Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Nästa fråga. — Ledamot Forsgrén, varsågod.
Arvoisa puhemies! Suomessa jokaisella työntekijällä sukupuolesta riippumatta tulee olla mahdollisuus ansaita palkkaa, joka vastaa työn vaativuutta ja merkitystä. Saamani viestit opettajilta ja sote-alan ihmisiltä ovat erittäin huolestuttavia. Ihmiset ovat omasta jaksamisestaan erittäin huolissaan. Työmäärä on vain lisääntynyt, mutta työolot ja palkka eivät vastaa työn vaativuutta. Samaan aikaan julkisen sektorin työvoimapula on kriittisen vakava.
Ministeri Satonen, te olette sanonut, että vientivetoinen palkkamalli ei vaikeuta entisestään naisvaltaisten alojen ahdinkoa, ja olette viitannut Ruotsin malliin. Suomen tilanne on kuitenkin erilainen muun muassa työmarkkinarakenteen ja valtakunnansovittelijan roolin osalta. Naisvaltaisilla aloilla tarvitaan mahdollisuus neuvotella palkankorotuksista, jotka huomioivat työvoimapulan ja alan erityishaasteet. Tämä ei ole mahdollista, jos vientimalli määrittää korotusten katon ja sovittelijan kädet sidotaan. Kysynkin teiltä, ministeri Satonen: miten hallitus aikoo varmistaa, [Puhemies koputtaa] että naisvaltaisten alojen palkat kehittyvät oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti, [Puhemies koputtaa] jos hallituksen vientivetoinen palkkamalli etenee?
Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.
Kiitos, herra puhemies! Ensinnäkin menen siihen kysymyksen alkuosaan siltä osin, että siinä palautteessa, jota minulle tulee esimerkiksi opettajakunnalta ja myöskin hoitoalalta, työolosuhteet ja työrauha ja se, että voi tehdä sitä työtään hyvin, ovat asia, josta kaikkein eniten tulee palautetta. [Krista Kiuru: Eli hoitajamitoituksesta leikataan silti!]
Mutta mennään sitten tähän palkka-asiaan. Kuten itsekin puhuitte siitä Ruotsin käytännöstä, niin juuri sillä tavalla, että julkisen sektorin sisällä palkankorotuksia ohjataan paikallisesti työvoimapula-aloille, Ruotsissa itse asiassa 25 vuoden aikana palkkatasa-arvo on parantunut, [Timo Heinonen: Kyllä!] koska opetusalalla ja hoiva-alalla on nimenomaan ollut sitä työvoimapulaa. Tämä on myös Suomessa se keino, jolla siihen voidaan päästä. Tämä laki ei sinänsä sitä asiaa vielä muuksi muuta, mutta se keskustelu on varmaan syytä käydä julkisen sektorin sisällä.
Frågan slutbehandlad.