Puhemies! Hallituksen kärkilupaus oli työllisyyteen panostaminen. Lupasitte 100 000 uutta työllistä. Te olette räikeästi rikkoneet tämän lupauksen, ja saldonanne onkin tällä hetkellä miinus 78 000 työllistä. Suomi onkin siis pian työttömyyden kärkimaa. Uusimmissa tilastoissa Suomi on jo ohittanut Kreikan työttömyysluvuissa. Tämänhetkisen ennusteen mukaan pian ohittumassa on myös Espanja. Suomen työttömyys ohittaa myös Euroopan maiden koko keskiarvon. [Juho Eerola: Hyvä, että annettiin elvytyspaketti!]  

Työttömyys lisää ihmisten epävarmuutta ja epäluottamusta. Työttömyysennustetta on jälleen kerran jouduttu rukkaamaan huonommaksi. Työttömyyden kasvu ja talouden sakkaaminen kulkevat käsi kädessä. Talouden taantuma alkoi rakentamisesta, mistä me varoitimmekin, mutta sittemmin vaikutukset ovat levinneet lähes joka alalle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja ylikuumensitte rakennusmarkkinat!] Kysynkin ministeri Marttiselta: miten kärkilupaus työllisyydessä voi muuttua kärkisijaksi työttömyydessä näin nopeasti?  

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Se, että kansainvälinen suhdanne on koetellut hyvin vaikeasti Suomea, hyvät kollegat, oikeastaan korostaa vain yhtä asiaa, sitä, että me emme ole kyenneet uudistamaan Suomea ja taloutemme rakenteita riittävällä tavalla. Useat hallitukset ovat epäonnistuneet tässä, ja kuorma on jäänyt paljon taas vastaavasti meille tehtäväksi. Sen takia taas vastaavasti me viemme eteenpäin näitä keskeisiä uudistuksia, joilla saadaan vahvistettua suomalaisten pk-yrittäjien näkökulmaa työllistää lisää. Kevennämme verotusta, sujuvoitamme luvitusta, panostamme tutkimukseen ja tuotekehitystoimintaan. Teemme merkittäviä toimenpiteitä, jotta voidaan taas näkymää parantaa, ja tällä hetkellä me näemme sen, että viimeistään ensi vuonna työllisyys kääntyy jo selkeästi parempaan suuntaan.  

Herra puhemies! Taas niitä lupauksia. Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa on kasvanut merkittävästi, ja suhdanne koko Euroopassa on sama. Sain tiistaina vierailla Äänekosken uudessa kertopuutehtaassa, joka aloittaa ensi vuonna toimintansa, mikä on erittäin hienoa. Samaan aikaan viereinen vaneritehdas lopettaa. Keskustelin tämän tehtaan pääluottamusmiehen kanssa, joka kertoi ihmisten suuresta pelosta ja huolesta siitä, löytyykö työpaikkaa, riittääkö ammattitaito ja mitä voi tehdä, kun te olette uudelleenkouluttautumismahdollisuudet vieneet. Mitä te, hallitus, tarjoatte näille ihmisille juuri tällaisessa tilanteessa? 

Me olemme SDP:ssä aidosti huolissamme näistä ihmisistä. Kuinka aiotte, ministeri Marttinen, huolehtia siitä, että työttömät pääsevät töihin ja että työttömyys ei muutu pitkäaikaistyöttömyydeksi, jossa olemme jo lähellä 90-luvun laman karmeita lukuja? Mitä aiotte tehdä, ettei työttömyys muutu pysyväksi osattomuudeksi tässä yhteiskunnassa? 

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Ensinnäkin tästä, kun edustaja viittasi metsäteollisuuden tilanteeseen: Näissä tilanteissa, missä vastaavasti Suomeen on tullut näitä vakavia uutisia, muun muassa tänä kesänä, heinäkuun lopulla, vierailin Lappeenrannassa viipymättä sen jälkeen, kun paikkakunnalle oli tullut vakavia uutisia siitä, että UPM ilmoitti sulkevansa taas paperintuotannon. Minusta se on ensimmäinen asia, että valtiovalta menemällä paikan päälle, käymällä keskustelua paikallisten toimijoiden kanssa ja kaupungin kanssa hakee niitä yhteisiä ratkaisuita. 

Näissä tilanteissa, joissa äkillinen rakennemuutos koskettaa hyvin voimakkaasti yksittäistä paikkakuntaa, meillä on olemassa työkaluja, joiden mukaan toimitaan. Kukaan tämmöiseen tilanteeseen joutuva, työttömäksi jäävä henkilö ei jää yksin. Tästä pidetään huolta. Työllisyysalueet vastaavat laajasti työllisyyden hoidosta alueilla. Itse asiassa huomenaamulla olen kutsunut kaikki työllisyysalan johtajat tänne Helsinkiin. Me käymme läpi alueellisen tilanteen ja katsomme yhdessä, mitä vielä uusia toimenpiteitä tässä tilanteessa on välttämätöntä tehdä. [Puhemies koputtaa] 

Arvoisa puhemies! Työllisyystilanne on tällä hetkellä Suomessa todella heikko, ja on totta, että kansainväliset suhdanteet tähän vaikuttavat. Mutta, ministeri, kysymys kuuluu: onko olemassa jokin sellainen kansainvälinen suhdanne, joka vaikuttaa nimenomaan Suomeen mutta ei vaikuta meidän verrokkimaihimme? [Sinuhe Wallinheimo: Joustavammat työmarkkinat!] Nimittäin miten on mahdollista, että juuri Suomen työllisyyden kehitys on Petteri Orpon hallituksen aikana ollut kaikista heikointa? Siis itse asiassa, jos meidän työllisyysaste olisi kehittynyt samalla tavalla kuin muualla EU:ssa teidän hallituksen aikana, niin Suomessa olisi jopa 90 000 työllistä enemmän tällä hetkellä. Tai jos se olisi kehittynyt esimerkiksi samalla tavalla kuin Ruotsissa tämän hallituksen aikana, niin meillä olisi jopa 50 000 työllistä enemmän tällä hetkellä. Ministeri Marttinen, mikä on se sellainen kansainvälinen suhdanne, joka koskettaa nimenomaan Suomea mutta ei Ruotsia tai meidän muita verrokkimaitamme? [Juho Eerola: Venäjän raja!] 

Kiitoksia, herra puhemies! On näin, että Suomessa pohjoisena Euroopan maana on oleellista myös todeta, että turvallisuuspoliittinen tilanne on vaikuttanut myös meihin itse asiassa voimakkaammin kuin moniin muihin Euroopan maihin. Me kärsimme yhtä lailla Ukrainan hyökkäyssodasta, me kärsimme tästä euroalueen talouden heikentymisestä. 

Oikeastaan minusta nyt olennaista ei ole vain katsoa niitä kengänkärkiä, edustaja Lindtman, vaan pohtia sitä, mitä me voimme tehdä, jotta taas vastaavasti päästään tästä tilanteesta eteenpäin, ja millä toimenpiteillä voidaan suomalaisille yrityksille luoda vahvempaa näkymää talouteen. Näitä päätöksiä tämä hallitus on tehnyt viime keväänä riihessään, päättänyt merkittävistä uusista veroratkaisuista. Tänä syksynä eduskunta saa toimestani vielä uusia työmarkkinaratkaisuita käsittelyyn. Me teemme hyvin laaja-alaisesti toimenpiteitä, jotta nimenomaan suomalaisille yrityksille saadaan vahvempaa näkymää työllistää ja investoida. Ja kuten totesin, meillä on jo onneksi olemassa positiivisia signaaleita Suomen taloudessa, ja nyt on olennaista ja tärkeää saada tätä näkymää vahvistettua.