Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kirjauksen mukaan ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä pieni- ja keskituloisia painottaen. Tämä on erinomainen periaate, joka toisi pienituloisille palkansaajille ja eläkeläisille lisää ostovoimaa. Ensi vuoden verotaulukkoja laatiessaan hallitus on kuitenkin käytännössä unohtanut varsinkin pienen työeläkkeen saajat. Hallituksen tuloveroesityksessä 8 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus kevenee yli 400 euroa vuodessa, 1 600 euron tai pienemmällä työeläkkeellä sinnittelevän eläkeläisen tuloverotus korkeintaan 10 euroa vuodessa. Samalla hallituksen esitys lisäisi pienituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen eriarvoisuutta, mitä me perussuomalaiset emme hyväksy. 

Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeriltä: eikö hallitus ole kiinnostunut pientä työeläkettä saavien pärjäämisestä, vai onko heidän asiansa vain päässyt unohtumaan kaiken muun kiireen keskellä? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kun tälle vuodelle tehtiin veroratkaisu, huolehdittiin ensimmäisen kerran siitä, että kenenkään ansiotulon verotus ei kiristy. Se oli eläkeläisten osalta 157 miljoonaa, mitä tälle vuodelle kohdennettiin siihen, että myöskään eläketulon verotus ei kiristy. Nyt kun me olemme tehneet ensi vuoden veroratkaisun, niin lähdemme edelleen siitä, että kenenkään ansiotulojen verotus ei kiristy. Siinä on päästy hyvin lähelle. Siinä on useita eri instrumentteja, joilla tätä ratkaisua haetaan, mutta käytännössä kenenkään ei kiristy. On tietenkin niin, että kun se tehdään niin, että pyritään pääsemään mahdollisimman lähelle nollaa tässä kiristymisessä tai kevenemisessä, niin silloin se euromäärä on pienemmissä tuloissa pienempi. Näin se menee. Mutta tarkoitus on se, että kenenkään verotus ei kiristy. Se on ollut hallituksen veropolitiikan keskeinen ohjenuora tätä budjettia tehtäessä. Ja muistutan vielä, että me olemme aikaisemmin toteuttaneet 500 miljoonan — puolen miljardin euron — [Puhemies koputtaa] pieni- ja keskituloisten työtulovähennyksen parantamisen, mikä on erittäin iso arvovalinta. 

Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut kansainvälisesti köyhyyden vähentämiseen. Köyhyyden vastaisessa työssä on erittäin tärkeää puuttua myös eläkeläisköyhyyteen. Eläkeläisten on usein mahdotonta kasvattaa omia tulojaan, ja monien on laskettava jokainen euro hyvin tarkasti ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää. Perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomiota erityisesti välttämättömien elinkustannusten kasvuun. Hallituksen esittämät kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotukset sekä lämmityspolttoaineverotuksen kiristyminen tuntuvat kaikkein kipeimmin juuri pienituloisten kukkarossa. Pieneläkeläisille kohdistetut mitättömät tuloveronkevennykset eivät lähimainkaan riitä kompensoimaan näiden välttämättömien menojen kasvua. 

Arvoisa puhemies! Moni pientä työeläkettä saava on tehnyt pitkän ja kunnioitettavan työuran raskaassa mutta pienipalkkaisessa työssä, josta säästöjä ei ole jäänyt. Aikooko hallitus auttaa heitä? Miten hallitus reagoi myös [Puhemies koputtaa] monia työeläkeläisiä koskevaan eläkeläisköyhyyteen? 

Arvoisa puhemies! Aloitan sillä, että totean, että hallitus on kahteen otteeseen päättänyt nostaa ja nostanut takuueläkettä, jolla on kaikkein pienituloisimpiin eläkeläisiin yritetty täsmänä vaikuttaa. 

Mutta vielä tämä veropolitiikan iso linja, josta kai tämä kysymyksenne lähti liikkeelle: Meidän kantava linjamme on se, että me pyrimme siirtämään painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta välilliseen verotukseen, siis haittojen verotukseen, kuten esimerkiksi nämä fossiilisiin polttoaineisiin kohdistetut veronkiristykset tässä yhteydessä ja tupakan verotukseen kohdistuva 100 miljoonan veronkiristys. Näillä veronkiristyksillä pystytään rahoittamaan se, että työn ja eläketulon verotus ei kiristy. Tämä on iso rakenteellinen muutos, jota tehdään määrätietoisesti. Se on hyvää politiikkaa, koska se tukee tekemään työtä, ottamaan työtä vastaan, yrittämään, työllistämään. [Puhemies koputtaa] Se on ainut — jälleen kerran — millä me luomme työtä ja sitä kautta hyvinvointia Suomeen. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on, kuten ministeri Orpo juuri totesi, tällä vaalikaudella ihan kiitettävästi huolehtinut kaikkein köyhimpien eläkeläisten asioista, takuueläkkeitä on nostettu. Se, mistä ei ole huolehdittu, on sitten kaikista pienimmät työeläkkeet. Kokoomus, erityisesti edustaja Zyskowicz, sanoo täällä usein, että sen, joka aamulla nousee Alepan kassalle, on tienattava paremmin kuin sen, kuka ei nouse, ja olen tästä asiasta ihan täsmälleen samaa mieltä. [Ben Zyskowicz: Hyvin sanottu!] Näin sen pitääkin olla. 

Mutta nyt on kuitenkin kysymys ja puhun niistä ihmisistä, jotka ovat tehneet tämän saman nousemisen jo yli 40 vuotta ja jääneet nyt eläkkeelle. Näiden ihmisten työeläke suhteessa tällaisiin itseni ikäisiin, ehkä elämäntapaeläkeläisiin — se suhde ei ole kunnossa. Kysynkin nyt vastaavalta ministeriltä, milloin parannetaan kaikkein köyhimpien työeläkeläisten asemaa. 

Arvoisa puhemies! Tietysti yhden ministerin toimesta ne eivät varmasti nouse, enkä tässä ja nyt pysty sellaista lupaamaan. Siihen varmasti vaaditaan myöskin kolmikantaista valmistelua ja laajaa työryhmää. Varmasti eläkkeiden ja julkisen talouden kannalta, julkisen talouden kokonaisuudesta, vastaa valtiovarainministeri, mutta tässä ja nyt en pysty lupaamaan edustajalle, milloin tällainen tapahtuu. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Savio ja perussuomalaiset maalailevat kyllä sellaista kuvaa hallituksen vero- ja tulonjakopolitiikasta, jota en missään nimessä kyllä tunnista siksi politiikaksi, jota on harjoitettu. 

Kun takuueläke nousee, kun veronkevennysten kautta pieni- ja keskituloisille kompensoidaan esimerkiksi aiemmassa kysymyksessä käsitellyt lomarahaleikkaukset ja kun toisaalta esimerkiksi korkeatuloisimpien eläkkeensaajien solidaarisuusveroa nimenomaisesti tällä oikeistohallituksellakin entisestään vielä jatketaan, niin en minä kyllä mitenkään tunnista sellaista kuvaa, mitä edustaja Savio tässä kuvasi, tämän hallituksen politiikaksi. Päinvastoin, Suomessa on edelleenkin erittäin korkea verotuksen progressio. Ja jos me kuitenkin tässä salissa olemme kohtalaisen yhtenäisesti sitä mieltä, että tuloloukkuja pitää purkaa ja työnteon pitää aina olla kannattavampaa kuin joutenolon, niin kai me silloin haluamme tämän mukaisesti myöskin veropolitiikkaamme uudistaa ja kehittää. Kysynkin valtiovarainministeri Orpolta, aikooko hallitus varmistaa vastaisuudessakin sen, että Suomessa työnteko on aina [Puhemies koputtaa] kannattavampaa kuin joutenolo. 

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä oli erinomainen puheenvuoro ja kysymys, [Naurua] kiitos siitä. 

Kyllä hallitus aikoo varmistaa hallitusohjelman mukaisesti sen, että kenenkään työn verotus ei kiristy. Se on johdonmukaista hallituksen työn linjaa, koska tämä maa ja tämä hyvinvointi ei rakennu mihinkään muuhun kuin työn tekemiseen ja yrittämiseen. Työn tekemiseen ja yrittämiseen, siihen perustuu hyvinvointi. Korkea työllisyysaste — se on se avain. Kun me näistä pidämme huolta, niin silloin Suomi menestyy myöskin tulevaisuudessa. Jos verotus ja korkea verotus olisi ratkaisu hyvinvointiin, niin varmaan me nostaisimme verotuksen sataan, mutta kun se ei ole se ratkaisu. Se ei ole se ratkaisu. 

Edelleen se progressio, johon viittasitte, on Suomessa maailmanennätysluokkaa. Sanon sen, että progressio on kuitenkin se, millä me turvaamme, mihin me rakennamme suomalaisen ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin ja rahoitamme sen, että pidämme heikoistakin huolta, mutta joku tolkku siinäkin pitää olla.