Arvoisa puhemies! Kuten uutiset kertovat, Suomi näyttää seuraavan Ruotsin kehitystä, jossa tilanne katujengirikollisuuden osalta on mennyt katastrofaaliseksi. Ruotsi on ampuma-aseväkivallan kärkimaa koko Euroopassa, mikä johtuu viranomaistenkin mukaan epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Katujengirikollisuuden syyt eivät voi tulla kenellekään yllätyksenä Suomessa — meilläkin ilmiö on kiistatta seurausta pääasiassa Lähi-idästä ja Afrikasta suuntautuvasta sosiaaliperäisestä maahanmuutosta. Nämä ryhmät ovat yleisesti yliedustettuina niin väkivaltarikoksissa kuin seksuaalirikoksissa. Kyseisten ryhmien kotouttaminen on epäonnistunut kaikissa Länsi-Euroopan maissa, myös Suomessa, riippumatta siitä, montako miljoonaa ja miljardia siihen on lapattu veronmaksajien rahaa. Arvoisa sisäministeri, milloin tunnustatte tämän ongelman ja kiristätte tuntuvasti maahanmuuttolakeja maahanmuuton ongelmien, kuten katujengirikollisuuden, estämiseksi ja kitkemiseksi?  

Arvoisa puhemies! On todellakin huolestuttava ilmiö, että meillä on yhä enempi rikollisuutta, vakavaa rikollisuutta, nimenomaan näitä katujengejä. Ylipäätänsä nyt on viime aikoina keskusteltu nuorten väkivaltarikoksista, johon liittyy kaksi huolestuttavaa ilmiötä: toisaalta alle 15-vuotiaiden väkivaltarikokset ja toisaalta nimenomaan nämä nuorisoryhmät, parikymppisten nuorisoryhmät, joita erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla on, tämmöisiä katujengejä. Tämä on ollut poliisin tiedossa ja tarkkailussa jo pitkään, ja nyt onneksi tutkinnat ovat edistyneet niin, että saimme nyt näitä päätekijöitä tuomiolle, mutta on aivan selvää, että tähän täytyy puuttua jatkossa. Meidän täytyy varmistaa se, että kadut ovat turvallisia. Meidän täytyy varmistaa se, että poliisilla on riittävät resurssit puuttua — sekä ennaltaehkäisevään toimintaan mutta myös tutkintaan resursseja niin, että saamme vastuuseen tekijät. [Riikka Purra: Kertooko paperi, miten?]  

Arvoisa puhemies! Katujengit koostuvat pääasiassa maahanmuuttajataustaisista henkilöistä. Maahanmuuttajarikolliset on karkotettava Suomesta. Tämä on mahdollista ensimmäisen polven maahanmuuttajien kohdalla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan myös Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten rikollisten karkottaminen on mahdollista. 

Katujengirikollisuudesta on tehtävä poikkeuksetta koventamisperuste järjestäytyneen rikollisuuden tapaan. Tanskassa rangaistukset ovat jopa kaksinkertaiset rikoksista, joilla on yhteys jengien välienselvittelyihin. [Jussi Halla-aho: Hyvä linja!] 

Samaan aikaan kun katuväkivalta kasvaa, hallitus ei kuitenkaan anna riittäviä resursseja poliisille toimia. Kehitysapuun laitatte yli miljardi euroa vuodessa, kun poliisi joutuu tyytymään alle 900 miljoonaan euroon. Arvoisa ministeri, miksi ette turvaa poliisille riittäviä resursseja ja pakotatte poliisin jopa yt-neuvotteluihin? Milloin aiotte asettaa suomalaisten turvallisuuden maailmanparantamisen edelle? 

Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä muistaa, että tällä hallituskaudella poliisien määrärahoja on korotettu merkittävästi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Poliisille on tulossa yt:t! — Yt:t päällä!] Meillä on tällä hetkellä enemmän poliiseja kuin pitkään, pitkään aikaan, ja tämä on tietysti tärkeää turvata myös jatkossa. Tässä salissa yhdessä hyväksyimme sisäisen turvallisuuden selonteon, missä korostuivat myös kaikkien turvallisuusviranomaisten riittävät resurssit, ja esimerkiksi poliisin osalta täytyy tehdä työtä vielä sen eteen, että voimme varmistaa, että resurssit ovat myös tulevaisuudessa riittävät. [Sanna Antikainen: Lupaatteko?] Rajavartiolaitoksen osalta esimerkiksi satsauksia tehtiin nyt merkittävästi. 

Mutta sitten tähän, miten me puutumme tähän rikollisuuteen: Kuten sanoin, on tärkeää, että meillä on riittävästi ennaltaehkäisevää toimintaa ja me jo varhaisessa vaiheessa pystymme puuttumaan silloin, kun näemme, että nuoret oireilevat. Tästä esimerkiksi poliisin moniviranomaistyö muiden toimijoiden kanssa, tämä niin sanottu Ankkuri-työ, on ollut hyvä esimerkki. Siitä pari viikkoa sitten tehtiin juuri selvitys, joka kertoi sen, että se on tehokas työkalu, ja se on yksi malli, mitä pitää saada vielä paremmin levitettyä ja tehostettua. 

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tämä ulkomaalaisten yliedustus rikostilastoissa on seurausta hallitsemattomasta maahanmuuttopolitiikasta, ja siihen ei auta teidän oireiluun vastaamisenne millään tavalla vaan ainoastaan maahanmuuton merkittävä kiristäminen. Mutta tosiaan jo maassa olevienkin kohdalla voidaan toimia. EU-direktiivin mukaan turvapaikka voidaan poistaa törkeän rikoksen tekijältä, mutta Suomi ei käytä tätäkään mahdollisuutta. Miksi ei? 

Toinen direktiivi taas mahdollistaa säilöönoton rikoksen perusteella palautettavien kohdalla. Tätäkään Suomi ei ole ottanut käyttöön, vaikka säilöönotto on ainoa toimiva keino saada ihmiset pois maasta ja lisätä myös kansalaisten turvallisuutta. 

Kolmanneksi: Kansalaisuuslakia pitää muuttaa niin, että vakavaan rikokseen syyllistyneet eivät voi koskaan saada Suomen kansalaisuutta. Tässäkin voidaan ottaa oppia Tanskasta.  

Keinoja reagoida on siis käytettävissä. Eduskunta vaati joulukuussa 2020, että hallitus huolehtii törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden nopeasta ja tehokkaasta maastapoistamisesta. Kysyn: mitä olette tehneet tämän eteen? [Jussi Halla-aho: Oliko pelkkää puhetta? — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei mitään!] 

Arvoisa puhemies! On selvää, että meidän täytyy käyttää monenlaisia keinoja siinä, kun me vastaamme rikoksiin, puhutaan sitten näistä katujengeistä tai kaiken kaikkiaan, muunlaisistakin rikoksista. On toden totta, että myös törkeät rikokset ovat este sille, että oleskelulupa voidaan antaa, tai jos voidaan olettaa, että henkilö, joka hakee oleskelulupaa, vaarantaisi kansallista turvallisuutta, niin tämä on yksi asia, mitä tarkkaillaan lupia annettaessa. [Mauri Peltokangas: Vastatkaa nyt siihen kysymykseen!] 

Täällä puhuttiin siitä, miten me pystyisimme paremmin varmistamaan sen, että nimenomaan saisimme kotoutettua tänne tulleita ihmisiä, jotta he eivät joutuisi rikoksen polulle, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei sitä kysytty! — Mauri Peltokangas: Missä se vastaus viipyy?] ja tämä on äärimmäisen tärkeä näkökulma. Siinä mielessä on äärimmäisen tärkeää, että meillä on myös kotoutumispolku kunnossa, niin että ihmiset pystyvät integroitumaan tähän yhteiskuntaan mahdollisimman helposti ja pysyvästi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tämä on jo törkeää! — Sanna Antikainen: Puhuitte aivan eri asiasta! — Vasemmalta: Älkääs möykätkö!]  

Herra puhemies! Rikollisille ei tarvitse tarjota mitään kotouttamispalveluita, vaan heidät tulee potkia ulos maasta. Tämän pitäisi olla kaikille jo selvää. 

Suomen nykyisen lain mukaan turvapaikanhakijana tuleva voi saada Suomen kansalaisuuden neljän vuoden kuluessa. Tämän jälkeen henkilöä ei siis voida enää karkottaa, vaikka hän olisi syyllistynyt törkeisiin rikoksiin. Ja täytyy muistaa, että eiväthän rikokset aina tule heti julki. Voi olla, että rikoksesta jää kiinni vasta neljä vuotta sen jälkeen, kun se on jo tehty, eli silloin ei voida enää karkottaa, vaikka olisi aikaisemmin tehnyt rikoksen. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Perussuomalaiset esittää, että asumisaikavaatimus nostettaisiin kymmeneen vuoteen. Näin on esimerkiksi EU:ssa Itävallassa ja monissa muissa maissa, joissa on meitä kireämmät asumisaikavaatimukset. Kysyn hallitukselta: oletteko te lainkaan ajatelleet sitä, että kun tätä Suomen passia jaetaan täällä liukuhihnalta, niin se todella voi estää tämmöisten törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden karkotuksia? 

Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä korjata se väärinkäsitys, että Suomen passia jotenkin erityisen helposti jaeltaisiin. Meillä oli täällä joku aika sitten käsittelyssä kansalaisuuslaki, ja siinä vertailun mukaan Suomen passin saamisen kriteerit ovat varsin tiukat, joten siinä mielessä se ei ole mikään asiakirja, joka olisi helposti jaettavissa. Siinä myös tarkkaillaan sitä, että jos on esimerkiksi vakaviin rikoksiin syyllistynyt tai todellakin on oletus, että voisi olla uhkaksi kansalliselle turvallisuudelle, niin se on este Suomen kansalaisuuden saamiselle. Minusta on hyvä, että siellä tällaisia kriteereitä on. Ja kuten sanoin, myös törkeisiin rikoksiin syyllistyminen on yksi käännyttämis- ja karkottamisperuste, samoin kuin erilaisissa luvissa, ovat ne sitten oleskelulupia, työntekolupia tai turvapaikkalupia, niin siinä myös katsotaan se kokonaisharkinta, että jos on törkeisiin rikoksiin syyllistynyt, se voi olla peruste luvan epäämiselle. [Ville Tavion välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Pääsääntö pitää olla tietysti, että silloin, kun ulkomaalainen syyllistyy törkeään rikokseen Suomessa, hänet karkotetaan. Ei mitään muita vaihtoehtoja pidä lähteä hakemaan. 

Mutta tarvitaan poliiseja siihen, että rikollinen voidaan karkottaa ja rikokset tutkia. Tänä vuonna helmikuussa valmistui ulkopuolinen selvitys poliisin rahojen käytöstä. Kolme selvitysmiestä selvitti poliisin rahankäyttöä ja tuli siihen tulokseen, että poliisin rahoitustaso on riittämätön niihin tehtäviin, joita tämä sali on poliisille asettanut lainsäädännössä. Ja vuodesta toiseen poliisin rahoitusta on paikattu lisäbudjeteilla — ikään kuin peiton jatkamista kesken vuoden. Suurin rahoituksen osuus menee henkilöstömenoihin, ja nytkin jälleen on yt-menettely päällä; se kohdistuu poliisien määrään. Poliisien määrää ollaan vähentämässä, jotta rahoitus riittää. Voitteko luvata, arvoisa valtiovarainministeri, että nyt vihdoin poliisin rahoituksen perustaso laitetaan kuntoon syksyn budjetissa? 

Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden ja kaikkien suomalaisten arjen turvallisuuden kannalta — ei vain maahanmuuttajiin liittyvässä kysymyksessä, vaan paljon laajemmalta kannalta — poliisi on keskeinen toimija. 

Tämä sali on perustellusti usein huolissaan poliisien rahoituksesta, ja jokainen kerta hallitus vastaa tähän totuudenmukaisesti, että poliisien toimintaan on kohdistettu enemmän määrärahoja kuin vaikkapa aiemmilla vaalikausilla. Me olemme sitoutuneet siihen, että henkilötyövuosien määrä kohoaa, eli poliisien määrä kasvaa kaikkialla Suomessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt on yt:t menossa!] 

Tunnistan kuitenkin edustajan kuvaaman ongelman siitä, että yksittäisille poliisin määrärahahankkeille on kohdistettu lisätalousarviossa rahaa. Niin tehtiin nytkin, ja sitä kautta ehkä rahoituksen kokonaisuuden hahmottaminen ei ole helppoa. Olen varma, että syksyn budjettiriihen yhteydessä poliisien asiaa taas kerran tarkastellaan. Mutta muistutan, että lisätalousarviossa me todella nyt kohdistimme taas lisää rahaa poliiseille, ja se taisi olla se lisätalousarvio, jota teidän puolueenne kovasti moitti aivan vääränlaisesta ja liian tuhlailevasta rahankäytöstä. 

Arvoisa puhemies! Huono maahanmuuttopolitiikka on johtanut monien ongelmien pahenemiseen, kuten katujengirikollisuuden mutta myös väkivallan, seksuaalirikosten yleensäkin, silpomisten, terrorismin uhan ja ongelmien kouluissa. Kuten edustaja Tavio otti esiin, yksi keskeinen asia maahanmuuton hallitsemisessa ovat kansalaisuusvaatimukset, joissa rima tulisi pitää korkealla, ja nythän Suomessa vaaditaan varsin lyhyt aika, neljä viisi vuotta, kansalaisuuden saamiseen.  

Nyt kuitenkin hallitus on tuonut eduskuntaan esityksen kansalaisuuslain muuttamisesta, jossa tosiasiassa jo ennestäänkin löysät kansalaisuusehdot nimenomaan vaikuttavat löystyvän entisestäänkin. Esimerkiksi asumisaikavaatimuksen osalta oleskelulupakatkojen merkitys pienenee huomattavasti nykytilanteesta, mikä voi johtaa siihen, että katkonaisella lupahistorialla hakijalla on mahdollisuus saada Suomen kansalaisuus, vaikka edes pysyvää oleskelulupaa ei myönnettäisi. Nyt kysyn sisäministeriltä: miksi näin? 

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa äsken totesin, niin todella me ehkä pari viikkoa sitten keskustelimme tästä kansalaisuuslaista, ja siihenhän tehtiin muutoksia, jotka olivat oikeastaan vain teknisiä, eivät niinkään sisältöön kohdistuvia. Tämä oleskeluluvan pituus tai se, kuinka kauan on asunut, miten se lasketaan, oli yksi tämmöinen selkeyttävä muutos siihen, koska nytkin on huomioitu ne eri pätkät, mutta tässä katsotaan, miten se laskenta olisi mahdollisimman yksinkertaista. 

Mutta on hyvä huomata, että se oleskeluajan pituus ei ole ainoa kriteeri kansalaisuudelle. Siinä on myös paljon muita kriteereitä, jotka tulee täyttää. Itsestään ja pelkästään se, että on asunut Suomessa jonkun ajan, ei riitä kansalaisuuden saamiseksi. Siinä on niin kieleen liittyviä vaatimuksia ja muita vaatimuksia kuin todella myös näitä poissulkevia ehtoja, kuten se, jos on syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai on uhka kansalliselle turvallisuudelle. Siinä on monta kriteeriä, jotka tulee täyttää, jotta kansalaisuuden saa. 

Arvoisa herra puhemies! Te, ministeri Mikkonen, vakuutitte, että poliisin rahoituksesta huolehditaan jatkossa, mutta juuri, vasta kevään kehyspäätöksessä te teitte linjauksen, joka johtaa siihen, että ensi vuonna, vuonna 2023, on poliisin suunniteltava nopeita vähennystoimia, jotta poliisi pystyy sopeutumaan käytännössä tähän budjettikehykseen. Poliisin toiminnan suunnittelun kannalta on kyllä hyvin ongelmallista se, jos joudutaan aina turvautumaan näihin lisäbudjetteihin, koska poliisin täytyisi pystyä jo nyt suunnittelemaan vuosiksi eteenpäin toimintaansa. Tällä hetkellä on todellakin yt-suunnittelut poliisissa päällä, joten nyt tarvittaisiin ei pelkästään ensi vuodelle jotain lisäbudjettia, vaan pitkän tähtäimen suunnitelma, jolla voidaan vuosiksi eteenpäin turvata poliisin resurssit. [Oikealta: Juuri näin!] 

Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen on aivan oikeassa, ja tietysti, kun itsekin olette toiminut sisäministerinä, tiedätte hyvin sen, että se pitkäjänteinen rahoitus olisi kaikkein tärkeintä ja kaiken a ja o. Mutta kuten tässä on tullut esille, niin todellakin tämä hallitus on satsannut nyt poliisin määrärahoihin enemmän kuin koskaan ennen, mutta silti me näemme, että se ei ole riittävästi. Yksi syy on se, että esimerkit poliisin kiinteistöt ovat olleet hyvin huonossa kunnossa. Nyt on rakennettu uusia, joka on johtanut sitten myös kulujen nousuun kiinteistön vuokrien osalta. Mutta kuten valtiovarainministeri tässä totesi, niin poliisien rahoitus on varmasti asia, josta keskustelemme vielä syksyllä ja katsomme, miten löydämme siihen ratkaisuja, ja tämä selvitys, mihin edustaja Jokinen viittasi, osoitti nimenomaan sen, että ne haasteet ovat siinä, että kulut ovat kasvaneet ennen kaikkea kiinteistöjen osalta, ict-järjestelmien osalta, ja tähän etsitään nyt yhdessä ratkaisua valtiovarainministeriön kanssa. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Totesitte, ministeri Mikkonen, että oikeastaan mitkään rahat eivät riitä tilanteessa, kun rahan tarve on valtava, mutta miksi te ette puutu esimerkiksi tähän kasvavaan maahanmuuttorikollisuuteen, josta me tämän keskustelun aloitimme? Mikäli meillä on näin löyhä maahanmuuttopolitiikka, niin eivät todellakaan mitkään rahat tule riittämään — se on aivan selvä asia. 

Te toitte esimerkkinä sitä, että meidän tulisi ennaltaehkäistä enemmän. Otetaan nyt vaikka tämä viime päivien katujengiesimerkki tästä someräppäristä. Hän on tehnyt jo useita rikoksia. Enpä usko, että rikoksenuusijaan nyt nuo teidän pehmeät keinonne toimivat vaan nimenomaan karkottaminen, maahantulokielto, ja ne toimivat myös pelotteina muualle: jos tänne tulet etkä elä maassa maan tavalla, niin se on lähtö maasta. Ja nyt esitän sitä, mitä perussuomalaiset ovat esittäneet, että te velvoitatte tuomioistuimen aina karkottamaan maasta, kun syyllistyy vakaviin rikoksiin, ja tulee pysyvä maahantulokielto. Voitteko säätää tällaisen? 

Arvoisa puhemies! Niin kuin alussa totesin, niin tietysti näissä nuorten väkivaltarikoksissa on kahdenlaista ilmiötä. Toisaalta on alle 15-vuotiaiden väkivaltarikoksia, [Mauri Peltokankaan välihuuto] joissa ennen kaikkea varsinkin ennaltaehkäisevä työ on aivan äärimmäisen tärkeää ja se, että heti puututaan asioihin ja etsitään ratkaisuja. Sitten on totta, että sitten kun meillä on tällaisia katujengejä, niin kuin meillä tällä hetkellä on, niin silloin yleensä ollaan jo niin pitkällä, että silloin ennaltaehkäisevä työ ei ole se ratkaisu, vaan silloin tarvitaan myös muita työkaluja. Ja sen takia tietysti se, että saadaan mahdollisimman nopeasti tutkittua, saadaan tuomiot, on tärkeä keino siihen, että voimme jengirikollisuuteen puuttua. 

No, tässä nostettiin esiin maahanmuuttajat. Kotouttamisen osalta on tietysti äärimmäisen tärkeää, että se on sujuvaa heti alusta asti. Meillä Suomessa esimerkiksi vahvuus on siinä Ruotsiin verrattuna, että meillä ei ole niin eriytyneitä asuinalueita kuin Ruotsissa, ja tämä on taas sitten asuntopolitiikkaan liittyvä näkökulma, joka myös pitää ottaa tässä huomioon, elikkä kaikilla politiikan lohkoilla meidän pitää varmistaa se, että kotoutuminen on sujuvaa. 

Arvoisa herra puhemies! Maahanmuuton lieveilmiöt yllättävät suomalaisen päätöksentekijän joka kerta samalla tavalla kuin talvi yllättää joka kerta suomalaisen autoilijan. Merkit Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneiden ihmisten syrjäytymisestä, jengiytymisestä ja gettoutumisesta ovat olleet nähtävillä jo ainakin 20 vuoden ajan, ja lisäksi tismalleen sama kehitys on nähty kaikissa muissakin länsimaissa, aivan kuten edustaja Immonen avauskysymyksessään huomautti.  

Yksittäiset julkiseen keskusteluun päätyvät tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Niiden taustalla on erittäin nopeasti kasvava väestö, jolla ei ole valmiuksia eikä ehkä haluakaan sopeutua länsimaiseen yhteiskuntaan. Perussuomalaiset ovat nostaneet näitä ongelmia esiin vuosien ajan ja kuulleet syytöksiä turhasta pelottelusta. Muut puolueet ja media ovat kiistäneet ja vähätelleet ongelmia ja hehkuttaneet sitä, että tulijat ovat uusia fazereita ja finlaysoneja.  

Arvoisa hallitus, uskotteko te Suomen omien ja muiden maiden kokemusten valossa edelleen, että nyt nähtävät ilmiöt ja ongelmat ovat tilapäisiä ja että ne eivät pahene entisestään, kun tulijoiden määrä kasvaa? 

Arvoisa puhemies! Tosiaan me ollaan yhdessä tässä salissa aika monta kertaa käyty keskustelua tästä sisäisestä turvallisuudesta, ja etenkin tuon sisäisen turvallisuuden selonteon kohdalla mielestäni yhdessä eduskunta löysi hyviä keinoja ja toimenpiteitä siihen, miten varmistamme sen ja miten myös pystymme varmistamaan, että rikollisuus ei kasva. 

On aivan selvä juttu, että toimia tarvitaan ihan kaikilla sektoreilla, ja ei vähäisintä ole myöskään se, että poliisilla on riittävät määrärahat. Näihin katujengeihin puuttuminen ja nyt nämä tiukat tuomiot ovat tärkeitä. Esimerkiksi poliisi uskoo, että tällä saataisiin tilannetta nyt rauhoittumaan pääkaupunkiseudulla, mutta tehostettua tarkkailua, seurantaa jatketaan ja niin myös yhteistyötä, että tutkinnat edistyvät mahdollisimman nopeasti, jotta tekijät saadaan rikosvastuuseen. 

Sitten on tietysti hyvä huomata, että nämä katujengit muodostuvat nimenomaisesti tiettyjen kaupunginosien ja alueiden ympärille eivätkä varsinaisesti pelkkien etnisten ryhmien ympärille, mutta se, että meidän asuntopolitiikkamme estää segregaatiota, on myös tärkeä työkalu siihen, että meille ei muodostu tällaisia kaupunginosia, missä jengiydytään.