Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.
Arvoisa herra puhemies! Parasta valmisteilla olevassa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksessa on raskaan sääntelyn keventäminen ravintoloissa. Toivottavasti esitetyt uudistukset menevät läpi. Niistä on oikeasti apua ravintolatoimintaan, ja niistä on oikeasti apua, kun tahdotaan siirtää alkoholinkäyttöä kodeista ravintoloihin. Mitä tulee itse tähän esitykseen — jos vähän kansanomaisesti ilmaisen asian tällä yleisellä heitolla, että ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisäveroprosentti tiputetaan siihen 12 prosenttiin elikkä samalle tasolle kuin ravintoloissa myytävän ruoan — se on yksittäinen täkytoimenpide. Se ei ratkaise tätä itse ongelmaa, koska se vaikuttaa käytännössä tuopin hintaan ehkä noin 20 senttiä ja käytännössä tämä hyöty menee katteisiin.
Sen sijaan, että tehdään tämmöisiä yksittäisiä vähennyksiä, suosittaisin sitä, että katsottaisiin meidän verojärjestelmää kokonaisuudessaan uusiksi, että mentäisiin kohti sitä yhteistä tavoitetta, jonka nimi on "laajat mutta verrattain matalat veropohjat", sen sijaan että jatkuvasti kairataan meidän veropohjaan uusia vähennyksiä, poikkeuksen poikkeuksia. Se ei toimi tämän fiskaalisen verojärjestelmän perusperiaatteen mukaisesti, eikä se myöskään neutraliteettia edusta eikä edistä. Sen sijaan, että tehdään tämmöisiä pieniä uusia kairauksia, suosittelen laajempaa veroremonttia, ja toivottavaa olisi se, että kun parasta aikaa yritysverouudistusta suunnitellaan virkamiesjohtoisesti, sen työn puitteissa voitaisiin sitten ottaa johtopäätökset tammi—helmikuussa käyttöön ja tehdä komitean pohjalta Suomeen laaja verouudistus, missä mennään kohti laajoja mutta verrattain pieniä verokantoja.
Arvoisa puhemies! Alkoholilain uudistushan on menossa, ja toivon mukaan siinä voidaan ottaa huomioon tällaisia yksittäisiä hyviä avauksia, kuten tämä edustaja Pelkosen tekemä kannatettava lakialoite arvonlisäverolain muuttamisesta on. Perusteluista voimme lukea sen asian, minkä me jo muutenkin varmaan tiedämme, että ravintola-alalla anniskelu on jatkuvasti vähentynyt kuluvien vuosien aikana. Kuitenkaan alkoholin kulutus ei mittavasti ole vähentynyt, ja Virosta tehtävä tuonti pääkaupunkiseudulle on lisääntynyt, niin että eihän tässä tarvitse päivystävä dosentti olla todetakseen, että kehitys on huononsuuntainen.
Itse en valitettavasti huomannut allekirjoittaa tätä lakialoitetta — toivottavasti uusi lakialoitteen sähköinen allekirjoitus tuo avun tähän ongelmaan, ettei mene hyviä aloitteita ohi. Mutta kannatan ehdottomasti toimia, jotka siirtävät alkoholin kulutusta ravintoloihin. Suomalaiset eivät määräänsä enempää kuluta alkoholia, mutta jos kulutus tapahtuu paikassa, joka työllistää muutenkin kuin kotihälytysten merkeissä, niin sellaistahan on helppo kannattaa.
Arvoisa puhemies! Esityksessä todetaan, että anniskelu on sosiaalinen ja valvottu tapa nauttia alkoholia. Näin se juuri on.
Arvoisa puhemies! Arvonlisävero on erittäin tärkeä väline suomalaisen yhteiskunnan rahoittamiseen. Sillä kerätään kaikkiaan noin 20 miljardia euroa vuodessa. Ottamatta sen enempää kantaa tähän yksittäiseen esitykseen toivon kuitenkin sitä, että kun lähdemme rukkaamaan arvonlisäverokantoja, ottaisimme huomioon kokonaisuuden ja sen toimivuuden suomalaisessa veronkannossa ja yhteiskunnan ylläpitämisessä.
EU sallii meille kolme eri arvonlisäverokantaa nollakannan lisäksi. Ne kaikki ovat Suomessa hyötykäytössä, mutta maailmassa on myös hyvin erilaisia järjestelmiä. Esimerkiksi Tanska on ottanut sen käytännön, että siellä on tasan yksi arvonlisäverokanta, joka koskee niin ruokia, lääkkeitä kuin kaikkia muitakin tuotteita, ja sillä on saatu puristettua arvonlisäverokanta kaikilta 20 prosenttiyksikköön, kun se Suomessa on huomattavasti korkeampi muun muassa palveluilta ja tavaroilta.
Arvonlisäverokanta on siis niin tärkeä tulonmuodostusväline suomalaiselle yhteiskunnalle, että sen takia en halua lähteä pirstomaan sitä yksittäisillä aloitteilla, ja muistutan vielä siitä, kun välillä aina kuulee puheenvuoroja, kuinka arvonlisäveroa alentamalla voitaisiin auttaa pienituloisia, että se on siihen kaikkein heikoin tai ainakin yksi kaikkein heikoimmista välineistä. Se on aivan samanlainen väline kuin jos lähtisi ampumaan haulikolla hirveä: joku hauli osuu, mutta suuri osa hauleista uppoaa ulkopuolelle. Meiltä kaikilta hyvätuloisilta kannattaa arvonlisäveroa kerätä.
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.