Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan mietintö saamelaiskäräjälain uudistamisesta on siis valmistunut. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. Perustuslakivaliokunta oli kuitenkin yksimielinen hallituksen esityksen perustuslainmukaisuutta koskevasta arviosta.
Saamelaiskäräjälain uudistuksen tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan suojella ja edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Perustuslain 17 §:n 3 momentissa turvataan saamelaisille alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Perustuslain 121 §:n 4 momentin mukaan saamelaisilla on kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto kotiseutualueella sen mukaan kuin lailla säädetään.
Perustuslakivaliokunta esittää, että saamelaiskäräjälaki hyväksytään pääosin hallituksen esityksen mukaisena. Sen keskeisiin ratkaisuihin valiokunta ei ehdota pykälämuutoksia. Valiokunta ehdottaa kahta pykälämuutosta kuitenkin perustuslain vaatimusten vuoksi. Nämä muutokset on siis välttämättä tehtävä, jotta laki voidaan säätää tavallisena lakina, eli kyse on säätämisjärjestyskysymyksistä.
Arvoisa puhemies! Kuten tunnettua, perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tässä asiassa kuitenkin perustuslakivaliokunta on myös mietintövaliokunta. Tämän valiokunnan kaksoisroolin vuoksi valiokunta on pitänyt tarpeellisena tarkastella mietinnössään ensin erikseen kysymystä lakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta. Perustuslakivaliokunta on siis ikään kuin antanut itsellensä lausunnon lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta ennen kuin se on tarkastellut lakiehdotuksia poliittisista näkökulmista. Valiokunta onnistui myös tässä haastavassa asiassa erottamaan oikeudellisen tehtävän ja poliittisen arvion, mistä kiitos valiokunnan jäsenille.
Puhemies! Perustuslakivaliokunnan ehdottamat pykälämuutokset johtuvat perustuslain 21 §:n yksilön oikeusturvaa koskevan perusoikeuden vaatimuksista. Ensimmäinen muutos koskee muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanoa. Muutoksenhakulautakunta toimii vaaliluetteloon pääsyä koskevissa asioissa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä muuttaa sääntelyä siten, että lautakunnan muut kuin lakimiesjäsenet eivät voi muodostaa enemmistöä ratkaisukokoonpanosta.
Toinen valiokunnan mukaan välttämätön muutostarve kohdistuu valituslupaperusteisiin. Näitä sovelletaan valitettaessa muutoksen hakulautakunnan päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallituksen esityksen mukaan valituslupa on myönnettävä vain, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ja valituslupahakemuksessa on esitetty perusteltu väite muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustumisesta syrjintään tai ilmeiseen lainvastaisuuteen.
Tämä ehdotettu valituslupaperuste hallituksen esityksessä on siis hyvin rajattu verrattuna yleisiin säännöksiin. Tällainen jatkovalitusoikeuden rajaaminen merkitsisi osittaista valituskieltoa. Perustuslakivaliokunta katsoo, ettei esityksen mukaista rajattua jatkovalituskynnystä voida perustella saamelaisten itsemääräämisoikeudella vaan valituslupasääntelyssä korostuu oikeusturva. Oikeusturvanäkökohtien vuoksi sääntelyä on välttämätöntä muuttaa niin, että valitusluvan myöntämisen edellytyksiä ei rajata tiukemmin kuin hallintolainkäytössä yleisesti. Valiokunta ehdottaa, että sovellettaviksi tulevat siten hallintoprosessilain yleiset valituslupaperusteet korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitettaessa. Muita pykälämuutoksia mietinnössä ei siis ehdoteta.
Arvoisa puhemies! Äänioikeutta saamelaiskäräjien vaaleissa koskeva 3 § ehdotetaan hyväksyttävän sellaisena kuin sitä ehdotetaan hallituksen esityksessä. Valiokunnan käsityksen mukaan paitsi oikeudellisessa myös tarkoituksenmukaisuusharkinnassa on 3 §:n osalta syytä antaa erityistä merkitystä sille, että saamelaiskäräjät on aikanaan antanut ennakkohyväksynnän hallituksen esityksen sisältämille lakiehdotuksille. Perustuslakivaliokunta korostaa 3 §:n kriteerien keskeistä merkitystä alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden kannalta.
Oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon on ehdotuksen 3 §:n mukaan henkilöllä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen, että henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai on ollut merkittynä äänioikeutetuksi 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen järjestetyissä saamelaiskäräjien vaaleissa. Vaaliluetteloon merkitsemisen edellytyksenä on myös, että samassa laissa säädetyt ikää, kansalaisuutta ja väestökirjanpitoa koskevat äänioikeuden muut vaatimukset täyttyvät.
Perustuslakivaliokunta korostaa mietinnössään perus- ja ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa vaaliluetteloon merkitsemistä ratkaistaessa. Kieltä koskevan edellytyksen täyttymistä tulisi arvioida kokonaisuutena ensimmäisestä kielestä olemassa olevan näytön perusteella. Vuoden 1962 väestölaskennan ei sen epätäydellisyyden vuoksi tulisi olla ainoa mahdollinen tai välttämättä edes ensisijainen näyttö, vaan esimerkiksi kirkonkirjoihin ja muihin asiakirjoihin tehdyillä merkinnöillä tulisi olla merkitystä. Valiokunta pitää selvänä, että hakijalta ei voida edellyttää aukotonta näyttöä. Edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän kohtuudella arvioituna riittävällä selvityksellä. Näytön harkinnassa tulisi alkuperäiskansan oikeuksien lisäksi antaa merkitystä myös yksilön oikeuksien toteutumiselle.
Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa vaaliluetteloon kuulumiselle on ainakin joissakin tapauksissa annettu merkitystä viranomaistoiminnassa, mitä valiokunta pitää huolestuttavana. Valiokunta korostaa painokkaasti, että nyt ehdotettavassa 3 §:n sääntelyssä kyse on vain vaaliluetteloon merkitsemisestä eikä sääntelylle tule antaa muuta oikeudellista merkitystä.
Nostan esiin myös muutokset, joita hallituksen esityksessä ehdotetaan äänestysmenettelyä koskeviin säännöksiin. Perustuslakivaliokunta pitää äänestämisen sujuvoittamiseen ja helpottamiseen tähtääviä lainmuutoksia tärkeinä parannuksina. Valiokunnan mielestä äänestysmenettelyä koskevat muutokset parantavat demokratian toteutumista.
Puhemies! Saamelaiskäräjälain 9 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvollisuudesta. Viranomaiset ja muut julkisia hallintotehtäviä hoitavat neuvottelevat ehdotetun 9 §:n mukaan saamelaiskäräjien kanssa valmisteltaessa lainsäädäntöä, hallinnollisia päätöksiä ja muita toimenpiteitä, joilla voi olla erityinen merkitys saamelaisille. Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite koskee saamelaisten kotiseutualueella toteutettavia tai vaikutuksiltaan sinne ulottuvia sekä muita, erityisesti saamelaisten kieleen tai kulttuuriin taikka heidän asemaansa tai oikeuksiinsa alkuperäiskansana vaikuttavia toimenpiteitä, jotka koskevat 9 §:ssä tarkemmin määriteltyjä asioita.
Valiokunnan mielestä säännöksestä käy edelleen ilmi, että säännöksen soveltamisen on tarkoitus keskittyä saamelaisten kannalta erityisen merkityksellisiin asioihin. Saamelaiskäräjälain 9 §:ää on sen perustelujenkin valossa valiokunnan mukaan luettuna tulkittava niin, että neuvotteluvelvoitteen syntyminen edellyttää vaikutusten välittömyyttä saamelaisten kannalta. Valiokunnan mielestä pelkästään välillisten vaikutusten mahdollisuus ei vielä olisi riittävää neuvotteluvelvoitteen syntymiselle.
Lisäksi valiokunta on kotiseutualueen ulkopuolelle ulottuvan neuvotteluvelvoitteen osalta kiinnittänyt huomiota siihen, että valiokunnan käsityksen mukaan yksittäisissä lupa-asioissa ei lähtökohtaisesti ole kyse asioista, joilla olisi erityistä merkitystä saamelaisille. Kuitenkin kotiseutualueen välittömässä läheisyydessä tällaisiakin tilanteita saattaa olla. Valiokunta pitää hallituksen esityksen tapaan perusteltuna menettelyä, jossa neuvottelut kohdistuvat yksittäisten ratkaisujen pohjaksi laadittuihin yleisiin periaatteisiin tai linjauksiin.
Valiokunta pitää tärkeänä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen tavoitetta löytää yksimielisiä ratkaisuja saamelaisille merkityksellisissä asioissa. Valiokunta korostaa kuitenkin, ettei saamelaiskäräjillä ole päätöksentekoa koskevaa veto-oikeutta. Tämä seikka nousi esiin myös maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan lausunnoissa. Valiokunnan mielestä sääntelylle ei myöskään tule tosiasiassa antaa tällaista merkitystä. Valiokunta toteaa lisäksi, ettei passiivisuus neuvotteluissa estä päätöksentekoa.
Saamelaiskäräjälain käsittelyn yhteydessä on mainittu myös Kansainvälisen työjärjestön itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus numero 169 eli niin sanottu ILO 169 -sopimus. Saamelaiskäräjälakiin ehdotetut muutokset vaikuttaisivat hallituksen esityksen mukaan myönteisesti mahdollisuuksiin ratifioida tämä sopimus. Valiokunta on mietinnössään pitänyt tarpeellisena painottaa, että käräjälain muutosten hyväksymisen esittäminen ei merkitse valiokunnan kannanottoa sanotun sopimuksen ratifioinnin mahdollisuuteen.
Puhemies! Perustuslakivaliokunta korostaa mietinnössä seurantatarvetta ja sitä, että mahdollisesti havaittaviin ongelmiin tulee puuttua. Valiokunta ehdottaakin hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkasti lain toimivuutta ja vaikutuksia saamelaisten itsehallinnon toteutumiseen ja eri ryhmiin sekä tarvittaessa ryhtyy viipymättä asianmukaisiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin havaittujen ongelmien korjaamiseksi.
Kyseessähän on historiallinen lakiuudistus, joka on epäonnistunut kolmella edellisellä vaalikaudella hallituspohjan väristä riippumatta. Kuulemisissa on käynyt selvästi ilmi, että niin lainsäädännön nykytilaan kuin ehdotettuihin muutoksiin kohdistuu kritiikkiä. Saamelaiskäräjälain uudistus on paitsi alkuperäiskansa saamelaisia myös tutkijoita jakava.
Perustuslakivaliokunnassa saamelaiskäräjälakia on käsitelty perusteellisesti asiantuntijoita laajasti kuullen. Saamelaiskäräjillä on ollut mahdollisuus olla läsnä kaikissa valiokunnan kuulemisissa ja esittää kantansa. Mietinnön valmistumisen jälkeen saamelaiskäräjien hallitus on ilmaissut myönteisen kantansa saamelaiskäräjälakiesityksen etenemiselle.
Valiokunta esittää siis saamelaiskäräjälain hyväksymistä siten muutettuna, että valiokunnan valtiosääntöisesti välttämättöminä pitämät, oikeusturvaa koskevat muutokset tehdään. Toivon, että tämä pitkään valmisteltu uudistus saadaan nyt säädettyä. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustajat voivat pyytää minuutin mittaista vastauspuheenvuoroa painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.