Arvoisa rouva puhemies! SAK:n tämänpäiväinen poliittinen lakko on vaikeuttanut satojentuhansien suomalaisten yrittäjien ja palkansaajien työtä ja arkea. Lisäksi tämä lakko on aiheuttanut yli sadan miljoonan euron vahingot Suomelle. [Oikealta: Oho!] Poliittinen lakko osoittaa piittaamattomuutta kansanvaltaista järjestelmäämme eli demokratiaa kohtaan. Mikä oikeus ammattiyhdistysliikkeellä on yrittää voimakeinoin, jopa yleislakkouhkauksin, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Lakko-oikeus!] pakottaa hallitus ja kansan valitsema eduskunta taipumaan ammattiliittojen tahtoon? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiristystä!] 

Hakaniemessä vastataan: ”Meillä on oikeus osoittaa mieltä.” Totta kai, mielenosoitusoikeus on kaikilla järjestöillä, kaikilla ihmisillä. Mutta mikä oikeus on aiheuttaa vahinkoa syyttömille yrittäjille, tavallisille suomalaisille ja koko yhteiskunnalle? [Jussi Saramo: Kysykää itseltänne!] Eikö poliittinen toiminta kuulu ihmisten vapaa-aikaan? 

Arvoisa pääministerin sijainen, varmistan vielä: eihän hallitus ole painostuksen alla luopumassa työllisyyttä ja taloutta tukevien välttämättömien uudistusten toteuttamisesta? [Hälinää] 

Arvoisa rouva puhemies! Olen tässä viime päivinä pannut merkille sen, että monet tavalliset kansalaiset eivät ole ymmärtäneet sitä, että tässä on kyseessä poliittinen lakko. On aika tavalla erilainen tilanne vastustaa tai lakkoilla esimerkiksi työehtosopimukseen liittyvien palkankorotusvaatimusten puolesta kuin että lakkoillaan, koska vastustetaan poliittista hallitusta ja sen hallitusohjelmaa. [Hälinää] Siinä on hyvin suuri ero, ja kun verrataan esimerkiksi sitä, minkä verran poliittisia lakkoja on meidän naapurimaissa, niin kyllähän Suomi erottuu siinä aika tavalla ikävästi, ei lainkaan edukseen. 

Mutta edustajan kysymykseen, niin kyllä, juuri näin se on. Hallitus ei aio perääntyä näistä toimista eikä säästöistä eikä leikkauksista. Päinvastoin, me olemme valmiit tekemään niitä tarvittaessa lisää, ja valitettavasti tilanne näyttää tällä hetkellä siltä, että näin meidän pitää toimia. [Hälinää — Välihuutoja vasemmalta] 

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee kipeästi talouden tasapainottamista, kasvua, parempaa kilpailukykyä, tuottavuutta ja työllisyyttä. Petteri Orpon hallitus ja hallituspuolueet ovat sitoutuneet siihen, että Suomessa toteutetaan sellaiset työelämää koskevat uudistukset, joita Suomelle on taloustieteilijöiden toimesta suositeltu jo pitkään ja joiden kaltaisia on muissa Pohjoismaissa toteutettu jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten. 

Täällä on peräänkuulutettu neuvotteluja, ja kuten ministeri Satonen kertoi, tänäkin hetkenä olisi mahdollisuus käydä neuvotteluita, mutta sen sijaan tänään käynnissä on yli 100 miljoonaa euroa maksava lakko. [Välihuutoja vasemmalta] 

Hallitus toteuttaa kasvua ja työllisyyttä edistäviä toimia ja on niihin sitoutunut. Kysyn vielä valtiovarainministeriltä muistutuksena: minkälaiset vaikutukset on arvioitu nyt käsittelyssä olevalle budjetille työllisyyden lisäämisen näkökulmasta? 

Arvoisa puhemies! Tuossa muutama vastaus taaksepäin näihin lukuihin jo viittasinkin, eli vaikutusarvioiden mukaan työllisyydessä päästään suurin piirtein 60 000—65 000:een ensi vuoden budjetin osalta, ja koko hallitusohjelman aikaansaamat työpaikat olisivat noin 100 000:n luokkaa. Mutta tässä haluan korostaa sitä, että meidän täytyy myös huomioida tämä suhdanne, vaikea tilanne eri sektoreilla, erityisesti asuntorakentamisessa, ja se, että kansainvälinen talous ja euroalueen talous ovat aika heikossa iskussa tällä hetkellä. 

Täällä vasemmalla usein viitataan viime hallituskauden työllisyyssaavutuksiin. Puhutaan tietenkin myös silloin suhdanteesta, mutta meidän täytyy myös ymmärtää, että suhdanteet menevät kahteen suuntaan. Toisaalta koronan jälkeen nousu ja kasvu oli varsin ripeää. Mutta tämä oikeastaan alleviivaa entistä enemmän sitä, että tämän hallituksen pitää tiiviisti pitää kiinni ohjelmastaan ja tehdä aikasidonnaista ja pragmaattista talouspolitiikkaa [Puhemies koputtaa] ja olla tarvittaessa valmis myös uusiin toimiin. [Jussi Saramon välihuuto]