Arvoisa rouva puhemies! Olisin kyllä toivonut, että tämän lakiesityksen olisi täällä joku käynyt esittelemässä. Kun tätä lakiesitystä lukee, niin terminologia on täällä sellaista, että tätä pitää ällätikun kanssa lukea, että saa selvää, mitä tällä oikeasti tarkoitetaan. Se hyvä asia on täällä taustalla koko ajan, että viranomaisten välillä näillä velvoitteidenhoitoselvityksillä selvitetään sitä, kuinka asiat on hoidettu, ja yritetään selvittää toimijoiden luotettavuutta.
Sitten ilmiöselvitys kuvaa käytännössä tässä tilanteessa sitä, minkälaisia harmaan talouden ilmiöitä täällä käytännössä on, koska ne ovat moninaistuneet ja, voi sanoa, hyvin monella tavalla tulleet sellaisiksi, että niitten perässä on vaikea pysyä, vaikka me kuinka viranomaisten välistä tietoa parannetaan. Luen yhdestä tapauksesta: rekrytoidaan sosiaalisessa mediassa työntekijöitä, työsopimukset tehdään pöytälaatikkoyrityksille, joiden taustalla on samoja vastuuhenkilöitä, palkat ja verot jätetään maksamatta, ja kun ongelmia tulee, uskolliset työntekijät siirretään seuraaviin pöytälaatikkofirmoihin, aiempi yritys myydään velkojien ulottumattomiin ja vastuuhenkilöt eivät vastaa kysymyksiin. Tämä on tämän päivän todellisuutta tuolla työelämässä. Toivoisin, että ne kysymykset, joita tässä nyt näillä selvityksillä yritetään avata, antavat yhden portin siihen, millä tavalla näitä pystytään torjumaan ja hakemaan ratkaisuja — sinänsä tämä lakiesitys on hyvä ja kannatettava, mutta se on tältä osin puutteellinen, koska rikollisten toiminta ovat niin nopeaa ja me ei sitä pystytä tekemään.
Tämä velvoitteidenhoitoselvityshän tehdään automaattisesti tuolla tietoverkoissa, ja se on helposti saatavissa. Nyt tässä laajennetaan niitä saatavissa olevien joukkoa.
No, jos oikeasti halutaan harmaaseen talouteen puuttua, niin kyllä siellä kaikkein tärkein asia olisi tämän tilaajan vastuun kasvattaminen. Tilaajan pitäisi olla paremmin selvillä omasta sopimuskumppanistaan ennen sopimuksen tekoa ja käydä läpi se, kuinka on hoidettu velvoitteet, kuinka kaikki eläkevakuutus-, vero- ja velkakysymykset on ratkaistu, kuinka hoidetaan asianomaiset työehdot ja näin poispäin. Sitten jos ongelmia tulee, niin viimekätinen vastuu siinä alihankintaketjussa pitäisi olla sillä tilaajalla, jos tämä kyseinen yritys ei sitä pysty tekemään. Silloin vasta koko ketju tulee tarkistettua siihen kuntoon, että sinne ei viranomaisten tarvitse mennä, koska pääurakoitsija hoitaa tämän selvityksen, jolloin sopimussuhde näihin yrityksiin on olemassa.
Sitten voidaan sanoa, että tämä palkkavarkaus eli alipalkkauksen kriminalisointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jos on jäänyt joku palkka maksamatta, osa siitä maksamatta, niin kun se huomataan, niin korjataan vain se, mutta sitten ei tule mitään rangaistusta kyseiselle toimijalle, joka on yrittänyt vilpillisesti viedä niitä asioita eteenpäin. Tämä palkkavarkauksen kriminalisointi olisi tässä erittäin tärkeä asia. Norjassa tämmöinen muun muassa on, kun täällä pohjoismaisesta työmarkkinasta aika paljon puhutaan.
Sitten mielenkiintoinen ehdotus kuului myöskin näiltä toimijoilta, jotka tekevät tätä selvitystä ammattiliittojen toimesta. He haluaisivat tämmöisen työsuhderekisterin niistä toimijoista, joita tänne tulee. Virossa on käytössä tämmöinen. Voisi tulorekisterin yhteyteen tehdä tämmöisen ja sitä kautta saada tietää, kuka on kyseessä: nimi, veronumero, työnantajatieto, mitä ne ovat, koska tuolla työmailla kuljetaan toisen kulkuluvilla ja ne eivät pidä paikkaansa.
Eli meillä on paljon tällaisia konkreettisia toimia, jotka tämän kanneoikeuden ja näitten muitten osalta voitaisiin vielä tehdä, mutta tähän pitäisi saada päävastuullinen, joka pystyy tämän kaikkein parhaiten tekemään, ja se on pääurakoitsija, ja sen osalta meidän pitää tehdä enempi, että tämä tulee paremmin hoidettua jatkossa. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Rantanen.