Arvoisa puhemies! Tästä esityksestä ei ole oikeastaan muuta sanottavaa kuin se, että olen hieman huolissani: Ymmärrän, että tässä aikaisemmassakin laissa on tämä 12 b §, jossa todetaan, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti eräissä pääkaupunkiseudun kunnissa on korkeampi, ja siinä on alaraja, jota nyt nostetaan aika reippaasti elikkä 1,5 prosentista 3 prosenttiyksikköön, joka kunnan vähintään on laitettava sinne veropohjaksi. Mielestäni ymmärrän sen ajatuksen, että pääkaupunkiseudulla halutaan, että ihmiset käyttävät nämä kaikki rakennuspaikat. Mutta esimerkiksi meillä siinä Hyvinkään, Nurmijärvenkin ja Pornaisten alueella on tosi paljon tontteja. Siellä on myymättömiä rakennuspaikkoja, tälläkin hetkellä ollaan kaavoitettu, ja Hyvinkäällä me toivomme kovasti uusia veronmaksajia. Että meillä ei nyt kyllä niinkään ole ongelmana se, että ihmiset pitäisivät tyhjillään niitä paikkoja, mihin me olemme heitä halunneet. Tämä korotus on vähän kyllä siinä mielessä huono. Että vähän tästä olen kyllä pahoillani, että tässä ei ole tehty vähän semmoista arviota, minne tätä kannattaisi kohdistaa. Mietin sitten sitä, että kun meillä on kuitenkin vähän toisenlainen se asuntopolitiikka siellä pikkuisen kauempana tästä pääkaupunkiseudusta, niin nyt siitä sitten rangaistaan, että me juuri houkuttelemme asukkaita vähän isommilla tonteilla, ja joskus on sitten semmoisia vanhoja tontteja, missä on toinen rakennuspaikka, ja täältä Helsingistä on sitten haluttu muuttaa sinne, jotta olisi sitä tilaa. Tämä vaikeuttaa tietysti meidän tilannettamme, niin että siitä olen pahoillani. En ole nähnyt mitään perustelua, miksi tämä ryhmä on ihan sama. Voisi niitäkin vähän miettiä tosiasiallisten vaikutusten perusteella. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä tulee tarkoittamaan noin 125 kunnassa kiinteistöveron korotusta, eli alarajan korottaminen pakottaa nämä kunnat nostamaan kiinteistöveroa. Itse oikeastaan aika hyvin ymmärrän sen, koska kun hivenen tutkin sitä, niin aika monesta näistäkin kunnista on myös tullut niitä viestejä, että kuntataloudessa ei mene kauhean hyvin, ja siitä huolimatta he ovat halunneet pitää kiinteistöveron alhaalla. Ja kun joku kunta on ollut pakotettu menemään siellä varsin korkealla, niin on perusteltua, että tätä eroa yritetään suitsia ja pitää kohtuullisena. Tietysti silloin, jos kiinteistövero ei ole ollut edes näissä alarajoissa, voi aina kysyä sitä, onko silloin kaikki tulonhankkimiskeinot kunnan tai kaupungin näkökulmasta käytetty. 

Kiinteistöveron alarajan nostossa aika usein unohtuu se, että se kohdistuu tietysti kiinteistön omistajiin mutta se kohdistuu itse asiassa kaikkiin asujiin. Eli se tulee vuokriin. Se tulee omistusasujille yhtiövastikkeiden ja muiden kautta, jos ei ole kyse omakotitalosta. Ja näin se tulee vaikuttamaan kyllä jokaisen ihmisen ensi vuoden kuluihin näissä kunnissa, missä tuo korotus tulee tapahtumaan. 

Rakentamattoman rakennuspaikan vero on minun mielestäni perusteltua — se, että yritetään kannustaa niitä tontteja liikkeelle ja rakennuskäyttöön. Ja itse toivoisin, että puoliväliriihessä hallitus myös pohtisi uudemman kerran ottavansa käyttöön kannustinta siihen, että tietty verohuojennus tulisi käyttöön, jos tontti myydään esimerkiksi kaupungin julkiseen rakennuskäyttöön. 

Arvoisa puhemies! Olimme arvoisan puhemiehen kanssa valtioneuvoston jäseninä ja veropoliittisessa ministeriryhmässä 90-luvun alussa, kun tämä kiinteistöverojärjestelmä luotiin. Sillä korvattiin muistaakseni kolme erillistä maksua, katumaksu, manttaalivero ja joku kolmas — neljäskin niitä oli, muistaa puhemies paremmin — ja luotiin tämä järjestelmä. Nyt en kyllä muista sitä, minkä kokoiset nämä rajat, ala- ja yläraja, silloin olivat, kun tämä alkuun pantiin, mutta sen kyllä muistan, että lukuisia kertoja on rajoja muutettu ja aina nostettu ylöspäin. Niin tapahtui viime vaalikaudellakin, sosialidemokraattien johdolla nostettiin jopa enemmän kuin nyt tässä hallituksen esityksessä on, esimerkiksi asuinkiinteistöjen osalta. Ja totta on se ja sinänsä ikävää, että tämä menee kaikkien kiinteistöjen kautta omistajien maksettavaksi, jotka perivät sen esimerkiksi vuokrana tai sitten maksavat muutoin sen tuloillaan, ja tässä suhteessa se nostaa myös kaikkein vähävaraisimpien ihmisten asumiskustannuksia. Tämä linja on ollut kaikilla hallituksilla tässä parikymmentä vuotta. 

Yksi kysymys tässä on nämä kiinteistöjen arvot. Ihan tarkkaan en tämän päivän tilannetta tiedä, mutta taannoin olivat kyllä kiinteistöjen arvot aika lailla vialla eli veropohjana olevat arvot eivät vastanneet niiden todellista arvoa. Tällä hetkellä kun esimerkiksi maaseudulla kiinteistöjen todelliset arvot ovat alenemassa, valitettavasti, niin tähän pitää kyllä vakavasti kiinnittää huomiota, että verottajalla on oikeat arvot verotuksen pohjana. 

Arvoisa puhemies! Kiinteistöveroa nostetaan paikkaamaan vain valtion budjettia. (Toimi Kankaanniemi: Kuntien, se menee kunnille!) Tämä on uusi nosto jo aikaisemmin päätettyjen lisäksi ja on myrkkyä erityisesti pääkaupunkiseudun asuntotilanteelle. Muistini mukaan Helsingin ja Espoon osuus näistä vaikutuksista on 60 prosenttia, ja jo ennestään vaikea tilanne vaikeutuu, ja tämä kiinteistövero valuu vuokriin. 

Rakentamattoman rakennuspaikan lisätty vero on sinänsä perusteltu, mutta se on pakollinen vain pääkaupunkiseudun 14 kunnalle, sellaisille metropoleille kuin Sipoo ja Nurmijärvi. Olisi perusteltua, jos kaikkialla Suomessa metropolialueilla asuntorakentamista katsottaisiin suhteessa väestöennusteeseen ja siltä osin päätettäisiin, mikä on pakollisuuden aste. 

Valtiovarainministeriössä on tekeillä suuri kiinteistöverotuksen uudistus. Olisi ollut ehdottomasti viisaampaa odottaa, mitä se mukanaan tuo, kun vielä muistutan, että joka tapauksessa kiinteistöveroa ollaan tässä oltu huomattavasti nostamassa jo muutenkin. Näin varmaan olisi ollut viisasta menetellä, ellei hallitus olisi joutunut rahapulaan. (Toimi Kankaanniemi: Joka on seurausta viime vaalikauden tuhlailusta!) 

Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kysymyksessä tilanne, että jo toista kertaa peräkkäin hallitus pakottaa kunnat nostamaan kiinteistöveroa. Jo viime syksynä kannoimme vahvasti huolta siitä, että tällä kiinteistöverolla on vaikutusta asumisen hintaan. Se on monessa lähiökerrostalossa tai omakotitalossa nyt monen asukkaan huolena, että jälleenkö näitä pakkonostoja tulee, ja niinpä tulee jo toisen kerran: toisena syksynä peräkkäin täällä hallitus nostaa kiinteistöveron alarajaa. Ja aivan kuten edustaja Harakka äsken kertoi, niin samaan aikaan kuitenkin hallitus on kokonaisuudessaan uudistamassa kiinteistöverotusta, ja siksi pitäisi tässä tilanteessa tästä tuplanostosta, tuplapakotuksesta luopua ja odottaa tätä kiinteistöveron kehittämistä. Tietenkin sosialidemokraattien näkökulmasta silloin on hyvin tärkeää se, että tämä kiinteistövero voisi kehittyä myös tätä päivää enemmän ei-regressiiviseen suuntaan eli suomeksi sanottuna ottaisi vähän enemmän huomioon tulo- ja varallisuuseroja asumisenkin suhteen. Me kannamme hyvin vakavaa huolta siitä, että tällä tuplanostolla, kaksi vuotta peräkkäin pakkonostolla, jälleen kerran asumisen hintaa nostetaan, ja siksi emme pidä hyvänä tätä hallituksen esitystä. 

Täällä on puhuttu paljon tänään verotuksen oikeudenmukaisuudesta, ja kun äsken viitattiin rahapulaan, niin kyllähän se nyt, puhemies, niin on, että samaan aikaan hallituksella oli varaa tehdä esitys miljoonaperintöjen verotuksen keventämisestä ja hallituksella oli varaa nyt tuoda tänne eduskuntaan niin sanottu yrittäjävähennys, joka kuitenkin kaikkein eniten suosii kaikkein parhaimmassa varallisuusasemassa olevia henkilöitä, ja hallituksella on ollut varaa tehdä sellaiset veronkevennykset, joista hyötyvät kaikkein eniten suurituloiset, ja sitten sanotaan, että okei, meillä on rahapula, nostetaan kiinteistöveroa monen pienen (Puhemies koputtaa) asukkaan ongelmana. — Puhemies! Hetken voisin jatkaa sieltä. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) 

Puhemies! Lyhyesti vain jatkan loppuun tämän lauseen. — Eli nimenomaan on varaa sitten tehdä tällaisia esityksiä, millä nostetaan asumisen hintaa, nostetaan kiinteistöveroa. Se, mikä meitä on hämmästyttänyt jo aiemmalla kierroksella täällä, kun olemme eduskunnassa käyneet tätä hallituksen verolinjaa läpi, on tietenkin ollut se, että perussuomalaisille tuntuu olevan, samaan aikaan kun miljoonaperintöjen verotusta kevennetään, täysin ongelmatonta myös vaikka nostaa bensaveroa ja tehdä vähän toisin kuin ennen vaaleja puhuttiin, puhumattakaan siitä, mikä täällä tuli aiemmin tänään esille, että kun arvovalintoja tehdään, niin sitten kerrotaan, että rahaa ei ole, on leikattava työttömyysturvaa, on leikattava veteraaneilta rintamalisän indeksejä ja muuta. Tämä nyt ei tunnu kauhean oikealta tämä politiikka. Ja sitten tullaan siihen kysymykseen, että niin, on rahapula. Ja tänäänhän me väläytimme jo ministeri Orpon läsnä ollessa sitä, että hän on itsekin korostanut, että mikäli työllisyys ei nouse kasvuun, niin ensi keväänä voi olla edessä tilanne, että hallitus sitten kehysriihessään, jonka se tietenkin siirtää kunnallisvaalien yli, tulee jälleen toteamaan, että kappas vaan, rahaa ei ole ja tehdäänpä lisäleikkauksia. Tämä yhtälö on huono, ja tässä suhteessa meillä sosialidemokraateilla olisi erilaisia arvovalintoja. 

Arvoisa herra puhemies! Tänään salissa on kyllä kerrottu monia asioita, jotka eivät ihan paikkaansa pidä, ja edustaja Harakka nyt jälleen kertoi, että kiinteistövero menisi valtion pohjattoman kassaan tilkkeeksi. Eihän se pidä, edustaja Harakka, paikkaansa. Ettekö te tunne lainkaan — kiinteistöveron historiaa täällä jo kuvattiin — sitä, miten se toimii? Kiinteistövero maksetaan suoraan — valtio sen laskuttaa, ja valtio tilittää sen takaisin — kunnille. Se tuottaa suomalaisille kunnille noin 1,7 miljardia euroa. Laitetaan tämäkin nyt pöytäkirjaan, ettei näitä vääriä tietoja levitetä koko ajan.  

Nyt edustaja Heinonen ei oikein kuunnellut, mitä puhuin. Sanoin, että hallituksen budjettiin tuli vaje. En puhunut siitä, tulevatko ne valtion- vai kunnallisveron puolelta. (Leena Meri: Kyllä me se nyt kuultiin!) Tämähän on jokaisen tiedossa, että kun niitä päivähoitomaksujen korotuksia täällä esititte rinta rottingilla vielä jokin aika sitten ja nyt aivan yhtä suurella ponnella sitten esittelitte suurena saavutuksenanne sitä, että ne onkin peruutettu, niin niitä tässä nyt sitten paikkaatte tällä kiinteistöveron uudella korotuksella. Se ei ole ehkä sellainen suoritus, sellainen ylpeyden aihe, että haluaisitte sitä tässä erikseen mainostaa, mutta jos haluatte todellakin kertoa suomalaisille sen, niin teidän aikomuksenne ensin oli nostaa päivähoitomaksuja, mutta kun tulitte katumapäälle muun muassa opposition painostuksen ansiosta, (Puhemies koputtaa) niin sitten aiotte rangaista suomalaisia omakotiasujia vastikkeeksi. Kyllä minä tiedän, mistä verolähteestä nämä tulevat. Ei tässä ole mitään korjattavaa. 

Arvoisa herra puhemies! Uskoinkin, että edustaja Harakka tietää, mistä ne tulevat, mutta siitä huolimatta kerroitte sen niin, että kaikille tässä salissakin syntyi sellainen kuva, että se jollain tavalla... Nytkin vielä puhuitte, että valtion budjetissa on vaje, ja siihen nivotte tämän. Tämä ei tule kaikkiin kuntiin, tämä ei tule kohdistumaan kuin 125 kuntaan jonkin kiinteistöveron kohdalta, mitä heidän pitää nostaa. Ei tällä ole mitään tekoa päivähoitomaksujen korotusten perumisen kanssa, vaan tämä on yksi keino, millä halutaan vahvistaa kuntataloutta. Elikkä tämä raha ei tule millään tavalla paikkaamaan valtion budjetissa olevaa vajetta, kuten edustaja Harakka sanoi, vaan tämä tuotto tulee kokonaisuudessaan, lyhentämättömänä, kunnille.  

Tämä on melkoisen ala-arvoista panettelua ja väärän todistuksen antamista, ja voitaneen tarkistaa tuolta eduskunnan pöytäkirjoista, mitä tarkalleen sanoin. Se, että tämä kiinteistöveron korotus nyt aivan ykskaks yllättäen uutena ilmestyi tähän hallituksen keinovalikoimaan, ei todista sitä, että tämä on ollut harkittu toimi, kun kerran suomalaisille asukkaille on kerrottu, että nyt on riittäviä kiinteistöveron korotuksia, ja sitten samanaikaisesti, kun jouduitte perääntymään tästä päivähoitomaksujen korottamisesta, yhtäkkiä keksittekin, että suurin piirtein samansuuruinen summa onkin löydettävissä kiinteistöveron ylimääräisestä korottamisesta. Jos te maltatte puhumisen sijaan kuunnella, mitä aidosti sanotaan, niin vältytte itse väärinkäsityksiltä. Tässä salissa kukaan muu ei ole käsittänyt väärin kuin te. (Eduskunnasta: Kaikki käsitti!) 

Arvoisa puhemies! Kunnilla on laaja määräysvalta kiinteistöveron määräämisen ja tason suhteen, ja päätökset ovat siltä osin pitkälti kuntien ja kaupunginvaltuustojen päättäjien käsissä, toki lain määräämissä rajoissa. Yhtenä tämän hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä rakentamista, ja siksi rakentamattoman tonttimaan kiinteistöverotusta tullaan kiristämään, mikäli tämä hallituksen esitys nyt täällä eduskunnassa sitten syksyn aikana hyväksytään ja kunnat ehtivät marraskuun 17. päivään mennessä nämä uudet veroprosentit myös määrittää, eli tämä kiristää rakentamattoman tonttimaan verotusta erityisesti pääkaupunkiseudulla. 

Tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä tuloverotuksesta muun muassa kohti kiinteistöverotusta, joten tässä mielessä tämä kiinteistöverotuksen alarajojen nosto on ymmärrettävä toimenpide, mutta haluan kuitenkin samaan hengenvetoon mainita oman mielipiteeni siitä, että kuntien itsemääräämisoikeus tulee jatkossakin säilyttää laajana myös kiinteistöverotuksen suhteen, olemmehan me täällä nyt tässä eduskunnassa jo monelta osin helpottaneet ja vähentäneet kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja tulemme myöhemmin tällä vaalikaudella jatkamaan tätä työtä. 

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi kiittää hallitusta siitä, että se on tietojeni mukaan tuomassa tuulivoimapuistot voimalaitoksia koskevan kiinteistöverotuksen piiriin, ymmärtääkseni vuoden 2018 alusta alkaen. Se on ehdottomasti oikea ja moraalisestikin hyvin merkittävä toimenpide, kun otetaan huomioon se, että tuulivoimayhtiöt ovat saaneet edukseen huomattavan korkeita tuulivoiman syöttötariffeja ainakin sähkön hinnan nykytasolla arvioituna. 

Arvoisa herra puhemies! Tänään, kun on taas kuunnellut tätä keskustelua, täytyy sanoa SDP:lle se, että te itse aika provokatiivisesti käytätte hyvinkin vahvoja ilmauksia, kuten "olen niin hämmentynyt" ja "järkyttynyt" ja kaikkea tämäntyyppistä, ja sitten kun täällä ihan asiallisesti vastataan takaisin, niin sitten se on panettelua tai sitä, että ministeri vastaa rumasti. Että tietyllä lailla jotenkin tuntuu aika hauskalta, että normaali vastauskin on sitten jo panettelua. Mutta ehkä edustaja Heinonen vastaa siihen tarkemmin itse. 

Haluan nyt vielä puuttua just tähän SDP:n raflaavaan kielenkäyttöön: miljoonaperilliset ja apteekkarit ja köyhiltä rikkaille. En tiedä, oliko edustaja Viitanen jo tullut saliin, mutta olen kymmenen vuotta työskennellyt alaikäisten kanssa, joiden vanhemmat ovat kuolleet — toinen vanhempi on kuollut, ehkä molemmatkin. He ovat tavallisia ihmisiä asuntolainoineen. Heillä on alaikäisiä lapsia, he ovat leskiä, yksinhuoltajia. Heillä on yleensä joku asunto ja auto. Ovatko he nyt niitä miljoonaperillisiä? Tämä koskee myös heitä. Te annatte nyt sellaisen kuvan, että hallituksella on semmoinen ajatus, että me emme ollenkaan tavallisille ihmisille näitä lakeja suuntaa. Suomessa suurin osa niiden alaikäisten vanhemmista, mitä minä olen käsitellyt — ja minä todella olen niitä ihmisiä tavannut satoja — on aivan tavallisia asuntovelallisia ihmisiä, he eivät ole mitään miljonäärejä. Tämä on aivan uskomatonta. Varmaan he katsovat tuolla television ääressä silmät pyöreinä, että oletteko te sitä mieltä, että heidän perintöverotustaankin pitäisi vielä kiristää, kun puolisokin on kuollut. Minä ihmettelen tätä valtavasti. 

Ja sitten siitä kuuntelemisesta: Siis minä en meinaa istunnossa kuulla mitään, kun kaikki päivät tästä rivistä tulee sellainen huuto koko ajan. Kukakohan täällä ei kuuntele? 

Herra puhemies! Viime vaalikaudella hallitus sosialidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla leikkasi kuntien valtionosuuksia kumulatiivisesti arviolta 5 miljardia ja kuntien velkataakka, koko kuntasektorin velkataakka, kasvoi 10 miljardista 17 miljardiin. Näin te teitte kunnille eli pakotitte valtionosuusleikkauksilla kunnat velkaantumaan. Se johti siihen, että kuntien tuloveroprosentti nousi, sitä nostettiin teidän politiikkanne takia. Se koskee varsin pienituloisia tulonsaajia. Ja sen lisäksi, että verotus kiristyi, oli yt-neuvotteluja, oli irtisanomisia ja kuntien palvelut heikkenivät. Se oli teidän kuntapolitiikkaanne. Todella, te nostitte myös kiinteistöveroa. Alaraja nousi teidän aikananne enemmän kuin mitä tämä esitys, ikävä esitys sinänsä, nyt sisältää. 

Mutta tämä on se tilanne, missä oltiin. Nyt tämän budjettikirjan mukaan sekä Kuntaliiton että ministeriön vakuutus on, että tämä budjetti kokonaisuudessaan vahvistaa kuntataloutta 39 miljoonaa euroa. Ei paljon, mutta se on valtavan paljon enemmän kuin se, mitä viime kaudella tapahtui, kun te leikkasitte kuntien valtionosuuksia kylmästi, mikä johti siihen, että työntekijöitä irtisanottiin ja palveluita heikennettiin. Nyt hallitus antaa kunnille mahdollisuuden nostaa kiinteistöveroa, mutta alarajan osalta se pakottaa muutaman kunnan, jotka ovat pääosin maan vauraimpia kuntia, nostamaan sitä pakolla. Se on tietysti ikävää, mutta tämä on se tapa, jota viime aikoina on käytetty, ja teillä ei ole ollenkaan puhtaammat paperit tässä suhteessa kuin mitä nykyisellä hallituksella, päinvastoin. (Puhemies koputtaa) Kun te leikkasitte valtionosuuksia, te ajoitte kunnat ahdinkoon. 

Arvoisa puhemies! Nyt hetkellisesti paikalta poistunut oppositio palasikin saliin, mutta gramofoni alkoi taas pyöriä hieman väärästä paikasta, hieman väärässä asiakohdassa. Nämä edustaja Harakan väitteet kiinteistöveroasian yhdistämisestä päivähoitoon ovat varsin erikoisia, ja kuulisin niihin mieluusti perustelujakin. Nythän tosiasia on se, että pääkaupunkiseudun rikkaat kunnat ja monet muut kaupunkiseudut olivat jo tehneet päätökset, etteivät ne korota päivähoitomaksuja — jo ennen kuin lainsäädäntöä oli edes valmisteltu tekivät päätöksen, etteivät muuta ryhmäkokoja — kun taas meillä pienemmissä maakuntakaupungeissa ei ole rahaa olla korottamatta niitä, jos sellainen mahdollistetaan. Meillä Lappeenrannassa jouduttiin muuttamaan ryhmäkokoja, meillä jouduttiin luopumaan subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Edes sosialidemokraateilla ei ollut esittää sille vaihtoehtoja, mistä otetaan rahat. Meillä jouduttiin miettimään, mistä otetaan rahat siihen, että päivähoitomaksuja ei nosteta. Tämä on alueellista epätasa-arvoa, ja jos tämä kiinteistöveron muutos sitä voi jollain tavalla korjata, niin silloin se vie asian vain parempaan suuntaan. Pääkaupunkiseudulle keskittyy jo nyt aivan liikaa väkeä aivan liian nopeasti, ja jos tällä voidaan hillitä liiallista kasvua, hallitsematonta kasvua ja alueiden panttaamista tonttien myyntiin ja arvon nousun odottelemista, niin eikö se ole vain hyvä asia? Onko SDP nyt sitten gryndereiden asialla, jos tämä on huonoa kehitystä? 

Arvoisa puhemies! Jos täällä salissa todella kuunneltaisiin, niin te tietäisitte, että näillä puheenvuoroilla me olemme kuntalaisen ja asukkaan asialla ja kannamme huolta siitä, että tällä hallituksen toistamiseen tekemällä pakkoesityksellä asumiskustannukset nousevat. Tämä on meidän huolemme. 

Mielestäni parlamentarismiin kuuluu se, että oppositiolla on sekä oikeus että velvollisuus esittää kritiikkiä ja myös omia vaihtoehtojaan. Ei SDP olisi nostamassa pienten leskien tai orpojen perintöveroa, ei suinkaan. Mutta olisimme kyllä nostamassa perintöjen verotusta silloin, jos joku perii miljoonan — eikö siellä ole vähän varaa nousuun? Hallitus toimii täysin päinvastoin, sillä on varaa laskea miljoonaperintöjen verotusta. Ja olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että kun täällä paljon puhutaan, että nämä veroratkaisut ovat kokonaisuus, niin nythän tulonjaollisesti koko ajan käy niin, että pieni ihminen maksaa enemmän ja iso ihminen pääsee hivenen helpommalla. Kansalaiset ovat tästä, puhemies, hämmentyneitä. Meillä on mielestäni oikeus tuoda se esiin ja kertoa siitä huolesta, minkä kuulemme tuolla turuilla ja toreilla, kun ihmisten kanssa keskustelemme. 

Mitä tulee leskien ja orpojen asiaan, niin tietenkin on ikävää, että hallitushan on tässäkin tapauksessa henkivakuutusten osalta poistamassa kokonaan tätä verotonta osuutta, ja meille kyllä sopisi sitä osittain vielä verottomana pitää. Eli tässä suhteessa hieman, jos sallitte, hämmentää tämäkin arvovalinta. Siitä on tullut muuten hyvin paljon kansalaispalautetta, jossa on pidetty tätä hallituksen esityksen kohtaa täysin kohtuuttomana. 

Mutta mitä tulee tähän puheena olleeseen kiinteistöveroon, niin toistan sen huolen: Tämä lisää asumiskustannuksia, ja tämä on toinen vuosi peräkkäin. Kokonaisuudistusta tehdään. Siksi olisi viisasta ja järkevää tässä tilanteessa jättää tämä pakkokorotus tekemättä. 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen vastasi kyllä niitä näitä mutta ei vastannut minun kysymykseeni (Timo Heinonen: Aivan, ei lainkaan!) siitä, mikä on teidän vaihtoehtonne. Te viime kaudella ajoitte sitä politiikkaa, että kuntia ahdistetaan valtionosuusleikkauksilla. Se oli muuten aivan käsittämätöntä, että valtio muka säästi sillä, että pakotti kunnat velkaantumaan. Kunnat velkaantuivat 10—17 miljardia teidän hallituskaudellanne valtiovarainministerin johdolla hänen esittämiensä budjettien ansiosta. Se oli aivan käsittämätöntä, ja se aiheutti monelle kuntatyöntekijälle potkut. Se johti siihen, että kunnat irtisanoivat ja vanhusten palvelut heikkenivät ja ollaan siinä tilanteessa, missä nyt ollaan. Edelleenkö te jatkaisitte sitä velkaantumista? 

Otanpa vain nyt esille, kun tekin puhuitte vähän kaikesta, että esimerkiksi toisen asteen koulutukseen te halusitte 270 miljoonan euron leikkauksen, mutta hallitus onneksi päätyi 190 miljoonaan. Eli te olisitte edelleen halunneet jatkaa kuntien kurittamista valtionosuuksien leikkauksilla. On selvää, että tuloista on helpompi maksaa veroja kuin varallisuudesta, ja kiinteistövero on siinä suhteessa hankala, kun se eläkeläismummo joutuu siitä mökistään maksamaan kiinteistöveroa, vaikka eläke on pieni. Siinä suhteessa tämä malli ei ole hyvä, mutta se on kehitetty tällaiseksi, ja tekin olette sitä ylläpitäneet ja kiristäneet jatkuvasti. Sen sijaan te, edustaja Heinäluoma, kun olitte valtiovarainministerinä, niin poistitte varallisuusveron 40 000:lta Suomen kaikkein rikkaimmalta. Siitä on jo toista miljardia sen perusteella annettu lahjaa. Yhteisöveroa pudotitte, ja se meni osinkoina Amerikkaan. Sitäkö te haluaisitte jatkaa? (Pia Viitanen: Haluaisitteko te nostaa sitä?) Valtionosuuksia leikkaamalla ei todellakaan tässä päästä eteenpäin. (Puhemies koputtaa) Tämä malli on nyt parempi kuin mikään näistä teidän toimenpiteistänne. 

Arvoisa puhemies! Ajattelin omalta osaltanikin osallistua tähän sinänsä laadukkaaseen keskusteluun valtion tuloista ja menoista. Mutta ihan muutama sana faktoista. Kun puhutaan siitä, mitkä ovat vaikutukset vaikka nyt sitten kiinteistöveron osalta Helsingissä, pääkaupunkiseudulla tai laajemmin maakunnissa: Tässä edustajakollega aikaisemmin totesi, että esimerkiksi maakunnissa subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen tuo säästöjä. Tämä on minun mielestäni hyvä esimerkki siitä, kun ei ole kunnolla tutkittu päätösten lainsäädännön vaikutuksia, niin itse asiassa nyt jälkikäteen juuri siellä maakunnissa huomataan, että itse asiassa niitä säästöjä ei tullutkaan. Vaan mitä kävi? Itse asiassa se on tuonut lisää toimistotyötä, lisää byrokratiaa ja vähemmän käsiä itse hoitoon, lasten hoitoon. Eli mitä me tästä opimme? Kun me teemme lakeja, kun me säädämme lakeja, niin kyllä meidän pitää tietää, mitkä ovat ne oikeat kustannukset. Aina kaikki ei ole säästöä, vaikka niin kuvitellaan. 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä noista edustaja Kankaanniemen puheista tällä kaudella voisi kirjoittaa tällaisen budjettikirjan paksuisen kirjan. (Toimi Kankaanniemi: Ne on totta kaikki!) Mutta ongelmallisinta, puhemies, tässä on se, että tämä paksu kirja sisältäisi vain ja ainoastaan kritiikkiä sitä kohtaan, mitä SDP on aikanaan tehnyt. Täältä ei löytyisi, puhemies, yhtäkään sivua, jolla edustaja Kankaanniemi perustelisi sitä, miksi perussuomalaiset tekevät tällaisia päätöksiä nyt, kun he ovat vallassa. (Toimi Kankaanniemen välihuuto) Täällä ei olisi yhtäkään sivua perusteluja sille, miksi on oikein se, että miljoonaperintöjen verotusta kevennetään, tai miksi oikein on se, että jo toistamiseen pakotetaan kiinteistöveron nostoon, tai miksi on oikein nyt hyväksyä bensaveron korotukset jopa hieman iloiten, kun vielä ennen vaaleja äänestäjille puhuttiin täysin toista siellä toreilla. Ja haluaisin, että tämänpaksuisessa kirjassa, jossa on kokoelma kritiikkiä SDP:tä kohtaan, nyt tunnustettaisiin vihdoinkin se tosiasia, että perussuomalaiset ovat nyt vallassa. Teillä on valtikka. Jos edustaja Kankaanniemi täällä kritisoi yhteisöveron laskua, niin tämä on uutinen, jos edustaja Kankaanniemi on nyt nostamassa sitä. Eli jos edustaja Kankaanniemi ja tämä hallitus nostaa yhteisöveroa, se on uutinen. Ja kannattaa varmaan nyt sitten median kiinnittää huomiota siihen, että tällaista kenties on tapahtumassa. 

Mutta puhemies, alleviivaan: vastuuseen kuuluu se, että omista päätöksistä kannetaan vastuu ja niitä perustellaan ja seisotaan niiden takana eikä käytetä kaikkea aikaa siihen, että moititaan vain opposition toimia. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen ei vieläkään perustellut niitä omia tekojaan. Te olitte ministerinä ja olitte viemässä eteenpäin sellaisia päätöksiä, joista tuolla mainitsin, ja niillä heikennettiin meillä kuntien taloutta raskaasti: kunnat velkaantuivat, irtisanoivat ja heikensivät palveluja. Ja me saimme nyt tälle hallitukselle sen tilanteen käteen, mikä teiltä jäi. Ja nyt on pakko panna kuntataloutta kuntoon, valtiontaloutta kuntoon. Onneksi nyt on tapahtunut suuri muutos. Työpaikkojen määrä kasvaa. Teidän aikananne 100 000 menetettiin. Nyt velkaantuminen hidastuu. Investoinnit ovat lähteneet käyntiin, ja tämä maa on nousussa. Mutta teidän aikananne valitettavasti kaikki menivät alaspäin paitsi velka ja verotus. 

Arvoisa puhemies! En vieläkään kuullut edustaja Kankaanniemeltä perusteluja siihen, miksi tämä hallitus ottaa tänä vuonna enemmän velkaa kuin hallitus, jossa sosialidemokraatit olivat mukana, otti viime kauden viimeisenä vuotenaan, miksi se ottaa myös ensi vuonna enemmän velkaa kuin tuolloin otettiin. En kuullut edustaja Kankaanniemeltä perusteluja tähän. Sen sijaan ihmettelen, että kun sitä velkaa vain koko ajan otetaan lisää ja lisää, niin miksi ihmeessä on sitten varaa tehdä tällaisia arvovalintoja veropolitiikan suhteen, hyväosaisille on varaa antaa veronkevennyksiä. Ja sitten tullaan siihen tilanteeseen — katsotaan ensi keväänä, toivon, että olen väärässä, mutta ensi keväänä voi tulla se tilanne — että todetaan, että voi voi, ei ole tullut työpaikkoja, on annettu veronkevennyksiä, joilla ei työllisyysvaikutuksia, ja sitten ollaan siinä tilanteessa, että nyt täytyy taas tehdä lisäleikkauksia. Tämä yhtälö on mahdoton, ja sille yhtälölle haluan perusteluja. 

Ja, puhemies, haluan vielä loppuun sanoa, että mitä tämä tällainen kuntapolitiikka on, kun ajattelee kuntalaisen kannalta: Nythän perussuomalaiset ja hallitus ovat tekemässä (Puhemies koputtaa) niin, että vanhuspalveluja (Puhemies koputtaa) leikataan, asumiskustannuksia (Puhemies: Ja nyt vastauspuheenvuorolle varattu aika on täytetty!) nostetaan. Se on kuntalaisten kannalta väärää politiikkaa. 

Arvoisa puhemies! Haluan vielä kommentoida hieman noita edustaja Skinnarin ennustajankykyjä: osataan kertoa etukäteen nyt tehtävien säästöjen pitkäaikaisia vaikutuksia ennen kuin niitä on kunnolla edes tehty, kun taas esimerkiksi meidän kaupungissamme säästölaskelmat valmistelevat virkamiehet virkavastuulla, ja niitä laskelmia ja niitten toteutumista seurataan, minkälaisia säästöjä näistä päivähoitotoimenpiteistä nyt sitten loppujen lopuksi koituu, ja korjataan toimenpiteitä, jos on sellaisiin aihetta. Mutta se perustotuus on kyllä se, että maakunnissa on vaikeaa, kun pääkaupunkiseutu porskuttaa, ja kiinteistövero on eräs työkalu kenties tämän asian tasoittamiseenkin.  

No, muuten ihmettelen sosialidemokraattien väitteitä näistä päivähoitoasioista. Oikeus subjektiiviseen päivähoitoonhan ei poistu, vaan se jää 20 tunnin osalta. Eikö teille riitä edes se 20 tuntia vapaata omista lapsista? 

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt vähän puolustaa pääkaupunkia eli Helsinkiä ja samalla tietysti koko Suomea. Itse en välttämättä pidä sellaisesta vastakkainasettelusta Helsingin tai maakuntienkaan välillä. 

Mutta itse asiassa minun asiani liittyy tähän itse sisältöön eli siihen, miten paljon on tutkittu sitä, miten esimerkiksi päivähoidossa tällaiset muutokset vaikuttavat ja kuinka paljon se oikeasti tuo kustannuksia. Tämä on tutkittua tietoa, näitä tutkimuksia tehdään koko ajan. Kyllä minä kehotan tutustumaan näihin tutkimuksiin, jos ja kun tällaista lainsäädäntöä tehdään. 

Arvoisa puhemies! Toivon, että laitatte linkin siitä, missä on tutkittu tämän subjektiivisen päivähoito-oikeuden, nimenomaan tämän muutoksen, vaikutuksia. Luen mielelläni, en ole niitä nähnyt. Ja haluaisin muistuttaa, että tästä kunta on voinut päättää. Edustaja Mäkelä tuossa kertoi, että heidän kunnassaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoituksiin jouduttiin lähtemään, ja muistaakseni hän sanoi, että jouduttiin niitä päivähoitomaksujakin korottamaan — valitettavasti heidän kunnassaan on näin, meillä ei ole siihen jouduttu lähtemään. Ja hyvää oli myös tämä, että hallitus laskee näitä alimpia päivähoitomaksuja. 

Minä jatkan tuosta edellisestä puheenvuorosta: Tässä on koko ajan puhuttu siitä, että täällä ei kuunnella tai että miten täällä puhutaan ja miksi perussuomalaiset puhuvat SDP:lle näin ja puhuvat aikaisemmasta. Siis elämähän on jatkumo. Jos minä väitän, että minä olen jotain, niin kyllä minun pitää myös pystyä omalla esimerkilläni näyttämään, että minä olen ollut aina sellainen. Että nyt jos te katsotte, että me toimimme jotenkin väärin, niin on se nyt aika erikoista, että me emme voi sanoa, että hei, nyt te puhutte näin, mutta te toimitte aikaisemmin toisin. Te puhutte velkaantumisesta. Siis Suomi on velkaantunut vuodesta 2008: silloin oli 54 miljardia, ja kun tämä hallitus aloitti, oli 95 miljardia. Kukakohan tässä on velkaannuttanut tätä Suomea? Sote oli kaatunut, komissio uhkasi meitä seurantamenettelyllä. Meillä on ihan oikeasti ollut aikamoinen kaaos käsissä. Ja minä olen itse ollut kuntapäättäjänä, ja se oli tuskaa, kun — minä istuin kaupunginhallituksessa — joka kerta kun budjettia väännettiin, kaupunginjohtaja rupesi puhumaan, että taas niitä VOSeja leikataan, että paljonkohan niitä leikataan. Oli niin helppoa siirtää ne ja sanoa, että eihän, me vain siirrämme ne sinne — aivan käsittämätöntä. 

Arvoisa puhemies! Viime kaudellahan sopeutettiin taloutta selkeästi ja esimerkiksi alijäämä tippui 8 miljardista 5 miljardin tasolle, että siinä suhteessa ollaan kyllä tehty vaikeita säästöpäätöksiä viime kaudella. Ollaan myös satsattu työllisyyteen, luotu nuorisotakuu, vanhustenhoivalaki, mutta nyt niitä ollaan romuttamassa, ja siitä kannamme huolta ja olemme hyvin pahoillamme. Ja samoin minä nyt edelleen peräänkuulutan sitä, että ei tässä keskustelussa nyt tunnu löytyvän perusteluja sille, mikä on sitten sen äänestäjän kuluttajansuoja, jos ennen vaaleja esimerkiksi kerrotaan, että me emme missään nimessä hyväksy bensaveron korotuksia, ja sitten niitä korotetaan. Tai emme hyväksy Kreikan tukipakettia, ja sitten syntyy Soini ykkönen. Ja tätä peräänkuulutan kaikessa tässä. Ja se on muuten opposition oikeus ja velvollisuus. 

Täällä aiemmin sanottiin, että sinänsä SDP:n hyvä puhua, koska me olemme hyvin johdonmukaisia. Olemme kantaneen hallitusvastuuta, luoneet hyvinvointiyhteiskunnan, sosiaaliturvan palvelut, kantaneet huolta työllisyydestä vastuullisesti, ja siksi vastuullisesti myös oppositiosta käsin, kun meidän vuoromme on täällä olla, esitämme oman vaihtoehtobudjettimme, jossa otetaan muun muassa vähemmän velkaa kuin hallitus ottaisi. 

Arvoisa puhemies! Vielä korjaan pöytäkirjaan varmuuden vuoksi, jos siitä jäi jonkinlainen väärinkäsitys, että Lappeenrantahan ei loppupeleissä missään kohtaa nostanut niitä päivähoitomaksuja, vaan kun se lakiesitys oli valmistelussa, niin siihen varauduttiin, mutta se hoitomaksujen korotus kaadettiin kunnallisella tasolla muun muassa perussuomalaisen toimesta. Joskin me pidimme tiukasti kiinni siitä hallituksen hyvästä esityksestä, että pienituloisten päivähoitomaksuja alennetaan. Nythän se tulee jäämään tähän lopulliseen esitykseen, siihen on ilo löytää rahat kunnallisella tasolla. Ihmettelenkin, miks-eivät sosialidemokraatit ole aikaisemmin lähteneet tällaiseen. 

Herra puhemies! Edustaja Viitanen ei kuuntele koskaan, kun olen moneen kertaan hänelle kertonut, mitä viime vaalikaudella tapahtui velkaantumisessa. Valtio velkaantui todellakin 20 miljardia, aika tasan, mutta kunnat velkaantuivat 7 miljardia ja lähes täysin valtionosuusleikkauksien takia. Se ei ole mitään säästöä, että pannaan toinen julkisyhteisö maksamaan, ottamaan velkaa ikään kuin toisen puolesta. Sen lisäksi valtion kassassa oli teidän hallituksenne aloittaessa 11 miljardia, vähän yli, ja kun hallitus lopetti, siellä oli vähän yli 4 miljardia. Eli te söitte valtion kassaa 7 miljardia euroa neljässä vuodessa. Tämäkin on sellaista velanottoa, tosiasiassa, eli alijäämää paikattiin kassaa syömällä. 

Lisäksi te ette käyttäneet varoja sellaisiin investointeihin, mihin hallitus nyt käyttää. Korjausvelka, esimerkiksi tiestön korjausvelka, kasvoi viime vaalikaudella monta sataa miljoonaa. Nyt sitä supistetaan. Teillä ei ollut tätä maahanmuuton aiheuttamaa miljardilaskua, joka nyt tulee viemään taloutta vaikeuksiin. Te haluaisitte vielä väljempää maahanmuuttopolitiikkaa, mikä laukaisisi kustannuksia aivan hirvittävästi. Onneksi siihen ei nyt mennä. 

Eli 38 miljardia oli viime vaalikauden se todellinen, itseisarvoltaan todellinen, alijäämä, minkä te katoitte velanotolla. Ja valtion omaisuutta kun myitte vielä 3 miljardilla, niin senkin käytitte samalla lailla kuin velkaakin. Ei tällaista politiikkaa voi harjoittaa vastuullinen hallitus. Tällä kertaa kunnat eivät velkaannu, (Puhemies koputtaa) valtio velkaantuu hitaammin kuin (Puhemies koputtaa) teillä keskimäärin ja kassaa ei voida enää syödä, kun te söitte sen. 

Arvoisa herra puhemies! Olisikohan mahdollista tehdä sellainen kokoelma näistä edustaja Kankaanniemen puheenvuoroista (Toimi Kankaanniemi: Ne on pöytäkirjassa!) ja sitä kautta päätyä vaikkapa Guinnessin Ennätysten kirjaan puhujana, joka käyttää satoja puheenvuoroja vain ja ainoastaan analysoidakseen sosialidemokraattien tekoja ja linjaa? Tämä on sinänsä hämmästyttävää, mutta enemmän minä olisin huolissani tässä tapauksessa sen kuntalaisen puolesta, jonka kiinteistöveroa jälleen nostetaan, jonka asumiskustannukset sitä kautta kallistuvat, siitä, että ei edes saa perusteluja sille, miksi on näin. Ei edes perusteluja, miksi perussuomalaiset nyt hyväksyvät nämä arvovalinnat. (Leena Meri: Se on perusteltu, te olitte poissa!) Juuri edellisissä pykälissä hyväksyttiin varsin anteliaat veronkevennykset hyväosaisille. Tähän on varaa. Työllistämistoimia ei ole näkynyt ja kuulunut. Kello käy nyt, Hakulista ei ole näkynyt — valitettavasti. 

Tässä on se meidän kritiikkimme, ja tähän toivoisin perusteluja, mutta ehkä me tässä käymme taas seuraavaan puheenvuoroon ja jatkamme samaa. Kun täällä on puhuttu gramofoneista ja levyjen päälle jäämisestä, niin itselläni muistuu mieleen elokuva Päiväni murmelina — silloin tällöin vähän sellainen tunne tulee, kun näitä puheenvuoroja täällä kuuntelee. 

Arvoisa herra puhemies! Ei nyt jatketa tätä kovin pitkään, mutta kyllä minä nyt sen vielä totean, edustaja Viitanen, että minulla on tässä viime kevään julkisen talouden suunnitelmasta virallinen sivu otettuna, sivu 13, ja nämä luvut, mitkä äsken luettelin, ovat tästä paperista eli hallituksen virallisesta asiakirjasta, joka teilläkin on ollut, koska olitte valtiovarainvaliokunnassa tätä käsittelemässä. Täällä näkyy valtionvelka, kuntien velka, sitten kassan supistuminen, lisäksi vielä vastuut, jotka kasvoivat aivan hirvittävästi viime vaalikaudella. Ne ovat tosiasioita, eikä niistä tarvitse kirjaa tehdä, koska ne on jo kirjattu tuonne ja ne ovat eduskunnan tietopalvelustakin ja arkistosta saatavissa. Teillä niiden pitäisi olla myös päässänne, koska ne on käsitelty tuolla valiokunnassa. 

Arvoisa puhemies! Viime vaalikauden tulos, valitettavasti, oli se, että tuli 100 000 uutta työtöntä Suomeen. Nyt ne ovat pitkäaikaistyöttömiksi siirtymässä ja aiheuttavat tietysti ikävää laskua, mutta teidän valtava velanotto, verotuksen kiristäminen, palvelujen heikentäminen ja niin edelleen johti työttömyyteen, työttömyyden kasvuun, investointien pysähtymiseen. Nyt tilanne on kääntynyt: Investoinnit ovat käynnissä, työllisyys paranee, julkinen velka ei kasva enää siinä tahdissa kuin teidän aikananne, luottamus yhteiskuntaan kilpailukykysopimuksen ja monen muun kautta on parantunut. Yhtään kuntaa ei ole nyt ajautumassa kriisikuntamenettelyyn. Teidän kaudellanne niitä meni erittäin monta ja kunnat nostivat verotusta — tuloverotusta ja kiinteistöverotusta — (Puhemies koputtaa) ja se oli huonoa politiikkaa. 

Arvoisa puhemies! Kyllä minä tietenkin Suomen kansalaisena toivoisin, että talouden näkymät olisivat noin ruusuiset, mihin täällä vaaleanpunaisten silmälasien läpi edustaja Kankaanniemi näyttää uskovan. Valitettavasti monet ekonomistit ja ennustajat ovat viime aikoina sanoneet, että näyttää nyt siltä valitettavasti, että myöskään tämä velkaantumisen taittaminen 2020 mennessä ei tule toteutumaan. Sitä ennen asiantuntijat ovat todenneet, että hallitus ei pääse työllisyystavoitteisiinsa, hallitus ei täytä velkaantumistavoitettaan. Nämä ovat kaikki ihan sitä faktaa, mitä meille talousasiantuntijat ovat kertoneet. Ja siksi kannan huolta siitä, että kokonaispolitiikan täytyisi olla sen kaltaista, että se lisäisi tässä ja nyt työllisyyttä ja sitä kautta saisimme talouden rattaat kasvuun. Sitten ei tarvitsisi tehdä tällaista ikävää leikkauspolitiikkaa, mitä hallitus nyt tekee, minusta kyllä vähän tuntuu, että ideologisinkin syin, koska täällä tuntuu olevan niin kovasti monesti jopa sellaista tiettyä rehvaantelevaisuutta ilmapiirissä silloin, kun perussuomalaiset näitä leikkauksiaan puolustelevat. 

Minä nyt palaan vielä, puhemies, kun tässä varmasti viimeistä puheenvuorokierrosta alamme käydä, siihen alkuperäiseen teemaan tästä kiinteistöverosta. Mielestäni nyt tässä tilanteessa — esitän myös hallituspuolueille harkittavaksi — kun valtiovarainministeriössä joka tapauksessa tehdään parhaillaan kokonaisuudistusta kiinteistöveroon (Toimi Kankaanniemi: Miksei tehty viime kaudella?) ja jo tälle vuodelle kunnat on pakotettu nostamaan alimpia, muun muassa asumiseen liittyviä kiinteistöveroprosenttejaan, niin nyt olisi kyllä syytä toden totta pidättäytyä tästä ja päästää hieman helpommalla tämä normaali kansalainen, asuja, ja sitten huolehtia siitä, (Puhemies koputtaa) että kiinteistöveroa kokonaisuudessaan uudistettaisiin oikeudenmukaisempaan suuntaan niin, että se voisi paremmin tulevaisuudessa ottaa huomioon myös erilaiset varallisuus- ja tuloerot.