Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen muuttamista siten, että opetuksen järjestäjä voi saada puolet perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuudesta niiden oppilaiden osalta, jotka ovat osallistuneet tähän opetukseen 4—8 kuukautta, tai yli 8 kuukautta opetusta saaneiden osalta kokonaan. Näin varmistetaan kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien resurssit huolehtia alueellaan asuvien esi- ja perusopetusikäisten opetuksesta silloin kun oppilas tulee maahan tai oppilaan asuinpaikka Suomessa vaihtuu kesken lukuvuoden.
Tällä hetkellähän rahoitusta ei ole saanut, jos oppilas ei ole ollut kirjoilla laskentapäivänä 20.9., ja niin kuin hyvin tiedätte, tällä hetkellä tilanne on aika erikoinen näiden asioiden suhteen. Elikkä tarve on ollut olemassa jo pitkään, mutta nyt kun tämä turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut yllättäen, tämä on lisännyt tarvetta tuntuvasti. Vaikka valmistavan opetuksen järjestämiseen ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta, se on lähes aina välttämätöntä, jotta turvapaikanhakijalapsi tai -nuori saisi riittävät edellytykset osallistua varsinaiseen perusopetukseen, ja esitys onkin näin ollen mitä kannatettavin.
Tärkeää on kuitenkin, että uudistuksen vaikutusten seurantaa ja lain tarpeellisuuden jatkuvaa arviointia tehdään, sillä tämä turvapaikanhakijatilanne saattaa jatkua sen kaltaisena, että tarvetta on myöskin ensi vuoden jälkeen tälle laille. Elikkä tämä hallituksen esityshän on vain väliaikainen.
Sivistysvaliokunnassa ehdotimmekin harkittavaksi, että jatkossa valmistavan opetuksen rahoitus kytkettäisiin esitettyä tarkemmin toteutuneen opetuksen määrään, jolloin rahoitukseen oikeuttavan opetuksen minimimääräkin voisi olla 4:ää kuukautta lyhyempi.
Kovin ikävää on kuitenkin se, että tämä hallituksen esitys ei koske oppivelvollisuusiän ylittäneitä oppilaita. Valiokunnassa saamamme asiantuntijaselvityksen mukaan tämä esitys voi johtaa siihen, että yli 16-vuotiaat oppilaat jäävät perusopetukseen valmistavan koulutuksen ulkopuolelle, ja tämä on kyllä erittäin ikävä asia. On aivan välttämätöntä, että myöskin näille oppilaille tarjotaan eri oppilaitoksissa mahdollisuus hyvän peruskoulutuksen kautta onnistuneeseen kotoutumiseen, jatko-opintoihin ja työllistymiseen niin, että tähän varataan sitten myöskin riittävää rahoitusta. Aikuisille suunnatun kotoutumiskoulutuksen osaajia ovat meillä erityisesti aikuislukiot, aikuiskoulutuskeskukset, kansalaisopistot ja kansanopistot, joissa kotoutumiskoulutusta on kehitetty jo vuosikymmenien ajan ja siinä on ihan hyvin onnistuttu.
On selvää, että riittävä suomen tai ruotsin kielen koulutus on kaikkien maahanmuuttajien oikeus ja kotoutumisen perusta, ja me kaikki tiedämme, että vähintään tuon toisen asteen koulutuksen suorittaminen on paras tae myöskin sitten myöhemmin sen työpaikan saamiseen. Onhan selvitetty, että ilman toisen asteen koulutusta jääneiden ihmisten työura on jopa kymmenisenkin vuotta lyhyempi kuin niillä, jotka ovat sen suorittaneet. Elikkä koulutus on avain kunnolliseen kotoutumiseen ja työpaikan saantiin.