Arvoisa rouva puhemies! Nyt keskusteltavana on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta. Esityksellä toteutettaisiin julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2019—2022 päätetyt parannukset eri etuuksiin sekä tiettyjä teknisluonteisia muutoksia sairausvakuutuslakiin ja lakiin yleisestä asumistuesta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi lakia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä eli niin sanottua lepäämislakia.
Pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa ehdotetaan parannettavaksi korottamalla takuueläkkeen määrä noin 784,50 euroon kuukaudessa. Korotus olisi siten reilut 9 euroa kuukaudessa. Takuueläkettä koskeva korotus nostaisi myös eläketukea, sillä se on sidottu takuueläkkeen määrään. Näin tuettaisiin myös erityisen vaikeaan työmarkkina-asemaan joutuneita ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä. Tämä on hallituskauden kolmas korotus: vuoden 2016 alusta takuueläkettä korotettiin 20 euroa ja vuoden 2018 alusta 15 euroa.
Reseptilääkkeiden vuotuista omavastuuta eli niin sanottua lääkekattoa ehdotetaan alennettavaksi noin 605 eurosta 572 euroon. Näin voidaan vähentää paljon lääkkeitä käyttävien omavastuuta lääkekustannuksista.
Nuoren kuntoutusrahan ja Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä ehdotetaan korotettavaksi takuueläkkeen tasolle. Tällä pyritään edistämään osatyökykyisten nuorten ja työelämään kiinnittymättömien osatyökykyisten aikuisten hakeutumista ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan.
Lepäämislain muutoksilla työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen kiinteän ansion alaraja pysyisi ilman eri sääntelyä takuueläkkeen suuruisena. Ehdotetun muutoksen tavoitteena on poistaa erisuuruisten rajojen aiheuttama kannustinloukku, lisätä työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämiseen liittyvää ennakoitavuutta ja selkeyttää järjestelmän toimintaa helpottamalla esimerkiksi ansaintarajoista tiedottamista.
Sairausvakuutuslain mukaiset vähimmäispäivärahat ehdotetaan korotettaviksi työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Lisäksi sairausvakuutuslaissa oleva 55 päivän odotusaika, jota sovelletaan, jos päiväraha jäisi vähimmäismääräistä päivärahaa pienemmäksi, ehdotetaan poistettavaksi. Sairauspäivärahaa maksettaisiin jatkossa omavastuuajan jälkeen samoin periaattein kaikille vähintään vähimmäismääräisenä. Omavastuusäännös on ollut epäyhdenvertainen ja epälooginen. Perusteluita sille, miksi sairauspäivärahan tulisi poiketa muista päivärahaetuuksista, on vaikea löytää. Lisäksi säännöksen soveltaminen on sisältänyt harkintaa ja sattumanvaraisuutta arvioitaessa sitä, tuleeko työkyvyttömyys mahdollisesti kestämään sairauspäivärahan enimmäisajan. Jo SATA-komitea kiinnitti epäkohtaan huomiota ja esitti 55 päivän omavastuusta luovuttavaksi. Onneksi asia saadaan nyt korjattua, ja sääntö siirtyy historiaan.
Arvoisa puhemies! Vanhempainpäivärahajärjestelmän yhdenvertaisuutta ehdotetaan parannettavaksi. Isyysrahaa myönnettäisiin jatkossa monikkoperheiden isille pidennettynä. Lapsesta yksin huolehtivan äidin vanhempainpäivärahakautta pidennettäisiin vastaamaan kahden vanhemman perheen yhteenlaskettua vanhempainpäivärahakautta. Oikeus vanhempainpäivärahakauden pidentämiseen olisi niissä tilanteissa, joissa lapsen äidin lisäksi ei olisi olemassa toista henkilöä, jolle voitaisiin maksaa esimerkiksi isyysrahaa. Adoptiovanhempainrahakautta pidennettäisiin niin, että se vastaisi pituudeltaan biologisten vanhempien äitiys- ja vanhempainrahakautta lapsen syntymän jälkeiseltä ajalta. Lisäksi ehdotetaan, että kaikilla lapsen oman perheensä ulkopuolelta adoptoivilla olisi oikeus vanhempainrahaan eli lapsen ikää koskevista rajoituksista adoptiovanhempien vanhempainpäivärahoissa luovuttaisiin.
Vanhempainpäivärahojen määräytymistä koskevia säännöksiä täsmennettäisiin myös niin, että kunnallisten luottamustehtävien hoitamista ei pidettäisi ansiotyönä. Vanhempainpäivärahaa voitaisiin maksaa täysimääräisenä myös niiltä päiviltä, kun vanhempi osallistuu luottamustehtävien hoitamiseen.
Vuoden 2018 loppuun voimassa olevan väliaikaisen lainmuutoksen mukaan yksityisestä terveydenhuollon palvelusta voidaan maksaa sairaanhoitokorvausta, jos hoitoa annetaan julkisissa tiloissa. Väliaikaista lainmuutosta ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2022 loppuun. Näin siksi, että julkisissa tiloissa annetun yksityisen terveydenhuollon kustannuksista on tarkoituksenmukaista maksaa sairaanhoitokorvausta siihen saakka, kunnes yksityisen hoidon sairaanhoitokorvaukset lakkautetaan.
Lisäksi hallitus esittää, että sairausvakuutuksesta korvattavien taksimatkojen enimmäishintaa koskevaa väliaikaista sääntelyä jatkettaisiin vuoden 2021 loppuun. Kelan kilpailuttamien tilausvälityskeskuksien toiminnan alkaminen on sisältänyt valitettavia käynnistysongelmia. Suurimmalla osalla alueista on odotettavissa, että palvelutaso saavuttaa sopimusten mukaisen tason. Mahdollisten ongelmatilanteitten varalta on kuitenkin hyvä, että matkoja koskevasta enimmäishinnasta säädetään laissa. Ministeriön osalta asiaan on reagoitu heti ja tehty välittömästi nämä toimet, jotka ministeriö voi lainsäädännön avulla tehdä.
Esitykset liittyvät vuoden 2019 talousarvioesitykseen, ja ne on tarkoitettu käsiteltäviksi sen yhteydessä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019, ja vanhempainpäivärahoja koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019.