ja toimeentulon verotusta kannattaa keventää mutta vastineeksi haittoja pitää verottaa kovemmin ja saastuttamisella olla hinta. Kysynkin, arvon valtiovarainministeri Purra: miksi tämän suurtyöttömyyden aikaan te olette valinneet sen sijaan tehdä tehottomat yhteisöveron alennukset velaksi ja leikata suomalaisilta työttömiltä, suomalaisilta sairaanhoitajilta ja suomalaisten kouluttautumismahdollisuuksista meidän esittämiemme vaihtoehtojen sijaan?  

Arvoisa herra puhemies! Juuri sellaisia muutoksia me tähän verotusjärjestelmään kokonaisuudessaan olemme tehneet, että ne ovat keventäneet työn ja yrittämisen verotusta, mikä on varmasti hyvä suunta kohti tulevaisuutta ja sitä, että tähän maahan talouskasvua saataisiin, ja vastaavasti me olemme tehneet kiristyksiä haittojen ja kulutuksen puolelle. En ole lainkaan ylpeä yleisen arvonlisäveron korotuksesta, ei varmasti kukaan tässä hallituksessa, mutta me olemme joutuneet tekemään myös hankalia päätöksiä.  

Mitä tulee sitten haittoihin: me olemme korottaneet alkoholin verotusta, nikotiinipussien, tupakan verotusta ja niin edelleen, ja tämä on varmasti oikea suunta. Mitä tulee sitten esimerkiksi liikennepolttoaineisiin, joihin te yleensä viittaatte, niin hallitus on pitänyt tärkeänä, että niiden hinta ei ainakaan meidän omin toimin nouse. Tiedämme, että tässä epävarmassa ja heiluvaisessa maailmassa esimerkiksi öljyn hintaan kohdistuu paljon paineita myös muualta.  

Arvoisa herra puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja on todennut niin, että valtiontalouden alijäämien hallitsemiseksi pitäisi ruveta leikkaamaan eläkkeitä. Tässähän unohtuu se, että valtiot ja kunnat eivät maksa eläkkeitä muiden kuin kansaneläkkeen ja takuueläkkeen osalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Auttaisko taitettu indeksi!] Varsinaiset vanhuuseläkkeemme, joita 98 prosenttia yli 65-vuotiaista saa, ovat työeläkkeitä, ja nehän tulevat eläkerahastoista. Keistä on kysymys? He ovat pienituloisia ihmisiä: mediaanieläke Suomessa on 1 850 euroa. Heiltäkö me leikkaisimme? 

Ja ennen kaikkea kun puhuttiin, että jäädytettäisiin indeksit, eläkeindeksit, niin siitä voitaisiin saada miljardi euroa, mutta se rahahan ei tule valtiontalouteen vaan kasvattaa eläkerahastoja. Valtiontalous sen sijaan menettäisi 400 miljoonaa euroa verotuloja laskennallisesti. Eikö ole niin, että eläkkeiden korotus itse asiassa [Puhemies koputtaa] olisi tehokkain keino elvyttää kansantaloutta ja synnyttää kysyntää tässä yhteiskunnassa? Oletteko, valtiovarainministeri, sitä mieltä, että eläkkeiden leikkaus ei auta valtiontalouden alijäämien ratkaisemisessa?  

Arvoisa herra puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto tosiaan käsitteli raportissaan eläkejärjestelmäämme varsin perusteellisesti ja toisaalta selvästi halusi tulevia poliitikkoja sparrata siihen suuntaan, että voidaan tarkastella erilaisia toimia, joita järjestelmän kestävyyden lisäämiseksi voidaan pohtia. Siellä nostettiin esille esimerkiksi tutkinnoista työttömyysajalta ja niin edelleen kertyvä eläke. 

Mitä sitten tulee eläkeleikkauksiin tai siihen, mitä tämä hallitus on tehnyt, niin me emme ole leikanneet eläkkeistä, emmekä me leikkaa eläkkeistä. 

Puhemies! Suomen työttömyys on Euroopan pahin. Nykyinen tilanne on seurausta yritysten pitkäaikaisesta, jopa parinkymmenen vuoden investointivajeesta, jonka toinen puoli on ollut merkittävä osinkojen kasvu. Toisin sanoen yrityksiä on tyhjennetty omistajien taskuun sen sijaan, että voitot olisi investoitu, kehitetty uutta ja luotu työpaikkoja. Nämä voitot on tietysti tehty pitämällä työntekijöiden palkat alhaalla. Tämä hallitus on politiikallaan taannut suuryhtiöille helpon voitonteon. Työelämäoikeuksia leikkaamalla on poljettu palkkoja, ja miljardin euron yhteisöveroale sekä listaamattomien yhtiöiden verohelpotukset ovat taanneet, että omistajille jää enemmän jaettavaa jopa taantumassa. Kaikki tämä takaa etenkin suuryhtiöille ja ‑omistajille helppoa rahaa. Tällaiset veroedut tulisi lopettaa. Se kannustaisi investoimaan ja luomaan niitä työpaikkoja, joita pääministeri Orpo jo hattu kourassa yritysjohdolta kerjää. Mitä aiotte tehdä, että suuryhtiöt alkavat investoida omistajien osinkolihottamisen sijaan?  

Arvoisa herra puhemies! Minä en ollenkaan näe sitä, että suomalaisessa tilanteessa tai niin sanotussa Suomen taudissa ongelma olisi se, mitä te kuvaatte. Päinvastoin se, että yritykset kykenevät tässä maassa toimimaan, investoimaan ja työllistämään, niin että me saamme tulevaisuudessa kasvua ja me voimme keskittyä meidän omiin vahvuuksiimme, osaamiseen, on nimenomaan tie eteenpäin. Sen sijaan uskon, että vasemmiston ajatus merkittävästä verotuksen kiristämisestä kyllä näivettäisi meiltä ne viimeisetkin mahdollisuudet ja tulevaisuuden.  

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen talouden suurin ongelma on luottamuksen puute ennen kaikkea täällä kotimarkkinoilla. Ministeri Purra, teille on tarjottu lukuisia eri keinoja tämän luottamuksen vahvistamiseksi. [Välihuuto] — Oppositio. — Esimerkiksi pienet yritykset ovat tarjonneet, kysyneet, olisiko mahdollista helpottaa esimerkiksi pienten yritysten tilannetta tässä tilanteessa nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole. Kun olemme ehdottaneet, että voisiko, kun usein juuri pienet yritykset tuottavat vaikkapa kotitalous- ja hoivapalveluita, sitä kotitalousvähennystä parantaa — taisi muuten kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Koprakin ehdottaa sitä — niin teidän vastauksenne on, että rahaa ei ole. Kun ehdotimme, että asuntomarkkinat laitettaisiin käyntiin tuntuvilla toimilla — taisi muuten RKP:n Otto Anderssonkin sitä kannattaa — niin teidän viestinne on, että rahaa ei ole. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Mutta sitten kun miljardi euroa pitää laittaa tehottomaan yhteisöveron keventämiseen, niin silloin sitä rahaa kyllä löytyy. Arvoisa valtiovarainministeri, minkä takia sitä rahaa yhtäkkiä onkin? 

Arvoisa herra puhemies! Me olemme, tämä hallitus, täällä kyselytunnillakin useaan kertaan jopa luetelleet oppositiolle meidän tekemiämme kasvutoimia. Osa niistä on rakenteellisia — te ette hirvittävän monia ole tukeneet — osa on selvästi elvyttäviä, esimerkiksi investointeja, osa kohdistuu rakentamiseen ja asuntomarkkinoille, osa kohdistuu verotukseen, yrityksiin ja niin edelleen. Ja tämä kaikki, tämä kaasun painaminen, sen eteen, että meidän tulevaisuutemme olisi parempi samaan aikaan, kun me teemme menosopeutusta ja olemme tehneet myös tulopuolen sopeutusta. Tämä kokonaisuus on se, minkä takana hallitus seisoo. Minä tiedän, että teille se ei kelpaa. Se on todellakin tullut selväksi. Te olette valmiita peruuttamaan sekä säästöjä että selvästikin kasvutoimia että myös veronalennuksia. Edustaja Lindtman, viime viikolla kerroitte, mitä kaikkea hallituksen tekemää te lupaatte peruuttaa. Lupaatteko te yhtä lailla peruuttaa siis yhteisöveron alennuksen? [Eveliina Heinäluoma: Te olette nyt vallassa! — Hälinää] 

Herra puhemies! Isot konsernit hyötyvät tästä yhteisöveron alennuksesta, pienet ja keskisuuret yritykset eivät siitä hyödy eivätkä ole sitä edes pyytäneet. Kymmenen suurimman verohyötyjän listalla kuudentena on K-ryhmä ja kahdeksantena on S-ryhmä. Heille tämä alennus on vajaat 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 nämä yhtiöt pelkästään ovat tehneet yli miljardin — siis yli miljardin — tulosta. Nyt me ollaan tässä viime päivinä kuultu keskustelua ruuan hinnasta ja sen noususta. Ministeri Purra, kysyn teiltä: Onko teidän diili kauppojen kanssa epäonnistunut, kun kaupat nyt sanovatkin, että he aikovat viedä tämän reilujen kauppatapojen muutoksen suoraan hintoihin, vaikka te olette jo tehneet arvonlisäveroalennuksen? Mihinkä, ministeri Purra, nämä rahat valuvat tässä ketjussa? Minä kysyn tätä Purralta.  

Arvoisa puhemies! Elintarvikemarkkinalaki kuuluu tietenkin maa- ja metsätalousministeri Essayahille. Teidän kysymykseen, onko meillä diili kaupan kanssa, en tietenkään voi vastata mitään muuta kuin ei. Tiedätte hyvin itsekin, mitä tällä elintarvikemarkkinalain uudistuksella tavoitellaan suomalaisen ruuantuotannon ja maataloustuottajien hyväksi.  

Samaan aikaan edellisessä kysymyksessä puhuttiin luottamuksesta ja kotimaisesta kysynnästä. Uskoakseni silläkin on merkittävä vaikutus siihen, mitä kaupan alalla tässä maassa tapahtuu.  

Lisäksi ylipäätänsä haluaisin nostaa tämän kyselytunnin tunnelmaa taas hieman johonkin muualle kuin tähän ankeuteen ja ongelmiin, joita oppositio poimii, [Vasemmalta: Oho! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] sillä aivan viime päivinäkin meillä on uutisissa ollut niin paljon hyviä uutisia erilaisista investoinneista, siitä, mitä meidän markkinoilla tapahtuu, vientisektorin yrityksillä, jopa kaupan alalla. Mielestäni tämä on aika hyvä asia, ja toivottavasti oppositionkin mielestä.  

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin hyvästä kysymyksestä, koska nyt on paljon disinformaatiota liikenteessä sen suhteen, mitä tuolla elintarvikemarkkinalailla ollaan hakemassa. Eli tämä lakimuutos tulee turvaamaan reilut pelisäännöt elintarvikemarkkinoilla, ei tule sääntelemään hintoja eikä myöskään tuotteitten valikoimia. Meillä tulevaisuudessakin tulee olemaan kauppojen omat merkit, mutta epäterveet käytännöt tulee saada pois. Tulee varmistaa se, että niin alkutuottaja kuin myöskin sitten se pieni ja keskisuuri elintarviketeollisuus siinä välissä pärjäävät ja että meidän Euroopan kannattavin kauppa myöskin ymmärtää sen, että tämän koko elintarvikeketjun oikeudenmukainen tulonjako on kaikkien hyödyksi.  

Tällä lakiuudistuksella lähdetään nimenomaisesti hakemaan sitä, että meillä ei voida esimerkiksi kauppojen omien merkkien varjolla tuottajaa pakottaa tuottamaan tätä kaupan merkkiä, jotta hän saa oman tuotteensa kaupan hyllyyn, tai esimerkiksi antamaan reseptiikkaa ilman vastinetta, jos siitä ei ole selkeästi kuluttajalle hyötyä. [Puhemies koputtaa] On myöskin näihin tällaisiin epäreiluihin sopimusehtoihin pystyttävä puuttumaan. Tällä kaikella haetaan sitä oikeudenmukaisuutta, ja se on koko meidän suomalaisen elintarvikeketjun kaikkien osapuolten hyöty. [Eveliina Heinäluoma: Entäs se yhteisövero?] 

Kiitos, puhemies! Ministeri Purra, te viittasitte ainakin kolmesti talouspolitiikan arviointineuvostoon. Katsotaanpas siis, mitä neuvosto sanoo. Neuvosto sanoo muun muassa, että yhteisöveron laskun yhteydessä olisi esimerkiksi ollut luontevaa kiristää joidenkin listaamattomien yritysten osinkoverotusta alentamalla niin kutsuttuun huojennettuun osinkoverotukseen liittyvää tuottorajaa ja samassa yhteydessä olisi myös voitu karsia verohelpotusten muodossa annettuja yritystukia. No, entäs sitten hallituksen itse asettama Murron kasvutyöryhmä? Se taas totesi, että ryhmä ei katso tarpeelliseksi ehdottaa yhteisöveron yleistä alentamista: ”Sen sijaan ehdotamme t&k-toiminnan verovähennykseen tuntuvaa lisäpanostusta.” 

Meneekö Suomen taloudella hallituksen mielestä nyt todella niin erinomaisen hyvin, että teillä on varaa sivuuttaa nämä talouspolitiikan asiantuntijoiden näkemykset? 

Arvoisa herra puhemies! Se, mitä talouspolitiikan arviointineuvosto erityisesti nostaa esille sekä ylimpien marginaalien laskemisesta että toissijaisesti yhteisöveron alentamisesta, ei suhtaudu niihin lainkaan niin negatiivisesti kuin oppositio antaa ymmärtää. Kuten totesin, se moittii hallituksen veropolitiikkaa osin epäjohdonmukaiseksi siksi, että me olemme tehneet myös historiallisen suuret veronalennukset työhön pieni- ja keskituloisille. Tämä oli talouspolitiikan arviointineuvoston viesti. [Keskeltä: Onko kymppitonni kuussa pieni vai?] 

Mitä tulee sitten näihin yritystukiin, myös niitä me tässä hallituksessa olemme pyrkineet haravoimaan läpi. Olemme tehneet sinne säästöjä, ja vieläkin on tulossa uusia, viime vuonna sovittuja, kohdennettuja yritystukisäästöjä. Mutta samaan aikaan on hyvä ymmärtää, että tässä tilanteessa, kun meidän kasvu on niukkaa ja me yritämme sitä kaikin tavoin saada, esimerkiksi tiettyihin yritystukiin tehtävät leikkaukset aiheuttaisivat jo itsessään lisää työttömyyttä ja sitä ongelmaa ylipäätänsä markkinadynamiikkaan. Tämä asia ei ole niin yksinkertainen kuin oppositiossa [Puhemies koputtaa] monesti kuvitellaan. 

Arvoisa puhemies! Ymmärtäisin, että sitä rahaa olisi tähän yhteisöveron alennukseen, jos nämä kaikki mainitsemanne asiat, arvoisa valtiovarainministeri, olisivat toteutuneet ja jos te olisitte tasapainottaneet julkista taloutta 10 miljardilla eurolla. Mutta niin kuin kaikki asiantuntijat ovat todenneet, tämä teidän tavoitteennehan on pienentynyt kuin pyy maailmanlopun edessä ja on vain murto-osa tästä. Senhän takia tämän vuoden alijäämäksi te olette esittäneet meille 13:a miljardia. Siis tänä vuonna tulevien sukupolvien piikkiin te esitätte sieltä, että tulee 13 miljardia uutta velkaa, ensi vuonnakin esitätte yli 10:tä miljardia, siis uutta velkaa. Ja nyt tätä tilannetta tehän pahennatte tällä yhteisöveroalennuksella. Ja niin kuin teidän oma ministeriönnekin on todennut, niin vaikka ottaisimme huomioon kaikki hokkuspokkusjutut, mitä te olette tähän ympänneet, niin silti saldo on se, että tämä pahentaa velkaantumista. Nyt kysyn, ja toivon, että vastaatte: onko todella niin, että rahaa ei ole yhteiskunnan heikompiosaisille mutta rahaa on suuryrityksille?  

Arvoisa herra puhemies! Tällä kyselytunnilla olen jo useaan kertaan vastannut syyt sille, miksi me teemme tällaisia veropäätöksiä, [Eduskunnasta: Kyllä vai ei?] toisaalta kuvannut sitä sopeutuskokonaisuutta, joka on tämän ympärillä. En ole koskaan sanonut, että me teemme 10 miljardin sopeutuksia, vaan juuri kuvasin, että tässä 10 miljardin kokonaisuudessa on erilaisia toimia: noin 6 miljardia suoria sopeutuksia meno- ja tulopuolella, [Vasemmalta: Vastatkaa nyt kysymykseen!] sen lisäksi työllisyys- ja rakennetoimia, niiden lisäksi teemme toisaalla kasvutoimia, joihin voidaan laskea myös osa veronalennuksista. [Krista Kiuru: Kyllä vai ei!] Kuten talouspolitiikan arviointineuvostokin toteaa, tämä yhteisöveron alennuskin voi olla järkevä toimi. Kasvutoimia ja veronalennuksia rahoittamaan me olemme tehneet toisenlaisia säästötoimia ja tuloja lisääviä toimia, ja nämä eivät ole kohdistuneet mainitsemiinne kohteisiin.