Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden myötä Suomelle avautuu puolustustamme merkittävästi vahvistavia mahdollisuuksia liittolaismaiden kesken tehtävän yhteistyön kautta: on tiedusteluyhteistyötä, teknistä yhteistyötä ja esimerkiksi entistä laajempaa yhteistä harjoittelua. Useissa asioissa Suomi on enemmän opettajan kuin oppilaan roolissa. Suomen puolustusvoimien ykköstehtävänä säilyy myös Nato-jäsenyyden aikana isänmaan sotilaallinen puolustaminen ja sen koskemattomuuden turvaaminen. Nato ei anna vapaudu vastuusta ‑korttia, pikemminkin päinvastoin, ja Suomi kyllä pitää osastaan huolen, sen tämä hallitus turvaa. 

Arvoisa puolustusministeri, aktiiviset reserviläiset kysyvät, mitä mahdollisuuksia, minkälaista osaamista tai koulutusta Nato-jäsenyys ja ‑yhteistyö voisi heille tuoda. Voisitteko avata näitä konkreettisia hyötyjä ja mahdollisuuksia? 

Arvoisa puhemies! Mainio kysymys. Suomi tunnetaan maailmalla siitä, että meillä ihmiset itse kantavat vastuuta Suomen turvallisuudesta eli reserviläisjärjestelmästä ja myös vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä, kokonaisturvallisuustyöstä, johon osallistuvat myös ne, jotka eivät ole välttämättä asepalvelusta käyneet. Nyt Nato-jäsenyyden myötä ja kansainvälisten harjoitusten kasvun myötä tarjoutuu yhä enemmän tehtäviä reserviläisille osallistua myös kansainvälisiin tehtäviin ja harjoituksiin, joissa voi siis kehittää omaa osaamistaan, mistä on myös hyötyä siviilielämän puolelle. Tietysti puolustushallinnossa pyrimme mahdollistamaan sen, että kaikki pystyvät osallistumaan näihin. Ne ovat vapaaehtoispohjalta lähtökohtaisesti, ja sen takia pyritään nyt mahdollistamaan, että kaikki tämä siviilien ja reserviläisten osaaminen otetaan myös Nato-tehtävissä käyttöön. Olen erittäin iloinen siitä, että suomalaiset reserviläiset ovat jo tähän mennessä osoittaneet korkealaatuista osaamista kansainvälisissä harjoituksissa, korkeampaa kuin monien maiden ammattisotilaat.