Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen piti lopettaa velaksi eläminen, mutta kävikin niin, että velkaa otetaan entistä enemmän. Yhtä suurta huolta on syytä kantaa myös luontovelasta ja ilmastovelasta, jonka hallitus jättää tulevien sukupolvien kannettavaksi. 

Vihreät julkaisee huomenna oman vaihtoehtobudjettinsa, jossa velkaa otetaan merkittävästi vähemmän kuin hallitus ottaa, ja tämä tehdään ilman leikkauksia lapsilta tai luonnolta. [Juho Eerolan välihuuto] Vihreiden mielestä haitoilla tulee olla hinta ja työn tekemisen kannattavaa. Siksi käynnistäisimme vihreän verouudistuksen, jossa työtä verotetaan kevyemmin ja vastaavasti haittoja, kuten ympäristön tärvelemistä ja luonnonvarojen ylikulutusta, ankarammin. [Juho Eerola: Entäs ne eläkkeet?] Osana tätä vihreää verouudistusta keventäisimme ansiotuloverotusta jo ensi vuonna noin 200 miljoonaa euroa enemmän kuin Orpon hallitus esittää, ja nämä veronalennukset kohdentaisimme lapsiperheköyhyyttä vähentävällä ja työllisyyttä edistävällä tavalla, siis oikeudenmukaisemmin kuin hallitus omansa. 

Kysyisin hallitukselta: miksi annatte velkaantumisen jatkua entistä kovempana, mutta ette puutu niihin ympäristöhaittoihin, jotka rasittavat sekä luontoa että taloutta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Millä tavalla taloutta?] 

Arvoisa puhemies! Hallitus kiihdyttää toimia energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen vähentämiseksi. Myös Ilmastopaneelin arvio siitä, mitkä ovat päästöt 12 vuoden kuluttua vuonna 2035, on nyt se, että ne ovat alemmat kuin miltä näyttivät silloin neljä vuotta sitten, kun ilmastolakia säädettiin. [Välihuutoja vasemmalta] 

Luonnonsuojelupuolella me ollaan parhaillaan luontoarvoja parantavia toimenpiteitä miettimässä. Erityisen tärkeänä pidän yksityisen luonnonarvorahoituksen kanavoimiseen liittyviä järjestelyjä ja luonnonarvomarkkinan kehittämistä. Vapaaehtoisen suojelun ohjelma Metso ja luonnon ennallistamisohjelma Helmi jatkuvat. Toki meillä määrärahapaineita on jokaisella hallinnonalalla, mutta 100 miljoonaa euroa luonnonsuojeluun ensi vuonnakin käytetään kaiken tämän paineen keskellä. Jokainen voi arvioida, onko se sitten liian vähän, liian paljon tai jotain siltä väliltä. Luontoa arvostetaan Suomessa ja sen eteen tehdään töitä. Ja tämä puhdas siirtymä, joka mahdollistaa päästöjen vähenemisen, hiilineutraalisuuden Suomessa, talouskasvun ja samalla sen, että meillä työpaikat lisääntyvät ja ollaan kestävällä, kilpailukykyisellä polulla, on meidän strategiamme. [Vasemmalta: Väheneekö liikennepäästöt?] 

Arvoisa puhemies! Todellakin, hallitus ei lisää vain taloudellista velkaa, vaan hallitus lisää myös ilmasto- ja luontovelkaa. Näiden molempien ratkomiseenhan on työkaluja, jotka hyödyttävät molempia, ja siksi ihmetyttää, että hallitus ei omassa budjetissaan ole verotusta hyödyntänyt työkaluna, jolla voimme toisaalta vähentää ympäristöhaittoja ja toisaalta myös saada talouteen lisää rahaa. Sen takia me vihreät omassa vaihtoehdossamme haluamme nimenomaan vauhdittaa vihreää verouudistusta, siten että pystymme työnteon verotusta keventämään mutta keräämme veroja sitten ympäristölle haitallisesta toiminnasta, ja samalla myös edesautamme sitä, että aina, kun teemme erilaisia toimia, me huolehdimme siitä, että ympäristölle haittaa aiheuttavasta joutuu maksamaan. Ja tämähän on tietysti fiksua sekä sen ympäristövelan, luonto- ja ilmastovelan, lyhentämiseksi että myös taloudellisen velan lyhentämiseksi. Siksi kysynkin hallitukselta: miksi te ette tartu [Puhemies koputtaa] tähän keinoon? 

Arvoisa puhemies! En tietysti mene verotuksen osalta yksityiskohtiin, mutta sanon tässäkin, että erittäin mielelläni tutustun tähän vaihtoehtobudjettiin, kun se ilmeisesti nyt lähiaikoina julkaistaan. On helppo puhua ympäristöhaitallisista verotuista tai tuista yleensäkin, ja se on myös tarpeellista, mutta tosiasiassa kaikki helpot kivet on käännetty, ja vaikeita kannattaa tarkastella aika matalilla äänenpainoilla, koska niillä on myös sivuvaikutuksia. Suurimmat mittaluokat liittyvät siihen, laitetaanko verolle vaikkapa suomalaisen bioenergian käyttö. Tiedän, että siihen voi laskea satoja miljoonia, mutta se tarkoittaa kuluja kaukolämpölaitoksille, jotka ovat juuri investoineet pois venäläisen fossiilisen käytöstä. Sitten voidaan puhua siitä, pitäisikö maatalouden työkoneissa maksaa enemmän polttoöljyn käytöstä, onko suomalainen bensavero liian kevyt, vaikka se on jo korkeimpia Euroopassa. Eivät nämä ole sellaisia helppoja valintoja. Tämä hallitus lähtee siitä, että hiilineutraaliin Suomeen edetään suuret savupiiput edellä, teollisuuden investoinnit edellä, siten että arjen kustannukset eivät kohtuuttomasti nouse eikä kilpailukyky heikkene.