Arvoisa puhemies! Haitoilla tulee olla hinta ja työn tekemisen kannattavaa. Siksi Suomessa tulisi käynnistää vihreä verouudistus, jolla vauhditetaan vihreää siirtymää ja kiertotaloutta, vahvistetaan julkista taloutta ja tuottavuutta sekä parannetaan ympäristön tilaa. Vihreässä verouudistuksessa verotetaan kevyemmin työn tekemistä ja teettämistä ja vastaavasti ankarammin haittoja, kuten ympäristön tärvelemistä ja luonnonvarojen ylikulutusta. Samassa yhteydessä me vihreät poistaisimme asteittain elinkeinoelämän murrosta hidastavat ja kilpailua vääristävät ympäristölle haitalliset tuet. Osana tätä vihreätä verouudistusta me keventäisimme ansiotuloverotusta jo ensi vuonna noin 200 miljoonaa euroa enemmän kuin Orpon hallitus. Kohdentaisimme nämä veronkevennykset lapsiperheköyhyyttä vähentävällä ja työllisyyttä edistävällä tavalla, siis oikeudenmukaisemmin kuin hallitus omansa.
Arvoisa puhemies! Hallitus on valinnut toisenlaisen tien. Tästä kyvyttömyydestä uudistaa verotusta kärsivät niin ympäristö kuin talouskin. Hallituksen tulopolitiikka on suorastaan höveliä. Veropohja hapertuu miljardeilla, kun hallitus antaa kokonaisveroasteen laskea, ja tästä johtuen julkisen talouden velkaantuminen jatkuu järkyttävällä tahdilla. Vähemmän uppiniskainen suhtautuminen verotukseen parantaisi hallituksen uskottavuutta julkisen talouden vahvistamisessa. Tässä haastavassa taloudellisessa tilanteessa ja myös näiden lapsiperheköyhyyttä syventävien leikkausten keskellä hallituksen esitys veronkevennyksistä nimenomaan suurituloisille on kohtuuton.
Vihreät esittää, että solidaarisuusveroa ei kevennetä, vaan se säilytetään tätä vuotta vastaavalla tasolla. Lisäksi tekisimme solidaarisuusverosta pysyvän osan ansiotuloverotaulukkoa.
Arvoisa puhemies! Perintöveroa myös uudistaisimme mutta tarkkarajaisemmin kuin hallitus. Perintövero on, sanoisinko, epäsuosittu vero, mutta sillä on tärkeä rooli verojärjestelmässä. Siihen ei sisälly kannustinongelmia, ja se tehostaa talouden toimintaa. On kuitenkin totta, että mikäli perittävä omaisuus ei ole niin sanotusti riihikuivaa rahaa, voi perintöveron maksamiseen liittyä aitoja ongelmia. Hallituksen valitsema ratkaisu on kuitenkin puutteellinen. Kymmenen vuoden automaattinen maksuaika melko korkealla korolla voi johtaa käytännössä siihen, että pidennystä käyttävät lähinnä muutenkin maksukyvyttömät verovelvolliset. Uudistus kohdistuu lisäksi laveasti kaikenlaisiin perintöihin, vaikka ongelma liittyy varsin spesifeihin tilanteisiin. Perintöveron maksuajan pidennys tulisi suunnata koskemaan erityisesti ei-likvidiä omaisuutta sekä toteuttaa esimerkiksi siten, että verovelvollinen voisi suorittaa maksun pienemmissä tasasuuruisissa erissä vuosittain kymmenen vuoden aikana.
Arvoisa puhemies! Myös kotitalousvähennys kaipaa uudistamista. Hallitus esittää, että kotitalousvähennyksen määräaikaista korotusta pidennetään vuodella ja kotitalousvähennys laajennetaan koskemaan fysioterapiaa ja toimintaterapiaa. No, kotitalousvähennyshän kohdentuu erityisesti keski- ja suurituloisille kotitalouksille, joten tämä esitys vaikuttaisi tulonjakoon eriyttävästi. Samalla esitys heikentäisi valtion verotuottoja vuositasolla 43 miljoonaa euroa. Korotuksen osuus tästä on 39 miljoonaa euroa ja laajennuksen osuus 4 miljoonaa euroa. Asiantuntijakuulemisissa nousi esiin, että fysioterapia ja toimintaterapia eivät ole sellaisia tyypillisiä kotona tehtäviä töitä, joita kotitalousvähennyksen alkuperäisessä tavoitteessa tarkoitetaan. Huomionarvoista on myös se, että nämä kyseiset palvelut ovat pääsääntöisesti arvonlisäverovapaata palvelua, joihin kohdistuu tämän muutoksen jälkeen kaksinkertainen tukielementti. Laajennuksen tavoitteet ovat kuitenkin kannatettavia: tukea ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja itsenäistä kotona asumista. Tämä määräaikainen laajennus voi lisäksi tarjota mahdollisuuden seurata ja arvioida kotitalousvähennyksen vaikutuksia, ja näistä syistä tämä määräaikainen laajennus on hyväksyttävissä huolimatta siitä, että se on jo varsin etäällä kotitalousvähennyksen alkuperäisestä tarkoituksesta. Kotitalousvähennyksen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä koskevan korotuksen jatkamista ei voi kuitenkaan pitää perusteltuna tässä taloudellisessa tilanteessa.
Yleisesti ottaen kotitalousvähennyksellä saavutetaan tutkimusten perusteella vain vähäistä palveluiden kulutusta ja palvelualojen työllisyyttä lisäävää vaikutusta, vaikka sillä on kokonaisuudessaan merkittävä, peräti 420—500 miljoonan euron verotuottoja pienentävä vaikutus. Kotitalousvähennyksen tarkoituksenmukaisuutta tulisikin arvioida kokonaisuutena ja samalla selvittää, olisivatko muun muassa harmaan talouden torjuntaan liittyvät hyödyt saavutettavissa nykyistä pienemmän veromenetyksen kautta.
Arvoisa puhemies! Työmatkakulujen vähennyksistä totean vain tiiviisti, että tavoitteena tulisi olla siirtymä vähemmän byrokraattiseen ja paremmin ilmastopolitiikkaa tukevaan, kilometripohjaiseen järjestelmään, jossa vähennyksen perusteena olisi etäisyys työpaikasta. Vähennyksen suuruudessa tulisi ottaa huomioon myös alueelliset erot ja julkisen liikenteen tilanne.
Arvoisa puhemies! Teen vihreiden vastalauseen numero 3 mukaiset pykälämuutosesitykset. Ne koskevat nimenomaan solidaarisuusveron alarajan säilyttämistä vuoden 2023 tasolla sekä kotitalousvähennyksen korotuksen jatkamisen perumista.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitos. — Edustaja Honkonen.