Värderade talman, arvoisa puhemies! Akateemikko Ilkka Niiniluoto ilmaisi pari päivää sitten Ylen A-studiossa huolensa osaamisen ja ymmärryksen tulevaisuudesta. Hän totesi keskustelussa, että hän ei kymmenen vuotta sitten pystynyt ennustamaan, että valemedia ja virheelliset käsitykset yleistyvät. RKP on täysin samaa mieltä akateemikon ja ex-kanslerin kanssa, että tiede, tutkimus ja koulutus ovat asioita, joista ei saisi tinkiä. Hallitus on valitettavasti hitaasti oivaltanut tämän. 

SFP ser kommande riksdagsval som ett utbildningsval. Vi efterlyser målmedvetna satsningar också på forskning och innovationer. 

Hallitus on päättänyt, että ensi vuoden budjettiin lisätään tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan 112 miljoonaa euroa. Ihan hyvä alku kyllä, mutta tämä ei riitä korjaamaan hallituksen aiempien leikkausten aiheuttamaa haittaa. Miksi hallitus ei peru koulutusleikkauksiaan? 

Arvoisa puhemies! Haluan heti alkuun todeta, että viime viikolla käydyssä budjettiriihessä hallitus todella nosti Suomen tutkimus- ja innovaatiobudjettia yli 100 miljoonalla eurolla. Se on tietysti merkittävä panostus tutkimukseen ja innovaatioihin, Suomen kasvuun ja tulevaisuuteen ja myöskin ratkaisevaa niiden haasteiden kannalta, joista tänään on puhuttu täällä: ilmastonmuutoksen torjumisen, eriarvoisuuskehityksen, työllisyyden edistämisen ja kasvun. [Vasemmalta: Paljonko leikkasitte sitä ennen?] Samaan aikaan hallitus myös panostaa esimerkiksi osaajapulan ratkaisemiseen. Tarvitaan nopeaa, lyhytkestoista koulutusta, jolla voidaan saatella ihmisiä nopeasti työelämään tilanteessa, jossa yrityksillä on mahdollisuus nyt rekrytoida uutta työvoimaa — kasvu on vahvasti lähtenyt Suomessa liikkeelle — ja siihen teimme merkittäviä, kymmenien miljoonien eurojen satsauksia jo budjettiriihessä ja sitä ennen. Lisätalousarviokäsittelyn kautta saadaan ne nopeasti käyttöön. 

Osaamiseen, sivistykseen panostaminen on ollut Suomen tarina sata vuotta, ja siihen meidän täytyy tietysti tulevaisuudessakin vahvasti suuntautua. Akateemikon sanat on kuultu, vahva viesti siitä, että tarvitaan tulevaisuudessa vahvaa sivistystä [Puhemies koputtaa] ja myös kriittistä lukutaitoa. Siihen pitää panostaa ihan lapsista, pienistä lapsista, varhaiskasvatuksesta alkaen. 

Värderade talman! Oberoende av vilken utbildningsform vi talar om så är signalen alldeles entydig: man kräver, vill ha och efterlyser långsiktig finansiering. Alla projekt och piloter och så vidare är delvis bra, men när de ersätter långsiktig basfinansiering, grundfinansiering blir det ett problem.  

Arvoisa puhemies! Riippumatta siitä, mistä koulutusasteesta puhutaan, viesti on aivan selvä kentältä. Halutaan pitkäjänteisyyttä rahoitukseen ja halutaan läpinäkyvyyttä ja halutaan varmuutta siitä, että perusrahoitus on kunnossa. Äsken puhuimme korkeakoulutuksesta, tieteestä ja innovaatioista, ja kysynkin: Yksi tapa palauttaa tätä pitkäjänteisyyttä, jos puhutaan korkeakoululaitoksesta, olisi puuttua tähän indeksikysymykseen. Miksi hallitus [Puhemies koputtaa] ei tehnyt näin? 

Arvoisa puhemies! Suomi on yksi kaikkein eniten julkista rahaa korkeakoulutukseen suhteessa väkilukuun panostavista maista tänään ja myöskin tästä eteenpäin. Sen lisäksi meillä on rakennettu kunnianhimoinen visio vuodelle 2030, jossa tavoitellaan sitä, että meillä tulevaisuudessa, vuonna 2030, vähintään puolet nuorista aikuisista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon ja että Suomen tutkimus- ja innovaatiobudjetti, julkinen ja yksityinen yhteensä, muodostaisi kokonaisuuden, joka olisi 4 prosenttia meidän bkt:stä. Nämä tavoitteet ovat nimenomaan pitkäjänteisiä tavoitteita, ja toivon, että niihin eduskunnassa sitouduttaisiin yli hallituskausien. 

Samoin sitä tarinaa suomalaisista peruskouluista maailman tasa-arvoisimpina halutaan vahvistaa. Tänään on juuri käynnistynyt Opetushallituksen johdolla laaja osallistamistyö, jossa pyritään keräämään ideoita kentältä — opettajilta, koulumaailmasta, vanhemmilta, kaikilta sidosryhmiltä — siihen, miten vahvistetaan peruskoulun tasa-arvoa pitkäjänteisesti.